perjantai 12. heinäkuuta 2013

Pikku piknikki Oulun yliopiston kasvitieteellisellä puutarhalla

Oulun kasvitieteellinen puutarha on minulle tuttu paikka opiskeluajoilta, mutta vasta nyt retkeilimme siellä Vekarankin kanssa. Monen vuoden vierailutauko ehti jo itsellenikin tulla.
Kasvihuoneiden kokoelmissa on mm. sellaisia keittiöstäkin tuttuja kasveja kuin banaani, kaneli, kardemumma ja kaakaopuu. On mielenkiintoista nähdä nuo kasvit kokonaisuudessaan.
Puutarha on oikein mukava retkikohde, näköjään myös muiden mielestä, sillä huomasimme muutaman muunkin kylmälaukun raahaajan suuntaavan sinne. Ulkoalueet ovat todella laajat, joten muista vierailijoista huolimatta saimme aivan rauhassa ja melkein yksin kipitellä pitkin puutarhaa. Vekarakin viihtyi oikein hyvin, oli innoissaan etenkin puiston keinotekoisista kukkuloista, vesilammista ja yksinäisestä sorsasta. Ja eväshetkestä.

Komeat kasvihuoneet on nimetty Romeoksi ja Juliaksi.



Retki ei ole mikään retki ilman eväitä! Aamusella tein ja pakkasin mukaan salaatit, jotka sisälsivät:
- perunaa
- kikherneitä
- kurkkua
- vihreitä oliiveja
- ruohosipulia
- kastikkeena: oliiviöljy, sitruunamehu, ravintohiivahiutaleet, suola, mustapippuri

- toisena salaattina oli yksinkertaisesti siivutettua raakaa kukkakaalia samassa liemessä, kuin tuo perunainenkin salaatti

Nam. Kaikki syötiin viimeistä murua myöten.


Jälkkärit askartelimme paikanpäällä. Digestive-keksien päälle soijakermavaahtoa ja mansikoita.


Kasviharrastajalle riittää tähyiltävää puiston kasvialueissa. Itsekin tapasin pari outoa lajia, vaikka kohtuullisesti kasveja tunnenkin. Nimilappuja löytyy myös mukavasti.
Tässä on se kasvi, jota tuolla aina ihailen:

keltakatkero
Ja ihmettelen, miksi oma vuosia vaalimani keltakatkero on paljon rääpäleempi eikä ole vielä koskaan kukkinut? No, totuushan on se, että hellän vaalimisen sijaan se on saanut aika lailla kaveerata juolavehnien kanssa ;D 

niin ihana isotähtiputki

pillisipuli. Tämä minulta puuttuukin, huomasin juuri eli pannaanpa hankintalistalle.


mukuraleppä taitaapi olla tämä

Kasvitieteellisen puutarhan retkelle kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä alue on hehtaarien kokoinen. Tällä kertaa emme edes yrittäneet joka kolkkaa koluta läpi, vaan seurailimme lähinnä Vekaran perässä ja tutkailimme minua eniten kiinnostavia perennoja. Ja tietenkin keskityimme tärkeimpään eli syömiseen!


2 kommenttia:

Outi Rinne kirjoitti...

Kasvitieteelliset puutarhat ovat suosikki-retkikohteita meidänkin perheessä. Oulun paikassa en tosin ole koskaan käynyt, joten kiitos vinkistä :)

Paula kirjoitti...

Eipä kestä. Puutarhat on mukavia ja leppoisia turistikohteita niin ulkomaan- kuin kotimaanmatkailussakin. Itse kun en tykkää mistään shoppailureissuista.