maanantai 30. tammikuuta 2012

Kaverukset kookos ja karpalo

Kookoksen ja karpalon yhdistelmä viehättää juuri nyt. Kookosmannapuuroon törmäsin parissakin blogissa, mutta harmikseni en nyt niitä enää löytänyt linkittääkseni. Seuraksi päätin tehdä karpalokiisselin.


Kookosmannapuuro 2:lle

2 dl kookosmaitoa
2 dl vettä
3/4 dl täysjyväspelttimannaryynejä
1 rkl sokeria
suolaa (ehkä noin 1/2 tl, summissa siis laitoin)
Kiehauta nesteet ja lisää loput ainekset vispaten. Keitä välillä sekoittaen muutama minuutti. Vispaa jäähtyneenä kuohkeaksi jos tahdot.

Karpalokiisseli useampi annos

4 dl karpaloita
5 dl vettä
1 dl intiaanisokeria
1 maustemitta vaniljajauhetta
2 rkl perunajauhoja + 1 dl vettä
Kiehauta karpalot sokerin kanssa 5 dl:ssa vettä. Lisää vaniljajauhe ja veteen sekoitettu perunajauho. Sekoita ja anna pulpahtaa kuumalla levyllä. Jäähdytä.

Me söimme sekä puuron, että kiisselin kylmänä, mutta voisihan tuon puuron tarjota lämpimänäkin. Kookos maistui aika lempeästi, joten jos olet kookoksen ylin ystävä, voisi nesteenä käyttää vaikka pelkästään kookosmaitoa. Itse tosin tykkään kookoksesta juuri näin, että se maistuu vain sopivasti -ei liian paljon siis.

Niissä muissa blogeissa, joita en siis enää löytänyt, tarjottiin kookospuuro toisessa kanelin kera ja toisessa hedelmien. Varmasti kokeilemisen arvoisia yhdistelmiä.

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Puolukkapiparipiirakka

Ennen joulua ihastelin ajatusta tästä Herkku ja koukku -blogin piparipohjaisesta puolukkakakusta. Vihdoin päätin mielikuvani siitä toteuttaa. Ohjetta en ottanut tuolloin ylös, joten lähdin säveltämään ihan omaa versiointiani siitä.


Puolukkapiparipiirakka

pohja
2,5 dl vehnäjauhoja (joista 1 dl täysjyväistä)
1 dl ruisjauhoja
1/2 dl (intiaani)sokeria
2 tl piparimaustetta (tai 1 tl kanelia ja 1/3 tl inkivääriä, kardemummaa ja neilikkaa kutakin)
125 g sin. Keiju margariinia
2 1/2 rkl siirappia
1 rkl vettä
Ensin sekoitin kuivat ainekset ja nypin margariinin sekaan. Lisäsin siirapin ja veden ja sekoitin käsin tasaiseksi. Annoin olla hetken jääkaapissa, kaulitsin littanaksi ja siirsin vuokaan. Käytin 24 cm:n irtopohjavuokaa. Voitelin sen ensin ja leivitin pohjan mannaryyneillä. Tasoittelin taikinan vuokaan ja tein matalahkot reunat. Esipaistoin 175 asteessa n. 10 min.

täyte
1 iso prk maustamatonta soijajugurttia
3 dl jäisiä puolukoita
3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl perunajauhoja
Sekoitin täytteen ainekset, mutta säästin 1/2 dl puolukoista. Kaadoin täytteen esipaistetun pohjan päälle ja ripottelin loputkin puolukat pinnalle. Laitoin takaisin uuniin ja paistoin vielä n. 30-35 min. Tarjoilin vieraille jääkaappikylmänä seuraavana päivänä.


Ihan mukava piirakka tästä tuli, joskin ehkä hivenen "terveellisen" makuinen. Tulihan noita täysjyväjauhoja käytettyä enimmäkseen. Aika äkkiä silti tuli syödyksi, vaikkei ihan pärjännyt edelliselle ihanalle piirakalle.




perjantai 20. tammikuuta 2012

Saippuainnostus

Liian pitkän tauon jälkeen olen taas saippuainnostuksen vallassa. Saippuan tekeminen on vaan niin jännää. Kokeile vaikka!


