perjantai 29. maaliskuuta 2013

Appelsiinipalloset ja herkkusienikeitto/ -kastike

Pidemmän pallerotauon jälkeen kehtaan taas näppäillä uuden palleroreseptin. Sain Ekosegosta tällaisia appelsiinihiutaleita, ja heti tuli mieleeni pyöritellä niitä palleroihin. Näitä maisteltiin illan makeana pikkuherkkuna ja muutama päätynee huomisen työpäivän piristeeksikin.


Appelsiinipalloset  n. 20 kpl

13 kuivaa taatelia
1/2 dl vettä
1 dl manteleita
1 dl cashewpähkinöitä
2 ml vaniljajauhetta
hyppysellinen (ruusu)suolaa
4 rkl appelsiinihiutaleita
+ lisää hiutaleita pallosten pinnalle

Pilkoin taatelit ja laitoin useaksi tunniksi likoamaan veteen. Surruutin mantelit ja cashewit teholeikkurissa hienoksi. Sekoitin joukkoon vaniljan, suolan ja appelsiinihiutaleet. Lisäsin taatelit liemineen ja annoin koneen käydä, kunnes tuloksena oli suht tasainen massa. Annoin massan jämäköityä jääkaapissa ehkäpä tunteroisen ja pyörittelin palloiksi. Murskasin muutamia ruokalusikallisia appelsiinihiutaleita morttelissa hieman hienommaksi ja kierittelin pallot murskassa.


Mukavan rapea pinta noista appelsiinihiutaleista tuli. Ja heti jälkeenpäin tuli mieleeni, että miksi, oi miksi, en sekoittanut taikinaan kaakaojauhetta, olisin saanut aikaiseksi appelsiinisuklaapallosia. No, hyviä näinkin!

Ja näiden aurinkoisten appelsiinipallosten jälkeen siirrytäänkin niin niin niiiin ruskeaan herkkusienikeitto -kuvaan:

Herkkusienet ovat jo jonkin aikaa himotuttaneet, ja nyt viimein sain aikaiseksi tehdä asialle jotakin.

Herkkusienikeitto tai (hurja määrä) -kastiketta

350 g rasia tuoreita herkkusieniä
loraus oliiviöljyä
4 pientä sipulia
2 isoa valkosipulin kynttä
6 dl vettä
1 1/2 dl kikhernejauhoja
1 rkl soijakastiketta
n. 1 tl suolaa
n. 1/2 tl mustapippurirouhetta
2 dl soija/kaurakermaa

Leikkasin herkkusienet siivuiksi ja kuumensin kattilassa kunnes sienistä irtoava neste alkoi vähetä. Lorautin mukaan öljyä ja lisäsin kuoritut ja hienonnetut sipulit. Sipulien lähes kypsennyttyä puristin kattilaan valkosipulinkynnet ja lisäsin veden. Sekoitin kikhernejauhot vauhdilla nesteeseen ja kiehuttelin varovasti kunnes keitto sakeni. Lisäsin vielä mausteet ja kasvikerman. Ihan koko kermapurkkia en käyttänyt, koska en ole kovin kermaisten ruokien ystävä.
Keitto täydellistyisi jos lisäisi vielä tuoreita yrttejä tai/ja tirauksen sitruunamehua raikastukseksi.

Sovellettuna ohjenuorana tähän keittoon toimi maaliskuun Yhteishyvän ruoka-lehti. Mietin vain, että mikä pakko noita sieniä on tirisyttää etukäteen, saatika sipulia. Voisihan nuo laittaa suoraan veteenkin kiehumaan kai.

Tästä tuli sen verran iso keitto, että ekana päivänä söimme kolmestaan sitä keittona ja kahtena seuraavana päivänä tämä sakea keitto muuttuikin kastikkeeksi riisin, parsakaalin ja kasvispyöryköiden kaveriksi.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Tujaus tyrniä

Mikäpä herättäisi ja piristäisi niin kuin tujakka tyrni. Juuri nyt suorastaan himoan tällaisia kirpeitä ja raikkaita makuja, slurpsis!


