Kakkua ja keittoa ripauksella realityä

Eräs ipana-apina -piirimme äideistä saavutti melko aikuisen iän ja minä tietenkin tuppauduin tekemään synttärikakkua ;D
Tällainen siitä tuli, vaikka suunnitelmissa oli jotain ihan muuta:

Vadelmainen suklaakakku  ehkä 10 palaa

Pohja

2 3/4 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1 3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 1/2 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
3/4 dl öljyä
2 dl soijajugurttia
1 1/4 dl vettä
Sekaoitin kuvat aineet ensin keskenään. Sitten lisäsin öljyn ja muut kostea aineet. (Kun öljyn mittaa ensin, irtoaa soijajugurtti hyvin mitasta.) Sekoitin juuri ja juuri tasaiseksi välttäen ylimääräistä vaivaamista. Kaavoin voideltuun ja leivitettyyn 19 cm:n irtopohjavuokaan. Paistoin 175 asteessa lähemmäs 50 minuuttia.
Kakku sai rauhassa jäähtyä. Leikkasin pohjan kahteen kerrokseen ja kostutin muutamalla lusikallisella soijamaitoa.

Vadelmakreemi

200 g margariinia (sininen Keiju)
n. 6 dl tomusokeria
2 tl raastettua sitruunankuorta
1/3 tl vaniljajauhetta
1 rasia pakastevadelmia (kotimaisia, punnitsin 216 g)
1 tl soijalesitiiniä

Vaadotin margariinia tomusokerin kanssa, lisäsin sitruunan kuoriraasteen ja vaniljan ja jatkoin vatkaamista. Lisäsin sulaneet vadelmat ja lesitiinin vatkuttelin hyvin sekaisin.
Levitin kreemiä kakun väliin, päälle ja sivuille. Vähän sitä jäi ylikin. Kreemistä tuli myös hiukan turhan makeaa, joten kannattaa ensi kerralla vähentää tomusokerin määrää.

Koristeet tein sokerimassasta.

Kakku oli aika kiva leikattuna, varsinkin annospalana, mutta tämän enempää en enää kehdannut lainakameralla näppäillä. Oli jo aika nörtti olo ;)

Realityosuus tässä on se, että vadelmien lisäyksen jälkeen kreemi rakeutui, rasva ja neste eivät yhdistyneet tasaiseksi massaksi. (aiemmin täällä on näköjään onnistuttu) Onneksi oli lesitiiniä, joten siitä ongelmasta selvittiin.
Toisen vastoinkäymisen kohtasin kylämme kaupassa, ja vielä toisessakin: Olin lupaillut marsipaanipäällysteistä kakkua, mutta valkoista marsipaania ei löytynytkään. Hätäpäissäni ostin sitten 2 pötköä mantelimassaa. Tulin pian huomaamaan, että se ei sovellu mitenkään kaulittavaksi. No, sekoitin siihen vielä paketillisen sokerimassaa, jota minulla oli ennestään. Eikä homma toiminut sittenkään! Onneksi minulla oli vielä toinen paketti sokerimassaa ja päädyin sitten vain siitä tekemään vähän koristusta.
Mutta mitä ihmettä teen tuolla isolla möykyllä kökkäreistä mantelimassan ja sokerimassan seosta?


Juhlahumusta arkisemman sopan äärelle. Glorian ruoka & viini  -lehdessä taisi olla lehtikaalikeiton ohje. Se jäi häivähdyksenä mieleeni, vaikka pian lukemisen jälkeen annoin lehden muille luettavaksi. (Olemme perustaneet myös lehdenvaihto-piirin. Pääsee lukemaan melkoista joukkoa eri aihepiirien lehtiä ilman, että kaikkia täytyy itse ostaa. Hyvä juttu!) Pyydystelin jäiseltä kasvimaaltani ne viimeiset pienet lehtikaalien latvalehdet. Niitä löytyi vain lautasellinen joten päädyin jatkamaan vihreyttä pakastepinaatilla. Lopputulos olikin sitten melko pinaattikeittomainen. Erityisempää tässä keitossa on kuitenkin se, että vehnäjauhon sijaan käytin sakeuttamiseen kikhernejauhoja. Niitä täytyi käyttää aikalailla, jotta keitto sakeutui, mutta sehän on proteiinipitoisuuden kannalta vain hyvä asia.

LehtikaaliPinaattiKeitto (gluteeniton)  4-5 annosta

2 keskikokoista sipulia
lautasellinen lehtikaalia
loraus öljyä
1 l vettä
1 1/2 dl kikhernejauhoja
1 tlk (2 1/2 dl) kasviruokakermaa
1 iso valkosipulin kynsi
suolaasopivasti
pari huiskausta valkopippuria
1 pakastepussillinen pinaattia (150 g)
(+ paahdettuja ja suolattuja kurpitsan siemeniä)

Kuorin ja pilkoin sipulit. Leikkasin lehtikaaleista paksut ruodit pois ja pienin lehtiä. Kuullotin sipulit ja lehtikaalit öljyssä. Lisäsin veden ja keitin kypsäksi. Soseutin sauvasekoittimella. Sekoitin kasvikerman ja kikhernejauhon ja sauvasekoitin seoksen keittoon. Hauduttelin vielä sekoitellen liedellä. Puristin valkosipulin joukkoon ja lisäsin mausteet. Kun keitto alkoi sakeutua otin kattilan pois levyltä ja lisäsin jäiset pinaattipalat. Palojen sulettua keitto olikin valmis. Mielestäni pinaatin lisäämisen jälkeen ei kannata enää keitellä, ettei raikkaan vihreä väri kärsi.
Keiton pinnalle ripottelimme kurpitsan siemeniä. Myös savutofukuutiot olisivat varmasti sopineet.

