perjantai 28. helmikuuta 2014

Värikäs salaatti beluga -linsseistä

Noin kahdeksantoista kasvisteluvuottani minulle on ollut olemassa kahdenlaisia linssejä: punaisia ja vihreitä. Ja hyviä linssejä nuo ovatkin. Nyt päätin kuitenkin hieman korottaa linssihippeyteni astetta ja tutustua myös beluga -linsseihin. Belugat ovat hauskoja, miltei mustia pikku pyöryläisiä, jotka selviytyvät hyvin koossa keittelyistä. Olen vähän ihastunut! Belugoiden dramaattinen väri suorastaan vaati kirkkaita sävyjä ympärilleen. Ja niin syntyi tämä maukas ja ruokaisa salaatti.




Beluga -salaatti  lounaaksi 4:lle

2 dl beluga -linssejä
6 dl vettä
1 tl (ruusu)suolaa

1 parsakaali (n. 300 g)
1 punainen paprika
1 keltainen paprika

Kastike
2 1/2 rkl oliiviöljyä
1 1/2 rkl sitruunamehua
1-2 valkosipulin kynttä puristettuna
1 ml mustapippurirouhetta
3/4 tl (ruusu)suolaa

Keitin linssit suolalla maustetussa vedessä. Laitoin siivilään valumaan ja viilentymään. Höyrytin parsakaalia muutaman minuutin. Annoin jäähtyä ja pilkoin paloiksi. Perkasin ja pilkoin myös paprikat. Laitoin linssit ja vihannekset kulhoon. Sekoitin kastikkeen ja heitin sen salaatin joukkoon. Annoin maustua hetken ennen syöpöttelyä.

Huom! suolan määrää voi halutessaan hyvin vähentää ilman, että ruuan maukkaus kärsii. Olinpa vain jostakin lukenut, että belugat kuuluu keittää runsassuolaisessa vedessä. Niin sitten tein :D





lauantai 22. helmikuuta 2014

Puolukkainen lähes raakakakku 3-vuotiaan blogiseni kunniaksi

Ai ai, tämä blogimussukkani täyttää tänään jo 3 -vuotta. Aika on hurahtanut siivillä. Silloin kolme vuotta sitten kaipasin omaa harrastusta hoitaessani yhtä pikkuipanaa kotosalla. Ja edelleen tämä on yhtä ajankohtainen harrastus, välillä (useammassakin) töissä käyneenä ja nyt taas hoitaessani kahta pikkuipanaa kotosalla. Parempaa ja opettavaisempaa, kaikkiin elämäntilanteisiin sopivaa harrastusta tuskin olisin voinut keksiä.

Blogisynttärit tekosyynä tein ihanaisen puolukkakakun, josta oikeasti piti tulla mustaherukkakakku. Mustaherukat ovat nimittäin tämän talven suosikkini. Mutta, kääk, pakastimesta olikin kaikki viime kesän mustaherukat jo käytetty. Keväällä olisi siis marjapensaan istutusta tiedossa, eihän siitä mittään tule, että puolessa välissä talvea jo herukat loppuvat.

Kovin kauaa ei harmittanut, kun pääsin kakkua maistelemaan. Sen verran oli ihanaa, raikasta ja kermaisan täyteläistä yhtäaikaa.





Raaka puolukkakakku  n. 9 palaa

Pohja
15 kuivattua taatelia
4 rkl vettä
2 dl kaurahiutaleita (minulla epäraakoja, raakojakin on olemassa jos välttämättä tahtoo)
1 1/2 dl mantelijauhetta
2 rkl raakakaakaojauhetta
hyppysellinen (ruusu)suolaa
1/4 tl vaniljajauhetta
n. 1 rkl sulatettua kaakaovoita