Tyrnitujaus -smoothie  2:lle/ turhan pieni annos 3:lle

1 dl parapähkinöitä
3 pientä tai 2 isoa kypsää! banaania
1 dl tyrnitäysmehua
2 dl maustamatonta soijajukurttia
+ loraus tyrnimehua kuhunkin lasiin

Laitoin parapähkinät veteen likoamaan muutamaksi tunniksi. Samalla banaanit joutuivat jääkaappiin jäähylle. Valutin ja huuhtelin pähkinät ja sauvasekoitin hienoksi banaanin kanssa. Lisäsin tyrnimehun sekä jukurtin ja surautin sekaisin.
Juomasta tulee melko lempeää, joten aikuisille lorautin vielä hieman terästystä päälle ja sekoitin kevyesti. Aliarvioin Vekaran makunystyrät, sillä kuvauksen jälkeen hänkin vaati lisätujauksen tyrniä omaan annokseensa ja ryyppäsi lasillisen ennätysajassa.
 

Vihdoinkin törmäsin sokerittomaan tyrnimehuun ja toin sen kotiin. Ihania tyrnismoothieita siis luvassa vastakin. Pelkästään tuo intensiivisen oranssi väri piristää.


Vekara esittelee pulloa.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Paluu blogiin muhevan suklaakakun voimin

Ai, kun tuntui, etten muista salasanoja, enkä osaa enää kirjoittaa saatika siirtää kuvia. Niin pitkäksi on tämä tahaton blogitauko venähtänyt! Vähän ikävä tätä hommaa onkin jo ollut.

Mutta pitemmittä puheitta hyökätäänpä tämän mehevän suklaakakun kimppuun:


Mehevä kahvilla kostutettu suklaakakku

3 dl       vehnäjauhoja
1 dl       kaakaojauhetta
2 1/3 dl sokeria
2 tl        vaniljasokeria
1 tl        leivinjauhetta
1 tl        soodaa
hyppysellinen suolaa
100 g    tummaa suklaata
2 dl       maustamatonta soijajugurttia
1 1/2 dl kaurajuomaa
175 g    margariinia sulatettuna
+ 1/2 dl vahvaa kahvia  (tai enemmänkin jos tykkää oikein kosteasta kakusta)
+ 1 prk soijakermaa (Alpron Airy&Creamy)
+ 2 tl vaniljasokeria

Sekoitin kuivat ainekset keskenään ja joukkoon rouhin suklaan karkeiksi paloiksi. Sulatin margariinin ja jätin hetkeksi jäähtymään. Kaadoin taikinakulhoon myös jugurtin, kaurajuoman ja sulan margariinin. Sekoitin juuri ja juuri ainekset sekaisin.
Pingotin 24 senttisen irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperin ja sipaisin margariinia reunoille. Kaadoin taikinan vuokaan, tasoitin ja tapani mukaan vetäisin veitsellä ristiviillon taikinaan (pitäisi vaikuttaa siten, että kakku kohoaa tasaisemmin, eikä pulleaksi kumpareeksi). Paistoin 175 asteessa 44 minuuttia. Kakun hieman jäähdyttyä, kumosin sen vuoasta ja kostutin kuumalla kahvilla. Annoin kakun jäähtyä ja päällystin vaahdotetulla ja vaniljasokerilla maustetulla soijakermalla.


Ja sehän olisi hyvä jos malttaisi antaa kakun odotella ja mehevöityä joitakin tunteja ennen syöpöttelyä.

Kermavaahtopurkin raapsutus kuuluu tietenkin Vekaran hommiin. Linssiluteen piti välttämättä päästä myös yhteiskuvaan kakun kanssa.

Olisikohan se myös pienen selityksen paikka, josko minua vaikka edes vähäsen olisi joku jossain kaivannutkin. Poissaoloni blogista alkoi hillittömästä alkuraskauden väsymyksestä, jatkui tajuttoman pitkään kestäneellä koko perheen minkä-lie-influenssan sairastamisella, sitten alkoivatkin taas työt sekä yhtäaikainen kuumeinen uusien kurssien valmistelu. Saattaapi olla, ettei tämä blogielämä niin kovin virkeää vielä vähään aikaan ole.

Ilahtuneena panin merkille, että uusia lukijoitakin on joukkoon liittynyt. Tervetulleeksi toivotan teidät Eija, Suvi, Odessa, Mimi, Salla sekä Janna.