Väriaineena näissä on kurkuma, ihan kaupan maustepurkista ripoteltuna. Sävystä tulee kellertävä. Kuva vähän huijaa, oikeasti väri on keltaisempi vaikkei sentään mikään kirkas keltainen. Kirkkaita sävyjä ei luonnonväreillä oikein meinaa tulla. Ihan mukavan näköisiä kuitenkin tuli. Laitanpa lähikuvaa niin näkyy nuo kivat pilkutkin:


Ja resepti:

Bergamottisaippua

150 g kookosrasvaa
60 g kaakaovoita
390 g rypsiöljyä
170 g kylmää perunoiden keitinvettä
85 g lipeää
30 ml eteeristä bergamottiöljyä (Bergamottihan on varmaan parhaiten Earl Grey -teestä tunnettu sitrusaromi)
+ kurkumaa

ks. vinkkiä edellisestä saippuakirjoituksestani
Jos ihmettelet tuota reseptin perunoiden keitinvettä, niin en minä sitä itse keksinyt. Saara Kuhan Käsintehtyä saippuaa -kirjan mukaan sen pitäisi lisätä saippuan vaahtoavuutta ja antaa silkkistä tuntua. Täytyi testata.

Innoissani tilasin taas lisää eteerisiä öljyä sekä rasvoja edellämainitun saippuakirjailijan Pienestä tuoksukaupasta. Joten lisää saippuajuttua on varmasti tulossa. Seuraavaksi testaan myös itselleni uutta ja eksoottista rasvaa. Palataan siis asiaan!


Kookoksella maustettu karpalopiirakka

Puolukkapiirakkaa oli tarkoitus tehdä, mutta pakastimesta löytyikin karpaloita (kiitos anopin). Eipä tuo mitään, kumpikin marjoista käy aivan erinomaisesti tähän piirakkaan.


Karpalopiirakka

Pohja
3 dl vehnäjauhoja (joista 1 dl täysjyväistä)
1/2 dl kookoshiutaleita
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
125 g margariinia (sin. Keiju)
20 ml vettä (1 rkl + 1 tl)
+ margariinia  ja kookoshiutaleita vuoan voiteluun ja leivitykseen

Sekoitin kuivat aineet ja nypin margariinin joukkoon. Lopuksi vesikin sekaan. Voitelin piirasvuoan ja leivitin sen kookoshiutaleilla. Kaulitsin taikinan levyksi ja siirsin vuokaan. Painelin vielä taikinan kunnolla paikoilleen ja pistelin pohjan haarukalla. Esipaistoin 175 asteessa 10 min. Ja sillä aikaa tein täytteen:

Täyte
3 dl jäisiä karpaloita
1 iso purkki maustamatonta soijajugurttia (onkohan 500g??)
3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 rkl perunajauhoja
Sekoita ja kaada esipaistetun pohjan päälle. Paista 175 asteisessa uunissa 25 min. Anna jäähtyä kunnolla ennen syömistä.

Monesti tulee suosittua suklaisia leivonnaisia, mutta on nämä marjapiirakat kyllä ihania. Netissä seikkaillessani olen huomannut, että kaikki eivät käytä tällaisessa soijajugurttitäytteessä ollenkaan perunajauhoja, joten se taitaa olla vähän hätävarjelun liioittelua. Saattaapa aiheuttaa nuo pinnan halkeamatkin. Näin olen kuitenkin tottunut itse tekemään ja täytteestä tulee mukavan jämäkkää ja siistiä leikata.




torstai 12. tammikuuta 2012

Reissueväät

Suku asuu muualla, joten aika paljon tulee reissattua. Matkaa kertyy sen verran, että eväitä on mukana oltava, jotta Pieni jaksaa. Kestosuosikkeja ovat pähkinät ja tikuiksi leikatut porkkanat. Myös nämä maistuvat:



Semper Småfolk -tuotesarja sisältää luomulaatuisia herkkuja pienille. Meidän Pienen suosiossa ovat smoothiet ja nämä eläinkeksit. Pillijuotavat ovat tunnetusti pikkulasten mieleen ja keksit ovat hauskasti eläinhahmoisia. Mukavaa on se, että makeutukseen ei ole käytetty sokeria ja keksit ovat täysjyväisiä.
Suosittelen muillekin pikkuisille tavanomaisten pillimehujen ja karkkien sijaan!

Pienen tutkimuksen olen tehnyt noiden porkkanatikkujen kanssa ja yllättävänkin tuloksen saanut. Olen laittanut tarjolle niin aikuisten kahvipöytään kuin lapsillekin. Maistuvat kaikille! Vaikka pöydässä olisi mitä herkkuja, niin porkkanatikut loppuvat ensimmäisenä. Ihan tosi!