Pilkoin taatelit ja liotin pehmeäksi 4 rkl:ssa vettä. Surautin kaurahiutaleet hienommaksi teholeikurissa. Lisäsin loput kuivat ainekset ja surautin sekaisin. Kaadoin mukaan taatelit liotusvesineen sekä sulan kaakaovoin ja annoin koneen pyörittää ainekset muotoiltavaksi taikinaksi. Painelin taikinan kahden leivinpaperin välissä litteäksi pyöryläksi ja pudotin öljyttyn 19 cm:n irtopohjavuokaan. Kostutin kädet ja painelin taikinan vuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte
3 dl cashewpähkinöitä
2 dl vettä
3 dl puolukoita
1 tl vaniljajauhetta
4 rkl agavesiirappia
1 tl soijalesitiiniä
60 g sulatettua kaakaovoita
+ 1 1/2 dl puolukoita koristeeksi

Liotin cashewpähkinöitä yön yli ja kaadoin liotusveden pois sekä huuhtelin pähkinät. Laitoin pähkinät ja 2 dl vettä tehosekoittimeen ja hurautin tasaiseksi kermaksi. Lisäsin puolukat ja jatkoin hurruuttelua. Vielä loputkin ainekset ja perusteellinen tehosekoitus. Kaadoin massan pohjan päälle ja tasoittelin. Koristelin puolukoilla.

ps. Puolukoiden tilalla voi hyvin käyttää mustaherukoitakin. Tiedän, että toimii, sillä testikakun ehdin mustaherukoilla tekemään ennen niiden karmaisevaa loppumista.




Pieniä tilastotietoja blogistani:

- Blogini keskittyy etupäässä ruokaan, mutta näinpä vain on käynyt, että katsotuin kirjoitukseni käsittelee saippuan tekoa.
- toiseksi suosituin teksti on Vegaanin juustokakku ja mokkapalat. Tässä kohtaa hitusen kenkuttaa, koska tuo kyseinen "juustokakku" ei ole ollenkaan siitä parhaimmasta päästä, mokkapalat sensijaan ovat mahtavaisia.
- kolmantena onkin nopea nousija, nimittäin Sikke Sumarin sämpylät vain hiukkasen muokattuina

Valitettavasti minulla ei ole edelleenkään kunnollista kävijälaskuria, joten kävijämääriä en tiedä. Tuo alhaalta löytyvä laskuri laskeskelee käsittääkseni näppäyksiä.

Eniten tänne eksyy ihmisiä Googlen kautta. Ei vaatine linkkiä :)
Toiseksi eniten Etsiresepti -sivuston kautta.
Kolmanneksi Blogilistan ja neljänneksi eniten Top100ruokablogit -sivun kautta.

Ja pieni neuvokin olisi tarpeen jos joku osaa auttaa. Haluaisin tuon top100ruokablogit laittaa tuonne oikealle palkkiin linkiksi, mutta en osaa. Kaikki blogipohjan valmiit paikat on jo käytetty.




Asiaa minulla nyt tuntisi riittävän, mutta se pienempi pikkuipana alias Tonttu vaatii nyt huomiota, joten on aika toivottaa A ja Sanni tervetulleeksi seuraan ja lopetella tältä erää.
Hei hei :)



maanantai 17. helmikuuta 2014

Sokeriton ja gluteeniton kakkuresepti

Nyt kun yritän (huh, olen kyllä välillä totaalisesti repsahtanutkin) taukoilla sokerin ja vehnän kanssa, tulee mietiskeltyä ja kokeiltua erilaisia korvaavia leivontatapoja. Tällä kertaa sain kehitettyä aika mukavan perussuklaakakun, jonka ohjetta varmasti käytän jatkossa pohjana erilaisille luomuksille. Rakenne oli nimittäin aikalailla kiva: pehmeä, mehevä ja hyvin koossapysyttelevä, eikä tämä edes maistu yhtään epäilyttävän terveelliseltä ;)