Me aikuiset tykkäsimme tästä lempeän makuisesta keitosta.
Sitten se realitypuoli: Vekara ei suostunut keittoa edes maistamaan. Nallekarkin voimin usutin häntä syömään kolme lusikallista. Vekara neuvotteli lusikallisten lukumäärän kahteen. Ja ne olivat sellaisia pieniä teelusikallisia. Kaksi (vegaanista, lisäaineetonta) nallekarkkia ansaittu! Ja kaikki lapset mukamas tykkäävät pinaattikeitosta. Minua on johdettu harhaan!


ps. Kiitos sinulle, joka äänestit blogiani siinä Glorian blogikisassa. Nuo hajaäänet tulivat itselleni ihan "puun takaa". Olin tosi yllättynyt, kun kutsu gaalaan tupsahti! Josko jo pian saisimme kuulumisia gaalaan osallistuvilta ja kisan voittajista.

Minttusuklaiset minimuffarit ja vähän kukkasiakin

Vähän jälkijunassahan tässä tullaan, kun kerron, että näillä minimuffareilla herkuttelimme juhannuksena. Vietimme mukavaa juhannuspäivää kyläillen Sannan&perheen luona ja vein näitä jälkkäriksi. Kiitos, kun sain kutsua itseni&perheen luoksenne ;)

MinttuSuklaisetMinimuffarit  24 kpl  + 2 tavallisen kokoista

Taikina
2 1/2 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1 1/2 dl (täysruoko)sokeria
2 tl vaniljasokeria
reilu 2 tl leivinjauhetta
100 g tummaa suklaata 
125 g sulatettua margariinia
4 tippaa piparminttuöljyä
2 dl maustamatonta soijajugurttia
1/2 dl vettä
Kuivat ainekset sekoitetaan ensin keskenään ja rouhittu suklaa myös. Sulatin margariinin ja sekoitin minttutipat siihen. Margariinin, jugurtin ja veden sekoitin kuiviin aineksiin. Tarkoitus on sekoittaa mahdollisimman vähän, ettei sitkoa synny.
Jaoin taikinan muffarimuotteihin, jotka olin asetellut muffaripellin koloihin. Paistoin minimuffareita 175 asteessa ehkäpä parikymmentä minuuttia.

Kuorrute
1 prk soijakermaa (Alpron Airy Creamy)
4-5 tippaa piparminttuöljyä
125 g tummaa suklaata
(+ vegevaahtokarkkeja koristeeksi)
Sulattelin paloitellun suklaan. Vatkasin soijakerman minttutippojen kanssa melko valmiiksi. Lisäsin sekaan sulan suklaan ja vatkasin sekaisin. Pursottelin jäähtyneiden muffareiden päälle.

Kuorrutteen määrä on jälleen erittäin runsas. Eihän sitä kaikkea millään saanut muffareille pursotettua. Mies urhoollisesti yritti selvitä lopuista, mutta joutui lopulta luovuttamaan. Eli vähemmälläkin pärjää ;)

Ja vielä pari kukkaiskuvaa:

Pihlajan kukkia... tänä kesänä niitä onkin runsaasti

lopuksi vähän tulta tähän vaaleuteen: liekinloistava idänunikko!

Vadelmaiset tiikerimuffarit

Edellisen hyydykekakun kanssa samassa pöydässä tarjolla oli myös vadelmaisia tiikerimuffareita. Vaikuttaa vähän monimutkaiselta, mutta on yhtä helppoa kuin normimuffarienkin tekeminen. Pari ylimääräistä kulhoa toki sain sotkettua. (ääh! tiskaaminen on kamalaa)

Vadelmaiset TiikeriMuffarit 12 kpl

Tumma taikina
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
reilu 1 tl leivinjauhetta
1 dl kookosmaitoa
1/2 dl soijajugurttia
75 g sulatettua margariinia
pikku ripsaus suolaa

Vaalea taikina
muuten sama, mutta kaakaojauheen sijasta vehnäjauhoja

+ vadelmia

Sekoitin ensin taikinoiden kuivat ainekset ja sitten lisäsin nestemäiset. Laitoin muffaripellin koloihin paperiset muffarivuokat. Jaoin tumman taikinan vuokiin ja laitoin pari-kolme vadelmaa kuhunkin vuokaan. Vaalean taikinan lusikoin päällimmäiseksi. Paistoin 175 asteessa 25 minuuttia.

