perjantai 14. syyskuuta 2012

Seesaminen omenakakku ja kookoksinen -piirakka

Markkinoilta tuli ostettua pari kassillista ihania ja makeita kotimaisia omenoita. Niitä on rouskuteltu aamu- ja iltapalaksi sekä käytetty leivontaan. Harmittaa ainoastaan se, etten tullut kysyneeksi omenoiden lajiketta. Ovat nimittäin niin hyvän makuisia, että ostaisin toistekin jos vastaan tulee.


Tällainen omenakakku meni viemiseksi, kun lähdimme uutta vauvelia katsomaan. Sankari itse nukkui koko vierailun ajan, heräsi ainoastaan vilkuttamaan lähtiessämme :)

Seesaminen omenakakku

2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 dl sokeria
1 tl kanelia
1/2 tl vaniljajauhetta
2 tl leivinjauhetta
3 omenaa (380 g)
2 dl maustamatonta soijajugurttia
1 dl soijajuomaa
reilu 1 rkl tahinia
+ margariinia vuoan voiteluun
+ kuorimattomia seesamin siemeniä leivitykseen ja kakun pinnalle

Sekoitin jauhot, hiutaleet, kanelin, vaniljan ja leivinjauheen keskenään. Kuutioin omenat ja lisäsin jauhoihin yhdessä soijajugurtin ja -juoman kanssa. Sekoitin tasaiseksi. Voitelin 24 cm:n irtopohjavuoan ja leivitin sen reilulla määrällä seesaminsiemeniä. Lusikoin puolet omena-taikina-seoksesta vuokaan ja valutin reilun ruokalusikallisen tahinia päälle. Lusikoin vielä loput taikinat vuokaan ja ripottelin noin ruokalusikallisen seesaminsiemeniä kakun päälle. Paistoin 175 asteessa 33 minuuttia.


Kakun lisäksi otimme myös vaniljakastikepakkauksen mukaan. Erittäin mehevä ja omenainen kakku tästä tuli. Ja juolahtikin mieleeni, että maapähkinävoinen versio voisi olla kiva. Siis että tahinin sijaan kakun väliin lusikoisi maapähkinävoita. Myöskin kardemumma sopisi kakkuun.

Seuraava piirakka taasen tarjoiltiin ihan kotona vieraille. Käytin hyväksi vanhaa ideaa kookoksisesta puolukkapiirakasta...eikun karpaloitahan siinä olikin.


Kookoksinen omenapiirakka

Pohja
3 dl vehnäjauhoja (joista 1 dl täysjyväistä)
1/2 dl kookoshiutaleita
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
125 g margariinia (sin. Keiju)
20 ml vettä (1 rkl + 1 tl)
+ margariinia  ja kookoshiutaleita vuoan voiteluun ja leivitykseen

Sekoitin kuivat aineet ja nypin margariinin joukkoon. Lopuksi vesikin sekaan. Voitelin piirasvuoan ja leivitin sen kookoshiutaleilla. Kaulitsin taikinan levyksi ja siirsin vuokaan. Painelin vielä taikinan kunnolla paikoilleen ja pistelin pohjan haarukalla. Esipaistoin 175 asteessa 10 min.

Täyte
4 omenaa (vajaa 500 g)
3 1/2 dl maustamatonta soijajugurttia
1/2 dl sokeria
1 tl perunajauhoja
1/3 tl vaniljajauhetta
Pilkoin omenat ja sekoitin loput ainekset yhteen. Valutin puolet nestemäisestä täytteestä esipaistetun pohjan päälle ja ladoin omenat kastikkeen päälle. Valelin loput liemet omppujen päälle ja paistoin vielä 27 minuuttia.

Muutamia omppuja on vielä jäljellä, joten saapa nähdä syntykö niistä vielä jotakin..

nyt niitä saa! Puolukkasaaliit houkuttelevat ja niitä pitäisikin tallettaa suuret määrät pakastimeen. Viime talvena olivat ylläri-suosikkimarjojani. Sopivat niin ihanasti raakapuuroihin!


