sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Sokeriton ja raaka mustikkahillo

Terveysintoilija täällä taas! Olen aikaisemminkin kirjoitellut mansikkaisesta ja herukkaisesta raakahillosta täällä, mutta tässäpä uusi versio. Marja-aika ei ole ihan vielä käsillä, mutta sitten kun on, niin ehkäpä järkevin tapa säilöä metsän herkut on pakastaa ne. Hilloa saa tehtyä sitten tarpeen mukaan aivan hetkessä vaikkapa tähän tapaan. Tällaista hilloa voi hyvällä omalla tunnolla tarjoilla lapsillekin runsain mitoin. Tavallisessa hillossahan on jopa yli puolet sokeria! Tämä on herkkua lättyjen kanssa, (soija)jugurtin, murojen tai puuron päällä...


Mustikkainen raakahillo

10 kuivattua taatelia
1/2 dl rusinoita tiukkaan mitattuna
1/2 dl vettä
4 dl mustikkaa
1 1/2 dl mustaherukkaa
3 rkl chia-siemeniä
Pilkoin taatelit ja laitoin rusinoiden kanssa likoamaan puoleen desiin vettä muutamaksi tunniksi. Sauvasekoitin sulatettujen pakastemarjojen ja chiasiementen kanssa. Halutessaan voi toki lisätä osan marjoista kokonaisina soseen joukkoon. Chia-siemenet hoitavat hilloamisen tunnissa. Hillo säilyy muutaman päivän jääkaapissa.


Vinkkisiä: Ainakin itse tykkään, kun hillon joukossa on kirpsakampaakin makua. Siksi käytin myös hieman herukoita. Kokemukseni mukaan pelkistä mansikoista tehty raakahillo on aika valjua niin maultaan kuin väriltäänkin, ja kaipaa herukoita seurakseen, myös sitruunaa voisi kokeilla. Mitenkähän maistuisi raparperi-mansikkahillo...
Chia-siemenet käyvät myös raakapiirakoiden täytteen jähmettämiseen.

11 kommenttia:

Anni Minerva kirjoitti...

Melkeinpä just samanlaista hilloa tykkään iteki välillä tehdä! Ja olet oikeassa, herukat on just passeleita sekaan, ne jotenki tasapainottaa siitä mausta hillomaisemman.
Chian siemenet on huippu aines!

Jael kirjoitti...

Mmm,hyvää takuulla! Mulla on herukoita pakkasessa mutta pakastemustikat ovat täällä sen verran tyyriitä että vasta Suomessa sitten...Chia-siementen suhteen olen aika hamsteri;niitä on usein tarjouksessa ja huomasin eilen,että mulla on kokonaista neljä pakkausta niitä,mutta niitä kuluukin paljon,etenkin aamusmoothiessa.

Paula kirjoitti...

Anni Minerva, ehkäpä olenkin juuri sinun blogistasi saanut innoituksen näihin hilloihin. Olisikin ollut suoranainen ihme, jos itse olisin jujun keksinyt. Minä ihastuin chia-siemeniin juurikin raakahillojen kautta.

Oletpa vain hamsteri Yaelian ;) Tosin minäkin aina välillä yllätyn siitä, mitä kaikkea kaappini kätkevätkään.

Lotta kirjoitti...

Hei nyt tulee pöhkö kysymys näin raakaruokavasta-alkajalta: onko niillä chia-siemenillä siis jokin hyydyttävä vaikutus? Olen kyllä käyttänyt niitä sellaisenaan esim. myslin seassa mutta en ole koskaan kokeillut raakahillon tekoa. Tämähän olisi hyvä idea vauvan puuron sekaan ja tietysti isommillekin.

Paula kirjoitti...

Ei lainkaan pöhkö kysymys! Juurikin näin, chia-siemenet geeliytyvät samaan tapaan kuin pellavansiemenet ja sitomalla nestettä jämäköittävät hillon.

Pipsa kirjoitti...

Täällä yksi nolona myöntää, ettei ole KOSKAAN ajatellutkaan että hilloa voisi tehdä ilman sokeria! Pöyristyttävää miten se on niin oppia ikä kaikki tämä elämä ;) Ainoa huono puoli sokerittomuudessa on tietysti tuo lyhyt säilöaika, itse nimittäin omaa (sokeri)mustaherukkahilloa pistelen vielä talvellakin maustamattoman jugun tai puuron kera! Btw, tiedätkö lisääkö Atamonin lisäys tämän hillon säilöaikaa, jos ei pelkäisi tässä suhteessa lisäaineen käyttöä?

Paula kirjoitti...

Minäkin hoksasin tämän aika vähän aikaa sitten ja nyt olen niin onnellinen!! (ruoka on siis suurin iloni ;))
En alkaisi atamonia lisäämään. Helpompaa on säilyttää marjat pakastimessa ja sitten surauttaa muutaman päivän annos jääkaappiin kun hilloa alkaa haluttamaan. Se on ihan vikkelää ja kätevää.

Pipsa kirjoitti...

Totta, en jotenkin tullut yhtään ajatelleeksi pakastimen ratkaisevaa roolia tässä ;) Jee, siis sokeritonta hilloa on mahdollista saada talvellakin!!

Paula kirjoitti...

hihihih Pipsa!

Ranja kirjoitti...

Ihana ajatus kyllä hillo ilman sokeria!

Paula kirjoitti...

Ja järkevä ajatus! Sokeriherkut maistuvat minulle turhankin hyvin, joten välillä aina yritän pyristellä sokerikoukusta. Makeuttahan hilloon voi lisätä oman maun mukaan laittamalla enemmän taateleita.