Kuorrutus
1 prk Alpron Airy &Creamy -soijakermaa
2 tl vaniljasokeria
80 g tummaa suklaata
Sulatin ensin suklaan. Vatkasin soijakerman vaahdoksi vaniljasokerin kanssa. Otin noin kolmasosan vaahdosta erilleen ja vatkasin sulan suklaan isompaan määrään kermavaahtoa. Laitoin pursotinpussiin ensin toiselle puolen suklaakuorrutusta ja sitten sen päälle vanan valkoista kuorrutusta. Pursottelin muffareiden päälle.
Tuo pursottaminen oli hieman hankalaa, koska kermakuorrute oli paljon löysempää ja meinasi purskahtaa hallitsemattomasti. Olisi pitänyt ensin laittaa se jääkaappiin hieman jähmettymään.

Lähes nelikymppinen..

...mies kakutettiin ja pullatettiin vanhenemisensa johdosta. Kookos on hänen herkkuansa ja sitä löytyykin sekä kakusta, että pullasta. Kynttilöiden kanssa ei noilla vuosilukemilla enää viitsi värkätä, eihän ne mihinkään kakkuun mahtuisi ja laskuissakin menisi sekaisin ;)

 

Sekä kakun pohja, että kookoskreemi on omia luottoreseptejäni, mutta ansaitsevat kertauksen. Olen aika tyytyväinen niihin, jos tällaista nyt voi suomalaisella ja lappilaisella vaatimattomuudella sanoa...

VadelmaKookosSuklaaKakku  n. 15 palaa tai enemmän tai vähemmän, meillä ahnailla ehkä vähemmän, muilla enemmän

Pohja
4 1/2 dl vehnäjauhoja
1 1/4 dl tummaa kaakaojauhetta
3 dl sokeria
5 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 ml suolaa
1 1/4 dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua)
2 1/2 dl maustamatonta soijajukurttia
3 dl vettä
Sekaisin, n. 24 cm:n vuokaan ja uuniin 175 asteeseen noin tunniksi tai kunnes kokeilutikkuun ei jää taikinaa.

KookosKreemi  sopivasti tämän kakun väliin ja päälle
4 dl kookosmaitoa
4 rkl maizenaa
200 g sinistä keiju-margariinia
1 rkl vaniljasokeria
3 dl tomusokeria
Sekoitin maizenan kylmään kookosmaitoon ja aloin lämmittämään samalla vispaten, kunnes sakenee. Jäähdytin jääkaappikylmäksi. Sähkövatkasin margariinin sokereiden kanssa ja kookoskiisselin muutamassa erässä sekaan.
Tässä vaiheessa kannattaa pursottaa kakkuun, koska kylmässä jähmettyy lisää ja on vaikeampi saada siistiä jälkeä.

Kakun välissä on  (kreemin lisäksi)
3/4 dl vadelmahilloa, jonka sekaan on murskattu
200g:n rasiallinen suomalaisia vadelmia
   
Päällä vielä toinen rasiallinen vadelmia

Kostutin kakkua ihan kevyesti vain vedellä.

Ja sitten se paras pulla ikinä. No, olen joskus ennenkin onnistunut kahvimausteisten pullien kanssa (vaikken edelleenkään ole varsinainen pullanveivaaja), mutta tämä oli kyllä ihanan pehmeää ja mehevää. Ja eka kerta tuorehiivan kanssa!

KookosPuolukkaBostonPullat 

taikina   
1 pala tuorehiivaa
4 dl kookosmaitoa
1 dl vettä
1 3/4 dl sokeria
4 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
n. 12 dl vehnäjauhoja
160 g Keiju-margariinia  
Pullan teko-ohjetta katselin ihan Suomen hiivan sivuilta. Murensin hiivan taikinakulhoon ja lisäsin osan kädenlämpöiseksi lämmitetystä nesteestä päälle. Sekoitin kunnes hiiva liukeni. Lisäsin loput nesteet sekä sokerit ja suolan. Sekoitin puolet jauhoista mukaan ja vatkasin isolla lusikalla kunnes väsähdin. Kutsuin miehen paikalle vaivaamaan taikinan ja lisäsin loput jauhot. Ja mies vaivasi synttäripullansa! Lopuksi huoneenlämpöinen margariini ja vielä vaivausta.
Kohotin mikrossa (vedoton paikka!) lähemmäs tunnin.  



Vaivasin taikinasta ilmat pois. Ja kaulitsin kahdessa osassa levyksi jauhoja apuna käyttäen. Kummankin pullataikinalevyn päälle tuli:
  
Täyte   puolikkaaseen taikinaan
70 g margariinia
3/4 dl täysruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
1 dl kookoshiutaleita
1 1/2 dl sulatettuja pakastepuolukoita
Levitin margariinin taikinalevyn päälle. Ripottelin sille yhteen sekoitetut sokerit sekä kookoshiutaleet ja vielä puolukat. Rullasin ja paloittelin. Nostelin palat voideltuihin ja jauhotettuihin piirasvuokiin. Kohotin hetken leivinpaperilla peitettynä ja paistoin 200 asteessa vajaat 20 minuuttia.

Taikinasta riitti sopivasti kahteen bostonpullaan. Toinen suorakaiteen muotoiseen 22x30 cm ja toinen tavallinen pyöreä piirakkavuoka. Päälle vielä ripaus tomusokeria ja tomusokeripuolukkamehu -kuorrutusta.

Ai ai, kun tuli mehevää ja herkullista. Koko ajan muistuttelen itselleni, että on se päivä huomennakin. Kaikkea ei tarvitse kerralla tuhota ;)

ONNEA SANKARI!