Ja sitten olen onnistunut hieman huolestumaankin :/

Näyttäisi siltä, että lähes kaikki blogit ympäriltäni ovat lähteneet mukaan uuteen Inspirationiin. Jäin sitten ihan rannalle ruikuttamaan! Hataran muistini syövereistä sain kaivettua mielikuvat kutsuviestistä, joka minunkin sähköpostiini oli joskus ilmestynyt. Sen verran harvoin vain tulee luettua tuota sähköpostia, että myöhästyin vastaamisen kanssa. Muutenkin olen aika arka lähtemään tällaisiin juttuihin, joten enpä tiedä olisinko siltikään uskaltanut, vaikka viestin olisin ajoissa saavuttanutkin.
Mutta se pointtini on, että ettehän silti ihan kaikki minua jätä vaikken samaan porukkaan kuulukaan!


9 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Herkullisen näköinen omenakakku! Juu ei me jätetä vaikket oliskaan siellä Inspirationissa;D

Anni Minerva kirjoitti...

Heiii älä huoli! Minuakin pyydettiin mukaan Inspirationiin, mutta en lähtenyt mukaan. Et siis ole ainoa, vaikka minäkin välillä mietin, että no kaikki muutko siihen liittyi!

Ihania omenaherkkuja! Äiti toikin juuri tuliaisiksi hirveän kasan omenoita ja puolukoita :)

Mausteinen Manteli kirjoitti...

äläs ny höpötä, tällaisessa blogissa käydään kyllä ilman konseptejakin :) Komean näköinen tuo viemiseksi tehty kakkusi! Tosiaan, voisi sopia loistavasti myös maapähkinävoilla, vaikka eipä siitäkään ole kokemusta :) Mutta siis, ihanan kaunis tämä sesampintainen omenakakku, täytyy ruksata ylös kyllä :)

Pipsa kirjoitti...

Voi että, olisipa minullakin näin paljon syöjäkavereita että voisin useammin leipoa tällaisia herkkuja :-) Yksikseen syödessä ei vaan viiti kovin montaa piirakkaa viikossa väsäillä tai alkaa näkymään tuossa vatsakummussa, heh. Tahinin ja omenan yhdistelmä on kyllä ihana! Ja Inspirationista, kokeilumielellä olen itsekin menossa, että saa nähdä... toisin sanoen siis en todellakaan voisi jättää sen takia tätä ihanaa, yhtä ehdotonta suosikkiblogiani, lukematta :-)

Pipsa kirjoitti...

Niin ja puolukoista - paras marja ikinä mustikoiden jälkeen! Tänä syksynä olen jopa hieman ehkä vaihtamassa leiriä mustikasta puolukkaan, sillä puolukat on aivan ihania aamupuurossa :-) (ei siis sillä etteivät mustikat olisi, mut puolukoiden kirpsakkuun sopii maitoon keitetyn kaurapuuron pehmeyden kanssa ihan jättebra yhteen)

Paula kirjoitti...

Ihanat ihanaiset!

Yaelian, mukava kuulla ettet jätä. Ikävä tulisi.

Anni Minerva, jotenkin huojentavaa on tietää, ettet sinäkään ole ispirationissa mukana. Sitten meitä on ainakin kaksi. Järjestetään oma kerho :)

Mausteinen manteli, kiitos sanoistasi. Kannustus alkaa jo tehota :) Vierailemisiin siis!

Pipsa, tehokas keino saada lisää syöjäkavereita on lisääntyminen. Sitten olla laittamatta jälkeläistään päivähoitoon ja sitten täytyykin hankkia runsaasti sosiaalista elämää, että lapsi näkee muitakin kuin oman perheensä ;)
Ja on ne mustikatkin tärkeitä. Hassua, että kaikkien mansikkavuosien jälkeen vaihdoin kokonaan marjamakuani. Työläämpää se on vain metsästä hakea kuin laatikoittain ostaa. Kiitos sinullekin kehuista.

Anonyymi kirjoitti...

Kuule, en edes tiedä mikä on Inspiration, ja täällä jatkan lukemista varmasti! Terv. ingrid

Paula kirjoitti...

Kiva kuulla, Ingrid :)

Pipsa kirjoitti...

Paula, erittäin hyvä pointti! Oon monesti miettinytkin, että monta lasta tarvitsisin kun tykkään liikaa kokkailla ja leipoa :-)