Sydänkakku   1,3 l:n vuokaan

200 g kuivattuja taateleita
2 dl vettä
1 kypsä banaani
1/2 dl (oliivi)öljyä
2 dl mantelijauhoja
1 dl soijajauhoja
1 dl täysjyväriisijauhoja
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl leivinjauhetta
1 tl steviajauhetta (käytän vihreää kuivatusta kasvista jauhettua)
1 tl vaniljajauhetta
1 tl kardemummaa
iso hyppysellinen suolaa
(6 viikunaa sattumiksi jos innostaa)
(+ kookosjauhetta valmiin kakun koristeluun jos innostaa)

Pilkoin taatelit ja liotin vedessä pehmeiksi. Soseutin taatelit liotusvesineen banaanin kanssa sileäksi. Sekoitin loput ainekset joukkoon. Pilkoin taikinan sekaan vielä 6 viikunaa sattumiksi. Kaadoin taikinan voideltuun ja leivitettyyn (jos keliaakikkoja on syömässä, niin myös leivityksen täytyy olla gluteenitonta!) vuokaan ja tasoitin pinnan. Paistoin 175 asteessa 45 minuuttia. Hieman pidempi paistoaika voisi olla paikallaan, sillä tämä kakku jäi osittain vähän tahmaiseksi.
Annoin jäähtyä vähän aikaa ennen kakun kumoamista. Koristelin vielä kookosjauhoilla.


slurps



keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Porkkanainen peltirieska kaurasta - ja hyvän kaurajauhon löytämisen vaikeus

Yhdistetään äitini himo porkkananmehustukseen ja oma hinkuni kauraleipään. Mitähän syntyy?
No porkkanakuidun mehevöittämä ja värittämä kaurarieska tietenkin.
Äitini ei ole oikein innostunut keittiöpuuhista - kumma tyyppi muuten - joten hän kiikuttaa porkkanan mehustuksesta jääneet rouheet minulle. Minä pyörähdän vähän keittiössä ja lopputuotteena on tällainen lempeästi porkkanalle ja kauralle maistuva, ekotehokkaasti koko pellin ääriään myöten täyttävä rieska. Ja kotiin lähtiessään äitillä on rieskapussukka mukanaan. 




Pellillinen porkkanaista kaurarieskaa

250 g mehustuksesta jäävää porkkanamurskaa
4 dl vettä
1/2 dl (oliivi)öljyä
1 tl suolaa
4 dl kaurahiutaleita
4 dl kaurajauhoja

Saamani porkkanamurska on yleensä pakastettua, joten kiehautan veden vedenkeittimellä ja kaadan murskan päälle. Kuuma vesi sulattaa porkkanan. (jos murska ei ole jäinen, kelpaa kylmä hanavesi) Sekoitan loput ainekset joukkoon. Ja nyt on kuulkaa rieskan teossa tehokkuus viety huippuunsa! Kumoan koko taikinan leivinpaperoidulle pellille. Levitän taikinan lusikalla littanaksi ihan koko pellin peittäväksi levyksi. Pinnasta tulee näin karkea, joten siloitan sen painelemalla kunnolla kostutetuin käsin.
Paistan peltirieskaa 200 asteessa puolisen tuntia.

Jos sinullakin iskee rieskan himo, mutta mehustuksesta jäävää porkkanamurskaa ei ole saatavilla, älä silti hätäänny! Voit käyttää myös hienoksi raastettua porkkanaa. Resepti toimii myös jättämällä porkkanan ihan tyystin pois. Olen tehnyt porkkanattomiakin peltirieskoja jo ainaskin neljästi. Rieska on silloin kuin kaurapuuroa leivän muodossa. Ja tarkoitan sitä ihan positiivisessa hengessä. Minä tykkään! Ilman porkkanaa voi riittää lyhyempikin paistoaika.
Välillä olen lisännyt taikinaan myös leivinjauhetta, mutta ero ei ole hirveän merkittävä. Leipä on silloin vain hitusen verran vähemmän tiivis.




Ennen kuin voi saada aikaiseksi ihanaa kaurarieskaa (tai muuta kauraista ihanaa) täytyy löytää hyvää kaurajauhoa. Ja se onkin ihan uskomattoman hankala juttu!