Muffareita ja keksejä

Vieraita tulossa ja sehän tarkoitti sitä, että - Jipii - pääsin taas leipomaan! Tällä kertaa varastin leipomishetket ihan itselleni ja leivoin salaa, kun pikkuapuri oli nukkumassa. Vikkelä tosin pitää olla, sillä Pieni ei ole mikään unelias tyyppi.

Mustaherukkakookos -muffarit  13 kpl

Taikina
3 dl vehnäjauhoja
1 dl kookoshiutaleita
1 1/2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
100 g Keiju-margariinia sulatettuna
2 dl maustamatonta soijajugurttia
1 dl vettä
+ mustaherukkahilloa n.1 tl/muffari
 Ainekset sekaisin ja taikina on valmis. Laitoin ehkäpä 2/3 taikinasta silikonivuokien pohjalle ja muotoilin lusikalla kuopan keskelle. Kuoppaan tipautin varovaisen teelusikallisen mustaherukkahilloa ja loput taikinat päälle. Paistoin 175 asteessa n. 25 minuuttia.

Kuorrute
2 dl kookosmaitoa
3 rkl mustaherukkamehutiivistettä
2 1/2 rkl maizenaa
Näistä kiehautin tiiviin kiisselin ja jäähdytin jääkaappikylmäksi. Sitten sähkövatkasin
115 g margariinia ja
1 1/2 dl tomusokeria
keskenään kuohkeaksi ja muutamassa erässä kiisselin sekaan. Koska kuorrutteen väri ei ollut ihan toiveideni mukainen, vaan aivan haalea liila, lisäsin vielä ruokalusikallisen mustaherukkahilloa. Aika vaaleaksi tuo silti jäi.
Pursottelin muffareiden päälle ja asettelin vielä koristeeksi vadelmat.

Omaan makuuni tällainen kookoskuorrute (ilman mustaherukkalisukkeita) on parhaimmillaan kunnon suklaisten muffareiden kanssa. Toimii erittäin hyvin myös kakun täytteenä ja kuorrutteena.

Pikkuvieraita varten tein kaurakeksejä, joissa oli maltillisesti sokeria ja vehnäjauhoja.

Rapsakat kaurakeksit  n. 20 kpl

2 dl kaurahiutaleita
1 dl mantelilastuja
1 dl vehnäjauhoja
vajaa 1 dl täysruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
100 g sulatettua margariinia
Sekoitin ainekset ja otin massaa lusikalla leivinpaperoidulla uuninpellille. Taputtelin käsin tiiviimmäksi ja littanaksi.
Tein pienen testin paistolämpötilasta. Ensimmäisen erän paistoin 200 asteessa. Keksit levisivät vähän enemmän, mutta reunat meinasivat kärventyä jo 5 minuutissa. 175 asteessa paistamani keksit olivat valmiita 10 minuutissa. Ensi kerralla aion lämmittää uunin vain 175 asteeseen, sillä paistaminen on huolettomampaa. Korkeammassa lämpötilassa keksit palavat erittäin helposti ja jos Pieni viivästys sattuu kriittiseen hetkeen niin keksit ovat mennyttä!

Tervetuloa seuraan Nelli :)

Kakkua ja keksejä

Vielä vähäsen jatkan 2v synttäreiden tarjoilulla, sitten lupaan siirtyä muihin aiheisiin.

Tässäpä toinen kakuista. On aikalailla samanlainen kuin 60v isälleni tekemä, mutta pienillä eroilla, joten kirjoittelen ohjeenkin ylös.

Suklaatäytekakku mintulla höystettynä

Pohja
5,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl kaakaojauhetta
3,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1,5 dl rypsiöljyä
3 dl soijajugurttia
3,5 dl vettä
Jälleen tapani mukaan vain sekoitin ensin kuivat aineet ja lisäsin sekoittaen kosteat. Paistoin isossa kakkuvuosassa 180 asteessa kypsäksi, olisikohan mennyt lähemmäs tunti. Laikkasin pohjan jäähtyneenä kahteen osaan.

Kostutus
veden ja mesimarjaliköörin seoksella

Väliin
Vadelmahillo sekä
Minttukreemi
250 g sinistä Keiju-margariinia
6 dl tomusokeria
3 rkl kaakaojauhetta
2,5 tl piparminttuaromia
Vispaa vaahdottaen ainekset sekaisin. Pursota kakun väliin hillon päälle ja tasoittele vaikka veitsellä. Jätä osa koristeluun. Tämä on aika reilu satsi, minulla jäi vähän ylikin. Mies meinasi väkisin syödä loput, mutta toimin linjojen vartijana enkä antanut ;)

Päälle suklaakuorrute
2 dl soijakermaa
300 g tummaa suklaata
2 rkl margariinia
2 tl (tai enemmän) piparminttuaromia
Kiehauta kerma, lisää suklaa rouhittuna. Sekoita tasaiseksi ja lisää margariini ja aromi sekoittaen. Valuta kakun päälle ja levitä reunoille.
Taas mitoitus oli vähän reilunlainen ja tätä jäi jäljelle turhan paljon. Tällä kertaa en saanut miestä pysymään erossa jämistä.

