Tuloksena oli tiiviitä kohoamattomia palleroita. Melkein noudatin löytämääni ohjettakin ja silti!
Epäonnistumisen huippuna sain aikaiseksi kasan kakkua. Ja meillä oli vielä vieraitakin "nauttimassa" antimista. Tässä piti olla murotaikinapohja ja päällä suklaamousse. Pohja vain ei millään tahtonut irrota piirakkavuokasta. Murotaikinan tein normileivonnan suhteilla ja se olikin tosi löysää. Josko siinä olisi syy kiinni jämähtämiseen, hyvästä voitelusta ja leivityksestä huolimatta.
Vielä en antanut periksi, vaan kokeilin tehdä sitruunakeksejä. Jipii, ne onnistuivat hyvin! Mutta ohjeen menin hukkaamaan :/
Lupauduin kuitenkin kantamaan korteni kekoon ja tekemään keksejä viikonlopun synttäreille, joten uutta reseptiä kehittelemään vain. Piti olla gluteenittomia, perunattomia ja kaurattomia. Hyviä keksejä tuli, vaikka kaikki ei taaskaan mennyt niin kuin suunnittelin.....
Gluteenittomat SitruunaLastut yli 60 kpl
2 pientä luomusitruunaa > 2 1/2 tl kuorta ja 2 1/2 rkl mehua
2 dl riisijauhoja
2 dl mantelijauhoja
1 dl maizenaa
1 dl tattarijauhoja
2 3/4 dl sokeria
4 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
200 g sin. Keiju-margariinia
Pesin ja kuivasin sitruunat. Raastoin kuoret ja pusersin mehut.
Sekoitin kuivat ainekset keskenään sekä 2 1/2 tl sitruunan kuorta ja nypin margariinit joukkoon. Lopuksi sekoitin vielä 2 1/2 rkl sitruunanmehua joukkoon. (Loput sitruunamehut pakastin) Taikina sai olla jääkaapissa muutaman tunnin, kun en ehtinyt heti paistelemaan.
Pursottelin taikinasta pitkänmallisia puikkoja leivinpaperoidulle pellille, mutta ihan hyvin olisi vain voinut nokareita tipautella, sillä paistettaessa keksit levisivät ihan littanoiksi. Siksipä kannattaa jättää kunnolla väliä kekseille, jotta tuloksena ei ole vain yksi iso lastu.
Paistoin 200 asteessa 7 minuuttia, kunnes lastujen reunat ruskettuivat. Hieman jäähtyneinä siirsin (kuivurini) ritilöille jatkojäähtymään ja rapeutumaan.
Litistymisylläristä huolimatta näistä tuli herkullisia ja ovelasti vain vaihdoin keksi -nimen tilalle sanan lastu.
Koska uuni oli jo lämpimänä päätin kokeilla onneani uudemman kerran:
Gluteeniton mokkakakku
taikina
1 dl tattarijauhoja
1 dl maizenaa
1/2 dl kaakaojauhetta
1 3/4 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
100 g margariini sulatettuna
1 pieni purkki vauvan hedelmäsosetta (minulla oli mangoa, mutta muutkin käynevät)
+ margariinia ja kookoshiutaleita vuokaan
Ihan aluksi voitelin ja leivitin kookoshiutaleilla pienehkön sydämen mallisen kakkuvuokani. Sekoitin kuivat aineet keskenään. Lisäsin hedelmäsoseen ja sulan margariinin ja sekoitin tasaiseksi. Taikinasta tuli aika jämäkkää ja levitin sen vuokaan tasaisesti. Paistoin 175 asteessa vajaa puoli tuntia. Kumosin kakun vuoastaan hieman jäähtyneenä.
kuorrute
1/2 tl pikakahvijauhetta
reilu 1 rkl kuumaa vettä
n. 1 1/2 rkl sulaa margariinia
1 1/2 dl tomusokeria
Kaikki sekaisin ja kakun päälle. Tästä tulee aika reilusti kuorrutetta.
Tämä kakkunen ei ollut hitustakaan kuminen tai tiivis, aivan kunnollinen hyvä kakku!
Epäonnistumisieni jälkeen opiskelin gluteenitonta leivontaa täältä. Tarpeeksi yksinkertaisia reseptejä niin, että pääsee kärryille hommasta.
Aurinkoista päivää ja viikonloppua kaikille!
ps. gluteenittomia leivontavinkkejä saa mielellään antaa
4 kommenttia:
Herkullisen näköiset nuo lastut.Oikeilla ohjeilla saa helposti tehtyä herkullisia gluteenittomia leipomuksia,mutta se vaatii vähän harjoittelua.,
Tässä vinkkini:
http://appelsiinejahunajaa.blogspot.co.il/2010/03/appelsiiniset-tattari-kookosmuffinit.html
Teen tuota aina kakkumuodossa,vain ekan kerran tein sitä muffineita.Tästä ovat tykänneet kaikki ja ohjettakin on pyydetty.
Mukavaa viikonloppua sinullekin!
Tosiaan vaatii vähän harjoittelua. Ei näköjään voinut ihan suoraan vain vaihtaa jauhoja gluteenittomiin.
Kiitos Yaelian vinkistä! Mukava viikonloppu tästä tuleekin, kun olen vapaalla ja oikein kunnon juhlatkin tiedossa :)
Sitruunalastut näyttävät todella herkullisilta, juuri semmoisilta joita toivoin mummolan ylähyllyn keksirasian sisältävän! Lapsuudessa unelmoin että kun itse kasvan aikuiseksi, meidän keittiössä on keksirasian joka on aina täynnä rapeita keksejä... Hmmm, se on osittain toteutunut - joka joulukuu - onkohan syynä se että leipomani keksit yleensä syödään samana päivänä - vai kenties en ole vieläkään tarpeeksi aikuinen ;)
Sinun sitkeytesi ja periksiantamattomuutesi rohkaisee - aivan tuli mieleeni Albert Einsteinin usein lainattu lause "Nerous on 1% lahjakkuutta ja 99% kovaa työtä". Ei anneta epäonnistumisten lannistaa, ne ovat olennainen osa innovaatiota ja yleensäkin elämän kiemuroita!
Minulla ihan sormissa kihelmöi kun odotan että pääsen pyörittelemään ohjeesi mukaan Lakupalleroita iltapäiväherkuksi ;)
Hei Nina! Lakupallerot ovat meidän mielestä hyviä, toivottavasti maistuvat teillekin. Olen löytänyt nyt myös oikeaa lakritsajauhetta, joten sitäkin pitäisi päästä kokeilemaan. Eli uusia lakupalleroita vielä tulossa joku päivä.
Minä taas haaveilen sellaisen hienon lasisen keksirasian hankinnasta ja, että siellä olisi ihania pikkuleipiä esillä. Mitä vielä..ei meillä oikeasti koskaan mitään ehtisi siellä säilytellä.. Ahneita tyyppejä talo täynnä ;)
Lähetä kommentti