Tässä helpossa reseptissä palailen jälleen banaanijätskien maailmaan, onhan meneillään oikein tosi jäätelökesä.
Ruususen jätskiannos 3:lle prinsessa tai prinssi Ruususelle
3 kypsää banaania
n. 5 ruusun kukkaa (käytin keijunruusun kukkia, ovat aika isoja ja puolikerrannaisia)
kourallinen tai kaksi kohmeisia mansikoita
1/3 tl vaniljajauhetta
+ hiukan lisää mansikoita
+ ruusun terälehtiä
+ macadamia-pähkinöitä rouhittuna
+ valkosuklaarouhetta (= kaakaovoi, agave, vanilja, suolaripaus, lesitiini)
Kuorin, pilkoin banaanit ja pakastin. Otin pakastimesta ihan pikku hetkiseksi sulamaan sekä banaanit että mansikat ja sauvasekoitin ruusun terälehtien ja vaniljajauheen kanssa tasaiseksi seokseksi. Jaoin kulhoihin ja koristelin terälehdillä, mansikoilla, macadamia- ja valkosuklaarouheella.
Macadamian maku sopi jätskiin erinomaisesti, nami.
Erityisesti eräs hempeä mieshenkilö (joka ei kuitenkaan edes huomannut ruusujen kukkivan, vaan jouduin siitä hänelle huomauttamaan) tykkäsi annoksestaan.
 |
| tässähän meinaa ihan hempeytyä.. |
ps. ruusun terälehtiä on helppo käyttää myös smoothieissa
pst. vasta tein banskujätskiä, johon huristelin sekaan mustaherukkaa, mustikkaa sekä (liotettua) parapähkinää. Saattoi hetkiseksi tulla uusi suosikkini.
6 kommenttia:
Ihana jätski:) Viikonloppuna oli ystävän luona niin ihanalta tuoksuvia ruusunlehtiä ja meinasin ottaa mukaani mutta unohtuivat... Olisivat tuollaiseen sopineet hyvin:)
Terveisin,
Jael Appelsiineja ja Hunajaa-blogista
Oih, ruusujäätelöä voisikin koittaa. Eikö tuo banaani päässyt hallitsemaan jädeä, kun kukkaisaromit tuppaavat olla kuitenkin aika hempeitä?
Aih, nam! Herkulliset ainekset, jotka sopivat niin hyvin yhteen :) Banaanijätski on maailman helpoin herkku kesäpäiville ja muunneltavissa niin moneen makuun.
Kiitos Jael. Ruusun kukat ovat kyllä niin houkuttelevia. Meinaa tällainen vähän epähempeä tyyppikin hieman hempeytyä ;) Ensimmäistä kertaa raskin kerätä kukkia syötäväksi, kun pensaat ovat nyt kasvaneet isoiksi ja kukkivat runsaasti.
Malitsu, tämä ruusujätski houkuttaa ihan ajatuksen tasolla ja esteettisyydellään, mutta on ihan oikeastikin maistuvainen (ei ihan omaksi suosikiksi kuitenkaan yltänyt). Jos banaanit ovat kovin ylikypsiä, niiden imelä maku varmasti jyrää, mutta kyllä ruusun hieman parfyyminen aromi on aivan tunnistettava. Riippuu tietenkin käytetystä määrästä, ehkä myös lajikkeesta. Vadelmat sopisivat varmasti ruusun aromin kanssa yhteen.
Anni, olen aivan banaanijätskifani. Varsinkin kesällä täytyy pakkasessa olla kokoajan banskut varalla. Onneksi näitä herkkuja voi hyvällä omalla tunnolla syodä vaikka joka päivä. Ja makuvaihtoehtoja todella löytyy, ettei kyllästyminenkään iske.
Haha, olen joko lukenut tän postauksen aiemmin ja unohtanut koko jutun ja alitajuntaisesti postannut hyvin samankaltaisen reseptin otsikkoa myöten (tosin ilman ruusuelementtiä) tai sitten great minds think alike! Toivottavasti et kuitenkaan pahoita mieltäsi tästä mokastani/ yhteensattumasta. Ihanan näköistä jädee!! Ruusu nostaa tän just sopivasti arjen yläpuolelle:) toi sun kesäkurpitsapasta näyttää kans ihanalta, saa nähä jos kaupassa on hyvää kesäkurpitsaa josko intoutuisin sitä tekemään. Tosin toista se olisi, jos olisi omia...
Pipsa, en millään tavalla ole pahastunut. Olen ihan sitä mieltä, ettei (juuri) mikään idea/välkähdys/ajatus ole kenenkään oma. Kaikki me ammennamme jostain yhteisestä- miten sen sanoisin- vaikkapa alitajunnasta.
Kaupoissa näyttäisi nyt olevan hyviä ja edullisiakin kotimaisia kesäkurpitsoita, joten materiaalia kesäkurpitsaruokiin varmasti löytyy. Mutta täytyy myöntää, että vähän ronkeliksi tulee heviosastojen antimien kanssa,kun omaakin satoa saa. Kyttään tuoreuden ja laadun tosi tarkasti!
Lähetä kommentti