Päälle ripottelin (muka) koristeeksi marianne crushia ja laitoin kakun jääkaappiin jähmettymään. Sitten vielä marsipaanista kakkonen päälle ja kreemi pursotukset. Johtuneeko tuosta crushista, että suklaapinta halkeili ikävästi. Ei tällaista ennen ole tapahtunut.

Tässä kuvassa nuo halkeamat näkyvät

Tästä kakusta on ehdottomasti tullut toinen kakkupravuureistani. Koristelu hieman epäonnistui ja oli tylsä, mutta kakku kelpasi. Pakkopullan jälkeen vieraat kävivät tämän kimppuun.
Monellekohan tästä riittäisi..hmm.. no, meitä taisi olla reilu 20 henkilöä ja kakkua jäi vielä aimo kimpale. Riittäisikö peräti 30:lle kun muutakin tarjottavaa on?



Viimeisenä ja vähäisimpänä: peruskeksejä, mutta täytettynä aika maukkaita

Täytekeksit  25 (vai enemmänkin) kpl

3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
150 g sinistä Keiju-margariinia
1 rkl vettä (tai sen verran, että taikinasta tulee sopivaa)
vadelmahilloa
Sekoita kuivat aineet ja nypi margariini niihin sekaan. Lisää vesi ja sekoita tasaiseksi vikkelästi. Laita jääkaappiin tekeytymään vähintään tunniksi, voi olla pitempäänkin.
Kaulitse jauhojen avulla ohueksi ja ota muotilla pyörylöitä. Minulla oli n. 4 cm halkaisijaltaan oleva purkin kansi muottina. Paista 170 asteessa n. 15 min tai vähän vähemmän.
Täytä keksit jäähtyneenä levittämällä vähäsen hilloa keksille ja paina toinen keksi päälle.

Itse täytin keksit pari päivää ennen tarjoamista ja olivat ihanasti pehmenneet.


Jotta ei menisi pelkäksi epäterveelliseksi herkutteluksi, synttäreillä tarjoiltiin myös porkkanatikkuja sekä luomurusinoita.

Pieni Villi Veijari 2v

No, nyt tuo pieni on virallisesti 2v ja juhlat juhlittu! Kaksivuotiaan kypsässä iässä Pieni on puhelias vitsiniekka, vikkelä jaloistansa, ketterä tekemään kuperkeikkoja ja piruetteja sekä todellinen villi veijari, huh.

Synttäritarjoilut

Aloittaisinko vaikka "pakkopullista". Meilläpäin ikäänkuin täytyy aloittaa herkuttelu (pakko)pullasta, suoraan kakun kimppuun ei käydä! Onkohan muilla ja muualla tämmöisiä tapoja? Tällä kertaa kokeilin kahvilla maustettuja pullia ja täytyy sanoa että oli aivan huippuhyviä.

Kahvipullat

taikinan tein samaan tapaan kuin täällä
Nyt tein kuitenkin puolen litran taikinan ja nesteestä puolet ja puolet oli kookosmaitoa ja vettä. Kardemumman sijaan käytin taikinan maustamiseen vaniljasokeria.

Kaulitsin kohotetun taikinan kahdessa osassa ohuehkoksi levyksi ja voitelin ohuelti sinisellä Keiju-margariinilla.
täyte:
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2,5 tl pikakahvijauhetta
2 tl kaakaojauhetta
Jauha pikakahvijauhe vaikka morttelilla hienoksi ja sekoita muihin aineksiin. Ripottele kaulitulle ja voidellulle taikinalevylle. Kääri rullalle ja leikkaa paloiksi. Aseta muffarivuokaan ja muffaripellille. Anna kohota ja paista 200 asteessa kunnes pullat saavat vähän väriä eli 10-15 min.

Pullat ovat mahdottoman hyviä näinkin, mutta en malttanut olla kuorruttelematta.
Kuorrutteeseen tuli:
ruokotomusokeria
vettä
pikakahvijauhetta
ja kaakaojauhetta

Puolukkainen ja kookoksinen täytekakku

Tästä kakusta eri variaatioineen on tullut yksi pravuureistani. Nyt kokeilin kookoksen pariksi puolukkaa ja väriyhdistelmänä tämä on tosi raikas. Omasta mielestäni vielä hitusen verran paremmin tähän sopii mustaherukkahillo +banaanisiivut. Esteettisesti pitemmän korren vie kuitenkin puolukka.

Pohja menee suurinpiirtein näin. Tässäkin on joka kerta vähän säätöä ;)

7 dl vehnäjauhoja
3,5 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa
1,5 dl rypsiöljyä (ei kylmäpuristettua)
3 dl maustamatonta soijajugurttia
3,5 dl vettä

Valmistus on yksinkertaista. Sekoita kuivat aineet ensin keskenään. Mittaa joukkoon öljy, sitten soijajugurtti ja vesi. (Kun käyttää samaa mittaa, öljy kätevästi voitelee mitan ja jugurtti lähtee siitä hyvin irti) Sekoita tasaiseksi ja kaada taikina voideltuun ja kookoshiutaleilla leivitettyyn kakkuvuokaan. Paista 180 asteessa noin 45- min. tai kunnes kakun keskelle tökättyyn tikkuun ei jää taikinaa.
Paistoin kakun aika isossa lainavuokassa, enkä harmikseni sitä tullut mitanneeksi. Leikkasin pohjan kahteen reilun paksuiseen kerroksen.

