lauantai 28. syyskuuta 2013

BanaaniSuklaaLeivokset raakana

Olihan se taas pitkästä aikaa raakaleivontaakin harrastettava. Miten se ajatuksena tuntuukin etukäteen niin vaivalloiselta, mutta todellisuudessa on kuitenkin helppoa ja vikkelää. Ei tarvitse uunin luukun takanakaan päivystää, kuten normileivonnassa. Eikä omatunto nalkuta, kun näitä tarjoaa Vekaralleen :)

Huom! Nämä leivokset eivät sovellu banaaninvihaajille.
Minä puolestani rakastan banaania monipuolisena raaka-aineena ja makeuttajana. Sellaisenaan sitä tulee tosin harvoin syötyä.



BanaaniSuklaaLeivokset  6 kpl

Pohja
10 kuivattua taatelia
3 rkl vettä
2 dl mantelijauhetta
1 dl kaurahiutaleita
1 kypsä banaani
2 rkl (raaka)kaakaojauhetta
1/2 tl vaniljajauhetta
1 rkl psylliumjauhetta
 hyppysellinen (ruusu)suolaa

Pilkoin taatelit ja liotin vedessä pehmeiksi. Tehosekoitin kaikki ainekset sekaisin ja levitin leivinpaperilla suojattuun n.19x12 cm purkkiin. Laitoin jääkaappiin odottamaan kuorrutetta.

Kuorrute   
20 g kaakaovoita
20 g kaakaomassaa
1 pienehkö kypsä banaani
1/2 tl vaniljajauhetta
1 tl soijalesitiiniä

+ puolukoita
+ (ceylon)kanelia

Sulatin kaakaot vesihauteessa. Sauvasekoitin kaikki ainekset tasaiseksi ja kaadoin pohjan päälle. Tasoitin ja laitoin pakastimeen muutamaksi tunniksi. Kohmeisena oli helppo leikata leivospaloiksi. Koristelin puolukoilla ja ripsottelin pinnalle vielä kanelia.



Pohjan rakenne on kostean tahmainen ja kuorrute taas on ihanan silkkisen sileää. Niin ihanan silkkistä, että sitä kannattaa ehdottomasti tehdä isompi satsi! Vaikka puolitoista tai jopa kaksinkertainen määrä.


Tervetuloa lukijoiksi Aintsu ja J. Takiainen!

13 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Herkullisen näköistä! Banaanit ovat minunkin suosikkejani ja täällä vielä lähiruokaakin.Kuorrutteesi näyttää ihanan houkuttelevalta!

Lotta kirjoitti...

Oijoi!

Paula kirjoitti...

Jael, siellä kyllä kelpaa lähiruokien suhteen asustella :)
Tämä kuorrute oli ihanaa, eli sitä oli siis liian vähän!

Lotta, nii-in :)

Pipsa kirjoitti...

Kauniita ovat, ja varmasti herkullisia! Miten oletkin saanut palat noin kauniisti leikattua? Suklaa ja bansku on kyllä hyvä yhdistelmä, en ymmärrä miten inhosin banaaneja joskus aiemmin...

Paula kirjoitti...

Kiitos Pipsa. Pakastin on salaisuuteni siistien palojen leikkaamisessa.
Lueskelin tuolta blogistasi, että olit sinäkin ollut banaanien kimpussa :D Se vaan on niin loistava raaka-aine tällaisissa terveellisemmissä herkuissa.

Larilyn kirjoitti...

Ooh, ihana ohje! Testaan ilman muuta! En ole raakaleivonnaisia ennen testannutkaan, mutta tämä ohje tuntuu juuri siihen hommaan passelilta. Kerron sitten, miten maistui itselleni, puolisolleni ja pikkuisen vajaa nelivuotiaalleni.

Paula kirjoitti...

Meidän hitusen vajaa 4v:lle kelpasi juuri ja juuri. On alkanut tulla vähäsen valikoivaksi jo tässä iässä ;D
Suosittelen tosiaan laittamaan kuorrutetta paksummin, se oli parasta!

Hanne Valkoinenleinikki-blogi kirjoitti...

Varmasti todella hyviä!
Täytyykin joskus kokeilla, mutta joudun jättämään soijalesitiinin pois, sillä mies on soijalle kovin allerginen:)

Petra / Patalintu kirjoitti...

Raakaleivonta on edelleen kokeilematta, mutta tässä voisi olla hyvä ehdokas aloitukseen! Näyttää herkulliselle. Viime viikonloppuna tehtiin normibanaanikakkua ja se oli kovasti lasten mieleen. Ehkä tässä tämän viikon perjantain herkku :)

Paula kirjoitti...

Hanne, maistuivat meille, Vekaralle tosin juuri ja juuri kelpasivat. Lesitiiniä saattaa jostakin löytyä muustakin kuin soijasta tehtynä, mutta saattaa onnistua ilmankin. Lesitiini auttaa nestettä ja rasvaa sekoittumaan.

Petra-rouva, raakaleivontaa kannattaa kyllä kokeilla. Lasten makuun tämä voisi olla enemmän makeutettuna, näin ei ollut kovin makeaa. Omia suosikkejani raakaleivonnaisista ovat makeanraikkaat sitruunaiset ja marjaiset jutut.

Anonyymi kirjoitti...

Hienon näköisiä! Mulla on kanssa sellainen ajatus että tuntuu työläältä. Kerran olen tehnyt. Ajatus kaatuu jo siihen että tarvittavia ainesosia on niin paljon. Ja monesti menee paljon pähkinöitä suuria määriä, jotka ovat pirkuleen kalliita... terv.ingrid

Paula kirjoitti...

Kiitos Ingrid. Jälleen huomasin, että se työläys on ihan korvien välissä. Jos näitä tekisi tiheämpään kuten normileivontaa,niin saisi enempi rutiinia joka helpottaa hommaa. Pähkinät tosiaan ovat aika arvokkaita, vaikkakin erittäin ravintotiheää syötävää. En välttämättä tähän malliin niitä ostelisi jos olisin yksin asuva köyhä opiskelija :)

Pipsa kirjoitti...

Jee, kiitos että paljastit salaisuutesi koskien kauniita paloja ;)