Yhteishyvän Ruoka -liitteessä (marraskuu 2012) on mukavan näköinen sarja punajuurireseptejä. Sille tielle lähdin minäkin ja tämä keitto onkin lehden punajuurikeitosta sovellettu. Ostin timjamiakin ihan tätä varten.
Punajuurikeitto 5-6:lle
2 1/2 dl punaisia linssejä
2 isoa punajuurta (480 g)
2 sipulia
4 pienehköä perunaa (280 g)
vettä
2 rkl sitruunamehua
2 valkosipulin kynttä
1/4 tl mustapippurirouhetta
1/2 tl kuivattua timjamia
1 tl suolaa (tai maun mukaan enemmänkin)
2 dl kaurakermaa
loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä
Huuhtelin linssit ja laitoin kattilan pohjalle. Kuorin punajuuret, sipulit ja perunat, pilkoin ne ja kaadoin kattilaan. Lisäsin vettä niin, että kaikki peittyivät. Keittelin kypsäksi ja välillä sekoittaen, etteivät linssit tartu pohjaan. Otin kattilan pois liedeltä ja puristin valkosipulin kynnet joukkoon ja lisäsin muutkin mausteet. Sauvasekoitin tasaiseksi ja sekoitin joukkoon myös lorauksen öljyä ja suurimman osan kaurakermasta. Loput säästin annosten koristeluun, mutta eipä tuo oikein onnistunut kuten kuvasta näkyy.
Itse en ole niin sosekeittojen ystävä, mutta helppoja kokattavia kieltämättä ovat. Äitini ja Vekara ahmaisivat annoksensa kuitenkin hyvällä ruokahalulla, joten keitto päätyi tänne blogiinkin. Onneksi käytin timjamia maltillisemmin kuin alkuperäisessä reseptissä, sillä tälläkin määrällä se maistui ihan tarpeeksi. Tai sitten se ei vain ole ihan lempparimausteitani.
Sitten niihin hyviin aikeisiin. Sain haasteen
Puolitiessä- ja
Mietteitä matkan varrelta -blogeista. Kiitokset sinne! Tarkoituksena on kertoa 8 ruokaan liittyvää suunnitelmaansa.
Haasteen säännöt:
1. Kiitä haasteen antajaa.
2. Jaa haaste eteenpäin
3. Ilmoita näille haasteesta.
4. Kerro oma kahdeksan kohdan to do-listasi.
Tässä tulevat aikomukseni: (ja heti rikon sääntöjä, sillä kohtia on vain kuusi. Olenpa sitten kunnolla heittiö ja jätän haasteen myös eteenpäin jakamatta.)
1. Aion käydä lähitulevaisuudessa läpi keittiöni ruokavarastot. Löytyykö sieltä jotakin yllätyksiä, vanhentuneita tuotteita tai vielä pelastettavissa, mutta vanhentumisvaarassa olevia. Kohta saankin uuden keittön kaapin, joten motivaatio on hyvä. Ehkäpä keittiökaaos hieman helpottaa, kun säilytystilaa on hitusen enemmän.
2. Haluan laajentaa maustevalikoimaani. Helposti tulee vain pyöriteltyä niitä samoja suosikkejaan, jotka minulla ovat valkosipuli, mustapippuri ja chili. Tämän aikomukseni pistinkin jo timjamin osalta käytäntöön.
3. Tavoitteenani on opetella käyttämään monipuolisemmin eri viljoja leivonnassa, sen iänikuisen valkoisen vehnäjauhon sijaan. Tätä olen jo aloittanutkin, mutta lisäkannustimena minulla on nyt saamani tuoreet kotimyllyllä jauhetut jauhot. Elikä uusia reseptejä tämän tiimoilta saattaa olla tulossa.
4. Liittyen tuohon jo mainitsemaani tulevaan uuteen keittiön kaappiin, aion hankkia jalallisen kakkutarjottimen. Tämä on ollut pitkäaikainen (ja harvinaisen materiaalinen) toiveeni, mutta törmännyt aina tilanpuutteeseen.
5. Alan kasvattamaan ahkerammin ituja. Tähän puuhaan olen tavallisesti patistanut äitiäni, vedoten olemattomaan keittiötilaamme.
6. Olen ottanut haasteekseni muokata ruokavaliotamme ilmastoystävällisempään suuntaan. Kasvistelu on tietenkin jo sellaisenaan ilmastoystävällisempää kuin lihansyönti, mutta pientä viilausta voinen minäkin vielä tehdä. Nyt loppui kotimaisten kasvihuonevihannesten (tomaatti, kurkku, paprika, tuoreyrtit ja salaatit) osto. Kyllä kirpaisee, varsinkin tomaattia tulee ikävä! Luomutomaattimurska taitaa silti mennä seulastani läpi. Peruskasviksemme olkoon nyt talviaikaan kotimaiset juurekset, kaali, sipuli. (Varaan oikeuden poikkeuksiin esim. vierata kestitessä tai jos Vekaran monipuolinen ruokinta uhkaa kärsiä.)
Tämä ilmastoystävällinen ruokailu on itseasiassa aika vaikea juttu. Aina lähiruoka ei ole lainkaan se paras vaihtoehto, vaan esim. juurikin suomalaisten kasvihuoneiden lämmittäminen talviaikaan aiheuttaa paljon kasvihuonekaasuja ja toisaalta kaukaakin (laivalla) rahdatut kasviproteiininlähteet tuottavat murto-osan päästöjä lihantuotantoon verrattuna.
Huom! Kesäaikaan nuo nyt mainitsemani pahikset eli kasvihuonevihannekset ovat ok, etten vain vie mainettansa kokonaan ;) Riisi on myös näitä kasvispuolen pahiksia, sitä en aiokaan enää jatkossa ostaa.
No mutta.. tässä pientä listausta ruoka-aineiden tuotannon aiheuttamista kasvihuonekaasuista:
Arviot eri ruoka-aineiden
ilmastovaikutuksista
Ruoka-aine
|
Ilmastovaikutus kg CO2-ekv/kg
|
Naudanliha
|
15
|
Juusto
|
13
|
Sika
|
5
|
Broileri
|
4
|
Tomaatti, kurkku (kasvihuone talvella)
|
5
|
Riisi
|
5
|
Kasviöljy
|
3
|
Kananmuna
|
2,5
|
Kala
|
1,5
|
Ruisleipä
|
1,3
|
Sokeri
|
1,1
|
Kuiva papu
|
0,7
|
Marjat, vihannekset, peruna
|
0,2
|
lähde www.ilmasto-opas.fi
Ja tässä kiinnostuneille vielä pari linkkiä aiheesta.
Olisi kauhean mukavaa jos joku muukin innostuisi ja innostaisi edelleen ja jakaisi tietoa, vinkkejä ja reseptejä ilmastoystävällisen ravinnon (toki muunkin elämän) tiimoilta. Itsekin tunnen tarvitsevani hieman tsemppausta ja monipuolisesti erilaisia reseptejä, jotta mielenkiinto aiheesta ei herpaantuisi. Ja jos joku löytää pitemmän ja kaiken kattavan listan ruoka-aineiden ilmastovaikutuksista, otan mielelläni linkki-vinkin vastaan.
Huih! Tämä meni nyt vähän vakavaksi, vastoin blogini linjausta. Mutta tuli tuo haaste justiin tähän saumaan, kun näitä juttuja mietiskelin.
Toivotan mukavaa ja juurevaa talvea kaikille! Ollaanhan ilmastoystäviä :D