Kookoskreemi

5 dl kookosmaitoa
4 rkl maizenaa
Sekoita kylmänä, lämmitä kattilassa sekoittaen kunnes sakenee. Anna jäähtyä kunnolla.
250 g Keiju-margariini
3,5 dl tomusokeria
Vaahdota margariinia ja tomusokeria. Lisää vispaten jähmettynyt kookoskiisseli pienissä erissä.

Vinkki: Helpoiten kreemin levittäminen sujuu huoneenlämpöisenä. Ja siten, että ensin pursottaa sen hillon päälle ja sitten levittelee veitsellä.

Kreemin lisäksi kakun väliin ja päälle tuli siis varovainen kostutus vedellä sekä purkillinen puolukkahilloa. Kreemi päällimmäiseksi molempaank errokseen ja koristeeksi vielä kasa puolukkaa.

Juhlapäivää seuranneen aamun viimeinen palanen kakkua. Tämä on nyt vähän räpelletyn näköinen, mutta oikeasti kakku on todella hienosti leikattava ja pysyy siistinä ja nättinä, ainakin kun käyttää veistä eikä kakkulapiota (jota en oikein kestä juurikin, siksi kun muhentaa ikävästi..neuroottista mutta totta ;))

Täytyypä jatkaa raportointia toisella kertaa. Tässä vielä meininki-kuva juhlasta. Vauhti oli sen mukainen, että tällaista laatua näppäyksien joukosta löytyy.. Ihme kyllä, sankari itse seisoa tököttää paikoillaan!

Ennakkosynttärit

Viikonloppuna vietimme Pienen pieniä synttäreitä. Juhlat järjestettiin Pienen pienelle sukulaisporukalle, joka ei pääse oikeille synttäreille ensi viikonloppuna. Tarjolla oli suklaista täytekakkua, juustokakun tyyppistä puolukkaista vegeversiota sekä kanelikeksejä. Ipanoille maistui leivonnaisia paremmin tarjolla olleet porkkana- ja kesäkurpitsatikut sekä kukkakaalin palat. Järkeviä tyyppejä!

 

Minttuinen suklaatäytekakku 10-12 annosta


Pohja sama kuin täällä
Leikkaa paistettu, jäähtynyt pohja kahteen osaan.

Täytteeksi ja päälle (ks.leikattu kakku-kuva alla)
250 g rasia suomalaisia pakastevadelmia
1,5 dl vadelmahilloa
Murskaa hieman kohmeisia vadelmia ja sekoita hilloon.
ja
2 prk GoGreen Vispiä
200 g tummaa suklaata
2 tl tai maun mukaan piparminttuaromia
Sulata paloiteltu suklaa varovasti mikrossa ja vispaa Vispin sekaan. Mausta minttuaromilla ja vatkaa kunnes seos vaalenee ja paksunee.
sekä
marsipaania, jonka maustoin myös piparminttuaromilla. Ruskean marsipaanin värjäsin valkoisesta ruskeaksi kaakaojauheella. Ensin yritin saada aikaiseksi vaaleanpuneista punajuuriliemen avulla, mutta eipä se toiminutkaan.. Vihreää marsipaania kului toista pötköä. (ihmettelen, miten Pieni tiesi väittää sitä makkaraksi, vaikka meillä ei tosiaankaan ole makkaroita nähty! Ilmeisesti kirjoista oppii noita lihisjuttuja, tai mistä lie)
+ muuta mieleistä koristusta

En kostuttanut kakkua  mitenkään. Mielestäni vadelmista tuleva neste riittää hyvin. En tosin tykkää kovin märistä kakuista, joten maun mukaan tämäkin. Ai niin, vadelmatäytettä jäi vähän ylikin, mutta Pieni hoiteli sen. Marsipaanin kaulitsin sellaisen silikoonisen(?) kuviomaton päällä tuollaiseksi. Tykkään!

Kokeilin ensimmäistä kertaa soijatuorejuustoa tällaisessa kakussa. Vaikutteita sain Chocochili- ja olikohan myös Kamomillan kondotoria -blogeista. Vieraille maistui, vaikka tuo soijatuorejuusto itsessään onkin aika kaameata. Eli:
"Puolukkajuustis"

8 vai olikohan 9 kpl Digestive -keksiä, sellaista täysjyväistä versiota
50 g sulatettua sinistä Keiju-margariinia
2/3 rasiaa maustamatonta soijatuorejuustoa
3,5 dl maustamatonta soijajugurttia
2 dl soseutettua puolukkaa
1,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 rkl perunajauhoja
Murskaa keksit ja sekoita sula margariini joukkoon. Painele seos 20 cm:n irtopohjavuokan pohjalle, johon kannattaa ensin leikata sopivan kokoinen leivinpaperiympyrä. Voitele myös vuokan reunat.
Sekoita loput ainekset ja kaada pohjan päälle. Paista 175 asteessa noin 40 min kunnes täyte on hyytynyt. Tarjoa jäähdytettynä mielellään seuraavana päivänä.
Tästä tuli turhan matala kakkunen, isompikin täytesatsi olisi mahtunut hyvin vuokaan.