Aloittelin leipomuksiani Provenan kaurajauholla. Saatavuus ja laatukin on hyvä, muttakun luomuhörhö haluaisi luomua ja onhan se hintakin aika kova pikku pussukasta, josta ei saa kuin yhden rieskan leivottua.

Seuraavaksi tilailin netistä pariakin eri kaurajauhon nimellä myytävää tuotetta. Pettymys oli kova kun paljastui, että "jauho" olikin pikemminkin hieman rouhittua kaurahiutaletta. Ei tullut hyvä rieska! Ja nyt noita epäjauhoja on minulla siis hirveästi kaapin tukkeena, enkä tiedä mihin ne kelpaisivat. Melkein haluttaisi, mutta en nyt kuitenkaan viitsi alkaa julkisesti nimeämään noita pettymyksen aiheuttajia.

Sitten löytyi kaurataivas! Ainakin Oulun seudulla vaikuttavan Bio-välityksen luomukaurajauho. Se on täydellistä, hienoksi jauhettua ja hyvän makuista! Tosin siihenkään en ole missään kaupassa törmännyt, mutta kuitenkin löytänyt toimittajan.

Jos sinulla on tiedossa hyvä kaurajauho, kerro ihmeessä mistä sitä saa! Olen käsittänyt, että muutkin ovat painiskelleet saman ongelman parissa.
Ja lopuksi voinkin todeta, että onpa mahtavaa, kun ongelmani eivät ole tämän kummempia :D


Se syö sittenkin!

tiistai 4. helmikuuta 2014

Sitruunan raikastama linssikeitto

Se perinteinen ja ihan perus linssikeitto tehdään meillä näin. Se onkin helppo ja maukas keitto. Nyt kuitenkin tulin törmänneeksi Vaimomatskuu -blogin sitruunaisen pinaatti-linssikeiton ohjeeseen ja tiesin heti, että tässä on SE ihana vaihteluvirkistää-vähänpikantimpi-raikas ja uusi-vaihtoehto-linssikeittomme! Paitsi, että tulin korvanneeksi pinaatin keittiömme perusvihanneksella parsakaalilla. Ja mausteiksi valitsin sitruunan innoittamana kaikkea keltaista tai ainakin sinnepäin. Noh, mustapippuri ei ole keltaista nähnytkään, mutta poikkeushan vahvistaa säännön, päätin minä.




Sitruunainen linssikeitto n. 5:lle

2 1/2 dl kuivia vihreitä linssejä
1,7 l vettä
2 porkkanaa
2 hyvänkokoista sipulia
4 pulskaa valkosipulin kynttä1 parsakaali (reilu 300 g)
1 1/2 tl kurkumaa
1/2 tl jeeraa
1/4 tl inkiväärijauhetta
1/4 tl mustapippurirouhetta
2 tl ruususuolaa
4 rkl sitruunan mehua
2 rkl (kylmäpuristettua rypsi)öljyä
(+ norilevärouhetta, koska muuta yrttiä ei ollut ja vaikka olisikin)

Huuhtelin linssit, laitoin veteen ja kattilan liedelle porisemaan. Kuorin ja pilkoin porkkanat ja sipulit ja heitin kattilaan. Ainesten kypsyessä paloittelin parsakaalin (käytän myös varren) ja kuorin valkosipulit. Lisäsin mausteet kurkumasta suolaan kehittämään makua. Kun linssit, sipulit ja porkkanat olivat kypsyneet, murskasin kattilaan valkosipulit ja laitoin parsakaalit mukaan. Vielä pieni kiehautus, jotta parsakaalit kypsyivät, mutta jäivät napakoiksi. Otin kattilan liedeltä ja viimeistelin vielä sitruunanmehulla ja öljyllä (ja levärouheella).



Tykkäilen tästä keitosta nyt aika kovasti, vaikka edelleenkään linssikeitto ei ihan ruokien kauneuskilpailuissa pärjäile :)


Ihanaa uusia lukijoita! Tervetuloa Olki, Mari, Anni ja Ansku!