tiistai 10. tammikuuta 2012

Itse tehty saippua paras saippua

Saippuan tekeminen on koukuttavaa puuhaa. Siinä tuntee itsensä ihan kemistiksi, kun mittaa, laskee ja sekoittelee ainesosasia. Jännittävä hetki on, kun pääsee leikkaamaan tuoreen saippuan ja näkee minkälaista se tällä kertaa on.
Itse tekemällä myös tietää varmasti, mitä saippua sisältää (jos on raaka-aineostoksilla tarkempana kuin minä. Tein nimittäin juuri huomion, että käyttämäni kovetetusta kasvirasvasta tehty munkinpaistorasva sisältää kahta mahdollisesti eläinperäistä lisäainetta. Voi minua!) ja voi välttää keinotekoiset väri- ja tuoksuaineet.
Omien (leivonta)reseptien kehittelystä innostuneet: tässä on juuri teille sopiva ja hyödyllinen harrastus. Sopii myös eläinten ystäville, sillä kaupan saippuoista suurin osa sisältää naudantalia (Sodium Tallowate). Kaupan saippuat ovat myös yleensä todella kuivattavia, itse tekemällä taas saa erittäinkin hellävaraista.


Laventelisaippua

120 g kookosrasvaa
120 g Sunnuntai munkinpaistorasvaa (huom! sisältää mahdollisesti eläinperäisiä lisäaineita E304 ja E472c)
60 g kaakaovoita
350 g rypsiöljyä
25 g risiiniöljyä
20 ml eteeristä laventeliöljyä
186 g kylmää vettä
93 g lipeää
(+ spirulina-jauhetta)

Kovat rasvat sulatetaan, jäähdytetään hieman ja sekoitetaan öljyihin. Lipeä liuotetaan sekoittaen veteen. Lipeäliuos sekoitetaan rasvaseokseen ja jatketaan sekoittamista sauvasekoittimella kunnes massa alkaa paksuuntua. Tässä vaiheessa otin osan massasta toiseen astiaan ja sekoitin siihen väriaineeksi spirulinaa. Kaadoin kumpaakin massaa vuorotellen tyhjään kartonkiseen mehutölkkiin ja lopuksi sekoittelin hieman puutikulla. Näin sain tuon marmorikuvioinnin aikaiseksi.
Vuorokauden päästä revin tölkin irti saippuasta ja leikkasin paloiksi. Nyt saippuapalat ovat jatkokypsymässä pahvilaatikossa ja vielä kuukausi taikaksi pitäisi jaksaa odotella ennen kuin pääsen kokeilemaan.



Iloisen onnistumisen koin tämän saippuaerän kanssa siksi, että hoksasin kokeilla spirulinaa massan värjäykseen ja se tosiaan toimi!! Yleensä kasvien vihreä väri ei pysy vihreänä vaan tummuu.

Jos joku innostuu kokeilemaan itse saippuan tekoa ensimmäistä kertaa, niin suosittelen tutustumaan ensin Saara Kuhan Käsintehtyä saippuaa -kirjaan. Siellä on seikkaperäisemmät ohjeet saippuan valmistukseen ja vinkkejä omien reseptien kehittämiseen.

Huom! Tämä saippuaresepti ei toimi, jos muutat ainesosien suhteita tai vaihdat jonkun rasvan toiseen. Lipeän määrä lasketaan nimittäin käytettävien rasvojen mukaan. Laskemisohjeet löytyvät myös tuosta em. kirjasta. Netistäkin löytyy toki ohjeita.

torstai 5. tammikuuta 2012

Leivosaskartelua

Ja niin vanheni äitimuori taas vuodella. Toiveestaan tein bebe -leivoksia pieneen juhlistushetkeen. Näiden tekeminen vaatii jo hieman askartelua, joten jos perheeseen kuuluu ahnaita (ja kurittomia) pikkukäpäliä, suosittelen tekemään näitä pienten uniaikana.


Teen nämä muffarivuokiin, joten siinä mielessä eivät ihan oikeaoppisia bebejä ole. Herkkusia silti!

Bebe -leivokset     10 kpl (saisi varmaankin 12 kpl kun tarkka olisi)

taikina
3 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
125 g margariinia (sin. Keiju)
(1 tl vettä)
Kaikki ainekset vain yhteen ja sekaisin. Yleensä olen tehnyt taikinan ilman vettä, mutta nyt tuntui jotenkin kuivalta ja lisäsin tuon yhden teelusikallisen sekaan. Painelin taikinan vuokien pohjalle ja reunoille. Käytin siis ihan vain paperisia muffarivuokia, jotka laitoin metalliseen muffaripeltiin. Paistoin 175 asteessa n. 15 min. Pohjien täytyy kunnolla jäähtyä ennen täyttämistä.