Kanelikeksit  n. 26 kpl

3 dl vehnäjauhoja
4 rkl perunajauhoja
1 3/4 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
150 g Keijua
2 rkl vettä

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Sekoita margariini käsin joukkoon ja lopuksi vielä vesi. Pursottele 8 mm:n pursotinterällä heti ruusukkeita tai rinkuloita pellille leivinpaperin päälle. Ripottele päälle kanelisokeria (suhde 0,5 dl sokeria/1 tl kanelia, ei tosin tarvitse koko määrää) ja paista 200 asteessa n. 10 min.

Vinkki! Jos taikina pääsee lämpenemään liikaa, pursotuskuvio saattaa lässähtää uunissa. Jos taikina siis joutuu odottelemaan, niin anna sen olla hetken jääkaapissa. Taikinan on kuitenkin tarkoitus olla helposti pursotettavissa, hirmuisia käsivoimia ei tarvita!

Nämä ovat hyviä ja helppoja, isoihinkin juhliin vikkelä tehdä kunnon satsi!

Pieni ei välttämättä välitä niinkään leivonnan lopputuotteista, mutta kulhon raaputus on hauskaa.

Minimuffarit ja taidetta

Palaverin virallisen osuuden "kevennykseksi" leipaisin jälleen minimuffareita.On ne vaan niin söpöjä!

Minimuffarit    24 kpl +
100 g sin.Keiju-margariinia
3 dl vehnäjauhoja
1,5 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
n. 1 tl kardemummaa
2 dl maustamatonta soijajugurttia
2 rkl vettä
2 tl rommiaromia

Sulata margariini ja jätä jäähtymään. Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää loput ainekset ja sekoita pikaisesti tasaiseksi. Jaa minipaperivuoat minimuffaripellille ja täytä taikinalla. (Taikinaa jäi vielä ylikin ja siitä saisi paistettua yhden ison muffarin maistiaisiksi.) Paista 180 asteessa..hmm..olisikohan noin 15 min tai vajaa. Tee tikkutesti kypsyyden varmistamiseksi.

Kuorrute

1 tlk GoGreen Vispiä
100 g tummaa appelsiinisuklaata
Sulata paloiteltu suklaa varovasti mikrossa. Vispaa sähkövatkaimella sekaisin Vispi ja suklaa. Pursottele jäähtyneiden muffareiden päälle.

Kuorrute riitti 21:een miniin.
Harmi kun ehdin jo kierrättää tuon suklaan kääreen, enkä muista merkkiä. Tuli tosi hyvä kuorrute ja suklaa oli kaikkea hyvää: vegeä, luomua ja olikohan vielä tuulivoimalla valmistettuakin.


Ja vielä se taideosuus tähän loppuun: Vajaa 2v Pieni on innostunut piirtämään muotokuvia. Tässä on Papan kuva ja kaikki löytyy, niin jalat, kädet, silmät kuin hiuksetkin. Vähän ylpistyin kun on noin lahjakas vekara ;)

Maapähkinävoi-suklaamuffarit

Otsikkoon meinasi tulla melkoinen sanahirviö, joten laitoinpa sitten helpotukseksi viivan johonkin väliin ;)

Maapähkinävoi-suklaamuffarit    24 miniä ja 5 tavallisen kokoista

Taikina
3,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
2,5 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
ripaus suolaa
2 dl maustamatonta soijajugurttia
1 dl vettä
125 g sulatettua sin. keiju-margariinia

Sekoita ensin kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon kosteat ainekset. Sekoita vikkelästi tasaiseksi seokseksi. Jaa taikina muffaripellissä oleviin vuokiin. Paista 180 asteessa minimuffareita n. 15 min ja isompia toki pitempään. Anna jäähtyä.

Kuorrute
1 tlk Gogreen Vispiä
100 g tummaa suklaata
1,5 dl sileää maapähkinävoita
1,25 dl tomusokeria
Sulata suklaa varovasti mikrossa. Sekoita maapähkinävoi kuumaan suklaaseen, niin sekin notkistuu. Vatkaa sähkövatkaimella Vispiä ja lisää siihen muut ainekset. Visputa sekaisin ja kuohkeaksi. Pursottele jäähtyneiden muffareiden päälle ja koristele mieleiseksesi.

Nämä 24 minimuffaria vein töihin ja neljä isompaa päätyi metsäretken evääksi. Yksi onneton muffari taas tipahti lattialle.. no, myönnetään, söin minä senkin ;)

Retkellä tuollainen iso tötterökuorrutus on melko epäkäytönnöllinen. Siispä retkievään pintaan levitin sulatettua suklaata, johon ollin sekoittanut maapähkinävoita pehmennykseksi ja mausteeksi. Aika Herkku!

Appelsiinimuffarit

Vihdoin sain uuden uunin ja heti piti testata, kun vieraitakin oli sopivasti tulossa. Kyllä nyt paistui!

Näitä leivonnaisia olen tehnyt ruutujen mallisina (siis mokkapalojen tyyliin) aikaisemmin, ja ovat olleet siskon miehen suosikkeja. Asuntoni askeettisemmasta varustelusta johtuen päädyin tällä kertaa tekemään ohjeella muffareita. 

