Vegaanin ruokavuosi.
Uskon, että siitä tulee olemaan kovasti iloa kasvisruokaa suosiville lapsiperheille ja varmasti myös ihan kaikille muillekin vegaanisesta ruuasta kiinnostuneille ihmisolennoille. Vaihdoin blogin emännän, Ainon, kanssa muutaman sanasen ja lopulta päädyimme tekemään pienet resepti- ja haastatteluvaihtikset. Koska tapanani on tunnustaa kaikki heti, niin tunnustan nytkin, että Aino teki oikeastaan kaiken työn, minä vain uiskentelin vanavedessä. Sain häneltä muutaman haastattelukysymyksen ja vastavuoroisesti pyysin häntä vastaamaan itsekin omiin kysymyksiinsä.
Tässä nuo kysymykset, joiden myötä päästään hieman tutustumaan Ainoon. Itse pystyn hyvin samaistumaan tuohon viimeiseen vastaukseen 😀
1. Hei, kerro meille vähän itsestäsi!
Olen Aino, 30 vuoden rajapyykkiä koputtelemassa oleva kahden pienen murun äiti. Jotkut syövät elääkseen, minä elän pää-asiassa syödäkseni. Ruoka on minulle työ ja harrastus. Tuotekehittäjän ammatti oli pitkään haaveammattini, mutta tällä hetkellä tyydyn keittiötyöhön ja vapaa-ajalla reseptien kehittelyyn - mikä sekin on todella antoisaa!
2. Kuinka kipinä ruoanlaittoon syntyi? Entäpä kuinka kiinnostuit vegaanisesta ruoanlaitosta?
En tarkkaan osaa sanoa koska kipinä syntyi, uskon että se on aina ollut olemassa. Ennen kuin olin tarpeeksi iso keittiöpuuhiin, olis äärimmäisen kiinnostunut keittokirjoista ja ruokalehdistä. Lempipuuhaani on edelleen fyysisten keittokirjojen ja erilaisten reseptileikevihkosten selailu. Minulla on edelleen säästössä esimerkiksi ensimmäisen Maku -lehden vuosikerta, jonka muistan miltei ulkoa :D
En tarkkaan osaa sanoa koska kipinä syntyi, uskon että se on aina ollut olemassa. Ennen kuin olin tarpeeksi iso keittiöpuuhiin, olis äärimmäisen kiinnostunut keittokirjoista ja ruokalehdistä. Lempipuuhaani on edelleen fyysisten keittokirjojen ja erilaisten reseptileikevihkosten selailu. Minulla on edelleen säästössä esimerkiksi ensimmäisen Maku -lehden vuosikerta, jonka muistan miltei ulkoa :D
Vegaanisesta
kokkailusta kiinnostuin parhaan ystäväni kautta, joka alkoi vegaaniksi
jo yli kymmenen vuotta sitten. Halusin palavasti kokeilla kaikkea
erilaista. Värikkäämpää, rouskuvampaa, mausteisempaa ja erilaisia
koostumuksia. Ihanan nahkeaksi paistettu tofu ja hyvän puruvastuksen
omaava seitan vetivät puoleensa. Tällaistakin on!
Ammattini
vuoksi kipuilin vegaaniuden kanssa kauan. On hieman ongelmallista olla
vegaani tällä alalla. Tällä hetkellä pidän ruokavaliotani kuitenkin
enemmän voimavarana kuin rajoitteena.
3. Kolme lempi raaka-ainettasi tällä hetkellä ja miksi?
Ääh tämä on vaikea! Mietin tätä vastausta ainakin puoli tuntia :D
Ääh tämä on vaikea! Mietin tätä vastausta ainakin puoli tuntia :D
1.
Soijajogurtti (maustamatonta ja paksua). Syön ihan hirveät määrät
kasvipohjaisia jogurtteja, niitä vain täytyy aina olla kaapissa.
Soijajogurttia syön usein aamulla pakastemarjojen, granolan ja
vaahterasiirapin kera. Luumusose ja saksanpähkinät on myös ihana kaveri
tälle herkulle! Jos haluan vielä paksumman koostumuksen, annan se valua
yön yli kahvinsuodattimessa. Valutettua jogurttia voi levittää vaikkapa
leivälle ja koristella marjoilla! Soijajogurtti sopii myös hyvin
juustokakun täytteeseen.
2. Cashew -pähkinä. Nämä vaan ovat
niin hyviä ja monikäyttöisiä. Joskus muinoin osittain välttelin
pähkinöitä, koska niissä on niin paljon rasvaa. Nyttemmin olen
ymmärtänyt, että niissä on paljon muutakin. Cashewit on hyviä
paahdettuna vaikkapa wokissa tai keiton lisänä. Kermaisuutta
sosekeittoon saa helposti myös lisäämällä mukaan kourallisen jo
kasvisten poreillessa. Taipuu tuo pähkinä kermaksikin ja vaunukkaaksi
hedelmien kanssa surautettuna! Liotusaika lyhenee huomattavasti kun
käyttää kiehuvaa vettä :)
3. Tofu. Olen true "tofu
worshipper". Taipuu moneen. Kylmäsavutofu on taivaallista ihan vain
paistettuna. Tofukiusaus on yksi lempiruoistani, pitäisikin kokeilla
Paulan versiota herkkusienillä! Marinoitua käytän pyöryköihin ja
erilaisiin täytteisiin. Maustamatonta myös makeisiin herkkuihin :)
4. Ikimuistoisin kokkaamasi ateria?
Tuoreimmassa muistissa on, kun ensimmäisen kerran kokkasin appivanhemmilleni kokonaan vegaanisen aterian. Olimme mökillä ja halusin ruokkia koko porukan. Tein hernekeittoa ja lättyjä pienen mökkikeittiön kaasuhellalla hirveässä helteessä. Hikoilin kuin viimeistä päivää vaikka kaikki ovet ja ikkunat oli auki. Ateria oli kuitenkin menestys ja kaiken vaivan arvoinen!
