keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Pakurikääpäkö?

Useamman vuoden olen katsellut naapurin koivua sillä silmällä, eritoten sen kyljessä kasvanutta epämääräistä tummaa myhkyrämöhkälettä. Aprikoiden, että pakurikääpäkö se siinä? No, naapurikin oli katsellut koivuaan, mutta epäluuloisesti. Kaatoi sen sitten lahoa epäillessään. Äitini sattui sopivasti paikalle ja pelasti myhkyrän meille.
Olen ymmärtänyt, että pakurikäävän tunnistuksessa ei juuri voi mennä vikaan. Mutta onkohan tämä nyt ihan varmasti se?

pakurikääpäehdokas edestä



pakurikääpäehdokas sivusta



ja läheltä



Sain lohkottua palasia irti veitsellä.



Siirryin järeämpiin aseisiin...



Sisältä paljastui aika jänniä oranssejakin sävyjä.


Nyt olen pilkkonut pakuria pienemmäksi ja se sujuu hyvin. Kääpä ei ole puisen kova, vaan hieman hohkaisen oloinen. Sitä on helppo vuolla. Ajattelin jatkaa pienimistä ja kuivattaa palaset kuivurissani. (Ehkäpä ensin pesen palat, sillä joukosta paljastui pienenpieniä mustia papanoita, minkä lie matosen.)
Kunhan vain voisin olla ihan varma, että tämä on pakuri.

Toinen epävarmuustekijä liittyy pakurijuoman valmistukseen. Näyttäisi siltä, että useat nettilähteet neuvovat keittämään pilkottua tai jauhettua pakuria. Helpointahan se olisikin. Törmäsin kuitenkin sellaiseen tietoon, että yli 70 asteessa keittäminen heikentäisi pakurin antioksidanttivaikutusta. Tämän perusteella siis pitkä hauduttaminen voisi olla keittämistä parempi valmistuskeino. Jotta asia olisi vielä mutkikkaampi törmäsin artikkeliin, jonka mukaan erilaiset valmistustavat irrottavat pakurista erilaisia yhdisteitä. Kolmas valmistustapa on alkoholiin uuttaminen. Myös täällä mainitaan uutteen ja keitteen eri vaikutuksista. Pitäisi siis tietää, mitä vaikutusta pakurista haluaa ja valmistaa se juuri siihen vaikuttavalla tavalla. Hmm.. Tämä vaatii siis lisää (netti)tutkiskelua.

Minkälaisia pakurikokemuksia tellä lukijoilla on? Kertokaa ihmeessä epävarmuudessa kiemurtelevalle. Myös mielenkiintoisia linkkejä asiaan liittyen voi jakaa.


8 kommenttia:

Anni Minerva kirjoitti...

No aivan selvä pakurihan se siinä, ja aika muhkean kokoinenkin! :) Minä olen aina lohkonut pakurit palasiksi ja kuivatellut sitten. Olen valmistanut keittämällä ja hauduttamalla, uuttamista en ole vielä kokeillut. Teen pakurista usein kaakaotyyppistä juomaa siten, että blendaan pähkinöitä ja kaakaota sekaan. Sitten juon ihan teenä, glöginä, kahvin seassa keitettynä yms yms.

Täällä joitain viritelmiäni:
http://aistitasolla.blogspot.fi/search/label/pakuri

Yaelian kirjoitti...

Pakuri tuo näkyy olevan ,hieno saalis;D AIka kamalan näköistähän se on. En ole koskaan maistanut siitä teetä,mutta ehkä sitten joskus.

Heiri kirjoitti...

Alan itekki kiinnostua tästä! Nyt pitääki olla silmät auki metikössä!