täyte
1 dl kasvimaitoa
1 rkl maizenaa
1 rkl vaniljasokeria
80 g margariinia (sin. Keiju)
raparperisosetta tms
"Maito", maizena ja vaniljasokeri sekoitetaan ja kuumennetaan sekoitellen, kunnes sakenee. Kiisselin voi laittaa jääkaappiin jäähtymään, jonka jälkeen margariini vatkataan sekaan.
Itse tykkään laittaa leivosten pohjalle raikkaan yllärin. Käytän yleensä noin 1 tl raparperisosetta/ pohja. Pirkalla on sellainen makkara raparperisose, joka sisältää myös omenaa.
Hillon/ soseen päälle laitan vaniljatäytteen ja yritän saada siistiksi ja tasaiseksi. Sitten laitan leivokset hetkeksi jääkaappiin, jotta täyte jähmettyisi ja kuorrute olisi helpompi levittää.

kuorrute
1 dl tomusokeria
vajaa 1 rkl laimennettua marjamehua
(+ nomparelleja tai muuta koristusta)
Tomusokeri ja mehu sekaisin ja leivosten ylle kuorrutteeksi esim. pikkulusikalla levitellen. Kuorrutteen kannattaa olla suht jähmeää, ettei valu pois. Koristeeksi voi ripauttaa vielä nomparelleja.


Ihanaa kun tavallisestakin kaupasta saa nykyisin tuollaisia nättejä muffarivuokia.

tiistai 3. tammikuuta 2012

Keisarillisia leivoksia

Uutta vuotta juhlistimme myös Aleksanterin leivoksilla.Tämä on niitä reseptejä, johon meillä palataan aina uudelleen. Saattaa vaikuttaa aluksi hankalalta ja hieman sorminäppäryyttä vaatiikin, mutta loppujenlopuksi nämä valmistuvat aika kätevästi.


Olen useista muista ohjeista poiketen päätynyt paistamaan leivonnaiset täytteineen. Tuntuu jotenkin kätevämmältä. Lisäksi ohjeeni eroaa yleisemmistä siinä, että käytän täytteenä mantelimassaa. Tähän päädyin seikkailtuani netissä ja löydettyäni ohjeita, joihin laitettiin täytteeksi muna-manteli-seosta. Ja siksi, että mantelimassa vaan on niin ihanaa! Leivokset voi kyllä tehdä ilmankin.

Tässä siis Aleksanterinleivokset niin kuin minä ne teen.
n. 20-24 kpl, miksei enemmänkin (tai sitten vähemmän) koosta riippuen

taikina
5 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
220 g sinistä Keiju- margariinia
2 rkl vettä

täyte
150 g mantelimassaa
150 g vadelmahilloa

kuorrute
2,5 dl tomusokeria
2 rkl marjamehua laimennettuna (minulla oli isän tekemää mustikka-kaarnikkamehua)
lisäksi koristeraitoihin: 0,5 dl tomusokeria ja n. 0,5 rkl vettä

Kuivat ainekset ensin sekaisin ja sitten rasva ja vesi sekaan. Ihan käsivoimin tein. Annoin taikinan jäähtyä kunnolla jääkaapissa ja kaulin sitten jauhoja apuna käyttäen uuninpellin kokoiseksi levyksi leivinpaperin päällä. Siitä pohja on helppo nostaa pellille.
Mantelimassan kaulitsen taitetun leivinpaperin välissä niin, että siitä tulee melkein puolet taikinalevyn koosta. Ei haittaa vaikkei ihan yhtä iso tule, koska reunapalat leikataan jokatapauksessa pois. Nostin mantelimassan pohjalevyn toisen puollikkaan päälle. Hillon sivelin mantelimassan päälle.
Sitten pohjalevyn toisen puolen voi taittaa täytteen päälle leivinpaperilla vetäen.
Sitten uuniin paistumaan 175 asteeseen 30 minuutiksi. Pinta saa ottaa ihan vähäsen väriä, mutta turhaa kuivumaan ei kannata päästää.
Sitten odotellaan, että jäähtyy kunnolla. Kannattaa nyt kääntää leivoslevyn pohja päällimmäiseksi niin tulee tasainen pinta. Sekoitin tomusokerin mehuun ja annoin hetken olla ja sekoitin uudelleen. Mahdolliset paakut tasoittuvat näin. Levittelin kuorrutteen pohjan päälle. Koristeraidat pursottelen pikku muovipussista, jonka nurkkaan leikkaan reiän. Marmorikuviointi syntyy vetämällä tikkua edestakaisin kuorrutuksen pinnalla ennen sen jähmettymistä.
Kuorrutuksen kannattaa antaa kunnolla jähmettyä ennen leikkaamista. Itse käytän ohutteräistä ja terävää veistä palojen leikkaamiseen. Ja puhdistan välillä veitsen, niin tulee siistein jälki.

Olikohan tarpeeksi epäselvä selostus?

Äitini synttärit lähestyvät, joten tulossa lisää makeita leivoksia..