Tuoreimmassa muistissa on, kun ensimmäisen kerran kokkasin appivanhemmilleni kokonaan vegaanisen aterian. Olimme mökillä ja halusin ruokkia koko porukan. Tein hernekeittoa ja lättyjä pienen mökkikeittiön kaasuhellalla hirveässä helteessä. Hikoilin kuin viimeistä päivää vaikka kaikki ovet ja ikkunat oli auki. Ateria oli kuitenkin menestys ja kaiken vaivan arvoinen!
5. Jos saisit kokata jollekin julkisuuden henkilölle, kelle kokkaisit ja mitä se olisi?
Kutsuisin lasten lempparit eli Hevisaurukset syömään! Hevisaurus on hauska bändi ja kyllä minä nämä kappaleet osaan ulkoa. Asenteissa kasvisruokaa kohtaan taitaa kuitenkin olla kehitettävää, joten olisi näytön paikka! Hevisaurukset pitävät ennakkotietojen mukaan hernekeitosta, joten ehkäpä sitä sitten - luottoreseptillä! Jälkiruoaksi täytetekakkua kauravispikeolla ja kaikenlaisilla tuoreilla marjoilla.
Kutsuisin lasten lempparit eli Hevisaurukset syömään! Hevisaurus on hauska bändi ja kyllä minä nämä kappaleet osaan ulkoa. Asenteissa kasvisruokaa kohtaan taitaa kuitenkin olla kehitettävää, joten olisi näytön paikka! Hevisaurukset pitävät ennakkotietojen mukaan hernekeitosta, joten ehkäpä sitä sitten - luottoreseptillä! Jälkiruoaksi täytetekakkua kauravispikeolla ja kaikenlaisilla tuoreilla marjoilla.
Ainon resepteistä bongasin heti nämä tofuvohvelit, joiden lukemattomat variaatiomahdollisuudet alkoivat välittömästi risteilemään mielessäni. Tällä kertaa toteutin kuitenkin erittäin yksinkertaistetun version reseptistä, sillä ruokaseuranani oli Tonttu 5v. Hänen ruuassaan ei saa olla pilkkuja tai muutakaan arveluttavaa. Suosittelen kokeilemaan sitä alkuperäistä reseptiä jos et pelkää pilkkuja tai muuta arveluttavaa.
Tofuvohvelit n. 3 annosta
250 g tofua
2 dl kaurahiutaleita
1 dl kasvimaitoa
3 rkl öljyä
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippurirouhetta
1 dl vehnäjauhoja
Pilkoin tofun pienemmäksi ja laitoin kulhoon. Mittasin mukaan kaurahiutaleet, kasvimaidon, öljyn ja mausteet. Sauvasekoitin tasaiseksi massaksi. Sekoitin vehnäjauhot lusikalla joukkoon.
Kuumensin vohveliraudan ja sivelin pinnat margariinilla. Nostelin jähmeää ja tahmaista taikinaa nokareina, kahden lusikan avulla vohveliraudalle ja painoin kannen kiinni. Paistoin kunnes vohvelit olivat kypsiä ja irtosivat vohveliraudan pinnasta.
Vohveleista tuli aika jämäköitä ja niiden päälle pystyi kasaamaan mieleisensä täytteet ja ruokailu sujui siitä lähtien ihan vain käsiä ja hampaita käytellen. Itse mielellään lähestyn kaikenlaisten lettusten ja läpysköjen täyttämistä hummuksen ja salsan suunnasta. Vihannekset vielä viimeistelevät makuelämyksen.
Olen tosi vaikuttunut Ainon resepti-ideasta ja se jäi hiillostelemaan sen verran, että ihan varmasti tulen kokeilemaan vielä ainakin punajuurella pinkiksi väritettyä versiota ja saattaisivat tofuvohvelit taipua myös makeaan herkkuvohveliversioonkin... Oioi!
3 kommenttia:
Voi että kun nämä näyttivätkin hyvältä! Tosi kiva tietää, että taikinassa on ihan hyvä rakenne ilman kasviksiakin. Tuo makea versio voisi oikeasti olla aika kutkuttava. Meissä on kyllä paljon yhteneväisyyksiä ruoan saralla, viimeksi tänään olit mielessä kun napsin mustaherukoita pakkasesta päin :)
Hei Aino! Pysyivät kyllä erinomaisesti kasassa! Luulen, että vähemmälläkin kaurahiutalemäärällä olisi pärjätty ja vihanneslisä taikinaan, kuten sinun reseptissäsi, olisi antanut mehevyyttä. Mutta se Tonttu! :D
Nam mustaherukoita!
oi nam nämähän olis sellaisia proteiinivohveleita, joita miekin voisin syyä. Täytyy joskus kokeilla!
Lähetä kommentti