Appelsiinimuffarit  n.18kpl

100 g Keiju-margariinia (sin.)

1,25 dl sokeria

1/2 pkt pehmeää tofua

1 dl appelsiinihilloa (sellaista hyvää, jossa on runsaasti kuorenpaloja mukana)

1 dl vettä

4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
Vaahdota margariini ja sokeri. Vatkaa joukkoon tofu sekä hillo kera veden. Sekoita joukkoon kuivat aineet.
Jaa taikina muffarivuokiin, jotka on asetettu muffaripeltiin. Paista 180 asteessa n. 20 min.

Kuorrute:
2 rkl keijua sulatettuna
2 rkl appelsiinista puristettua mehua
3 dl tomusokeria
Sekoita ainekset ja levitä jäähtyneiden muffareiden päälle. Koristele nomparellein, sukaatein tms.

isä 60v!

 Pääsinpäs välillä leipomaan! Isä täytti 60v ja tein hänen juhlaansa tällaisia pienehköjä suklaakakkuja 4 kpl. Jokaisen koristelin hieman eri tavoin, harmi ettei tullut muita kuvattua. Vegaanisina kakut sopivat samalla juhlissa olleille maitoallergiselle ja laktoosi-intolerantikolle.

Minttuinen suklaakakku   n.12 hlö:lle

Kakkupohja sama kuin aiemmin täällä

Täyte neljälle kakulle, kuhunkin yhteen väliin:
400 g Keiju-margariinia (sin.)
1 1/4-1/3 pkt tomusokeria
 kaakaojauhetta (väriksi)
piparminttuaromia muutamia teelusikalllisia maun mukaan

Kaikki ainekset vaahdotetaan sekaisin. Määrät ovat arvioita, sillä tein täytteen pahemmin mittailematta, maistelin vain välillä. Osan täytteestä säästin koristeluun (nuo ruusukkeet kakun pinnalla). Laitoin täytteeksi myös mansikkahilloa.

Kuorrute yhteen kakkuun:
1 dl soijakermaa
150 g tummaa maidotonta suklaata
1 rkl keiju-margariinia
Kiehauta kerma ja lisää siihen rouhittu suklaa. Sekoita tasaiseksi ja lisää vielä margariini sekoittaen. Valuta ja levitä kakulle.

(Lisäys 3.7.11: Kakku näyttää selviävän aivan erinomaisesti koristeluineen kaikkineen parin kuukauden pakkasessa olosta. Nam jälleen!)

Tässä vielä kuva muusta kahvipöydästä. Isä itsekin on aika reipas leipoja ja teki muut tarjoilut itse. Eihän minua siis oikeasti apuun tarvittu, kunhan vain vääntäydyin ;)

Suklaakakku

Työpaikan saamisen kunniaksi (ja muutenkin) piti pitkästä aikaa leipoa kakku. Minulla on selvästi taipumusta näihin suklaisiin juttuihin.
Tapani mukaan heittelin aineksia kulhoon ja sekoitin. Tuloksena oli pehmeä ja mehevä kakku, joka pysyi kuitenkin mukavasti koossa leikatessa. Leikkaus ei tosin näytä osuneen läheskään keskelle. Kakku maistuisi varmasti ilman täytteitäkin.


Pohja
3 dl vehnäjauhoja
1/2 dl kaakaojauhetta
1 3/4 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria
2 1/2 tl leivinjauhetta
2 dl soijajugurttia
1 1/4 dl vettä
3/4 dl rypsiöljyä
(ripsaus suolaa voisi olla kiva lisä)

Sekoita ensin kuivat aineet ja sitten kosteat vikkelästi joukkoon mukaan. Kaada taikina voideltuun ja leivitettyyn (jos vuokasi sitä vaatii) 20 senttiseen vuokaan. Minä käytin irtopohjavuokaa. Paista 175 asteessa (tai hiven yli) kunnes on kypsä.
Tarkka aika jäi ottamatta ylös, mutta olisiko ollut 35 min. ja 45 min. väliltä.
Leikkaa jäähtynyt pohja kahtia.
Kostutukseen 1/2 dl nestettä. Tällä kertaa käytin vain vettä.

Täyte
n. 150 g kirsikkahilloa

sekä suklaakuorrute
1 pkt pehmeää tofua
150 g tummaa suklaata
2 tl vaniljasokeria
1/2 tl kanelia
Sulata suklaa pienellä teholla mikrossa, puoli minuuttia kerrallaan. Vatkaa tofun sekaan mausteet ja lisää sula suklaa. Vatkaa voimakkaasti kunnes massasta tulee sileää.

Kostuta alempi pohja ja levitä puolet hillosta sekä kuorrutteesta sen päälle. Nosta toinen pohjakerros päälle, kostuta ja levitä loput täytteet ja kuorrutteet. Anna vetäytyä jääkaapissa ainakin muutamia tunteja, mielellään seuraavaan päivään.

Idean tuohon tofu-suklaakuorrutteeseen sain Vegan Cupcakes Take Over The World-kirjasta. Täytyy sanoa, että tykkään kyllä enemmän soijakermavaahdosta tehdystä kuorrutuksesta. Tästä puuttui täyteläisyyttä. Luulenpa, että tulee silti syödyksi.