Muistelin kaverin käyttäneen tätä ja kyselin :) Tässä hänen vastaus :)

"Juu pakurikääpää tuo tossa kuvassa on. Hirveen hyvä linkki on tolla elämäntapa guru jaakko halmetojalla tosta aiheesta. Itse valmistan ton käävän sillain että pienin palasiksi ja laitan uuniin noin 24h noin 50 asteeseen. Eli hitaasti kuivatan sekä sitten pienin vielä ihan sellaseksi vähän jauhemaiseksi. Toi musta osa tosta käävästä on se kaikista terveellisin eli ei kannata heittää pois. Ainoastaan kaarna jne heitetään pois. Juu ja mie keitän tosta teen eli keitän miedolla lämmöllä noin puoli tuntia tai pidempääkin. Ja noi loput rouheet mitä teestä jää käytän moneen kertaan. Ja jos en jaksa juoda kaikkia teetä niin laitan pulloon ja jääkaappiin ja saatan laittaa kahvin sekaan tai vetelen kylmänä. Voi kuulemma myös pakastaa..että semmonen sepustus. Toi on tosi hyvää ja terveellistä. Vähän aikaa nmeni tottua siihen makuun mut mie oon laittanu välillä mm vaniljateetä mausteeksi siihen tai sokeria.
Tätähän käytetään venäjän puolella ihan yleisesti syöpälääkkeenä..
Parhaat käävät on kuulemma vielä pystyssä olevissa puissa ja noin metrin korkeudella mut kyllä oon keränny muualtakin.."

tany kirjoitti...

Hyvän kokonen kultakimpale on :) Me jauhettiin iso satsi talveksi, mutta aluksi keitettiin ihan paloinakin. Jauhe liukenee nopeasti ja tulee hyödynnettyä paremmin. Millanenhan tehosekoitin kestäisi parhaiten moisen ryöpytyksen? :D En ehkä uutta tehosekoitin taida raaskia moiseen käyttää uudestaan.

Nykyään olen ensin keittänyt veden, heittänyt teelusikallisen kattilaan, ottanut levyltä ja hauduttanut kannen alla. Jauhe liukenee veteen ja loput vajoaa pohjalle. Meillä maistuu hunajan kanssa, mutta voisi kokeilla joskus muitakin makuyhdistelmiä :)

Paula kirjoitti...

Kiva kun olette samaa mieltä tuosta lajinmäärityksestä :)
Itse olen päässyt joskus pakuriteetä maistamaan ja se oli mielestäni aika vaatimattoman makuista. Niin mietoa, että tuntui suorastaan huijaukselta ;D Voiko joku niin mitätön olla niin terveellistä.

Kiitokset kaikille kun kerroitte kokemuksia pakurista!
Tulen varmasti kokeilemaan erilaisia maustamistapoja ja smoothieissakin houkuttaisi käyttää. En vain ole törmännyt suosituksiin, että minkä verran lapsille olisi hyvä antaa, mutta josko tuokin tieto vielä löytyisi kun tutkii tarkemmin.

Sen verran iso kimpale tuo oli, että pilkkomisessa riittikin iltapuhdetta. Sisempää paljastui hohkaisempaa materiaalia, jossa oli keltaista ja oranssia väriä mukana. Olimme epävarmoja sen käyttökelpoisuudesta, joten leikkasimme sitä pois. Toivottavsti ei mennyt hyvää ainetta hukkaan.

Anni Minerva kirjoitti...

Se kelta-oranssi osakin on ihan käyttökelpoista tavaraa! Siinä oli taas eroja terveyshyödyissä siihen mustaan osaan, mutta en nyt millään muista että mitä siitä nyt on sanottukaan.

tany kirjoitti...

Hei, infoa muakin jos löydät tietoa, että miten kestää lapsille antaa. Meillä nokottavat aina kupin takana niin olen muutaman lusikallisen uskaltautunut vasta antamaan :)

Kun ukko maistatti mulle ekan kerran niin oli keittäny niin vahvat kahvimaiset teet, että tälläistä kahviin tottumatonta meinas hirvittää. Että kyllä siitä vahvan makuistakin saa jos haluaa ;)

Paula kirjoitti...

Ups, Anni MInerva, olimme siis vähän ylivarovaisia, kun tuota sisempää osaa hyljeksimme.

tany, kerron kyllä sinullekin jos löydän jotain tietoa pakuriin ja lapsiin liittyen.