lauantai 15. syyskuuta 2012

Afrikkalaisehko maapähkinävoikastike

Törmäsin tähän Herkku ja koukku -blogin reseptiin. Enkä kerrassaan voinut olla kokeilematta! Varioinnin jälkeen en enää uskalla tätä afrikkalaiseksi ruokalajiksi väittää, mutta afrikkalaisehkoksi uskallan :)


Jotenkin tosi tuhtia ja täyttävää. Erilaista ja jännää! Mutta maapähkinävoin ystävä tykkää! Jo ulkonäönkin puolesta, mutta myös maun, kaipaa runsasta persiljasilppua (tai muuta yrttiä) päällensä ja raikasta vihersalaattia rinnallensa. Kastikkeeseen menivät viimeiset tomaattini, muuten olisin niitäkin pilkkonut lautasen syrjään.

Maapähkinävoikastike  4:lle

1 iso sipuli
+ loraus öljyä
1/2 chilikastikesydänjääpala
2 isoa valkosipulinkynttä
3 tomaattia
1 pienenpuoleinen (keltainen) kesäkurpitsa (koska niitä riittää vieläkin)
175 g (n. 1 1/2 dl) maapähkinävoita
1 dl vettä
1/2 tl savupaprikajauhetta
1/2 tl (tai enemmän) suolaa
ropsaus rouhittua mustapippuria
+ persiljaa
+ salaattia

Kuorin ja pilkoin sipulin. Kuullotin sitä vähän aikaa pannulla lorauksessa öljyä. Heitin mukaan puolikkaan chilijään (näköjään saa ihan helposti halkaistua jäisenä veitsellä) ja murskatut valkosipulin kynnet. Leikkasin tomaatit pieniksi kuutioiksi ja kesäkurpitsan isoiksi palasiksi ja lisäsin pannulle. (olisin varmasti käyttänyt tomaattimurskaa jos sitä olisi kaapista löytynyt, tai sitten enemmän tomaatteja jos niitäkään olisi löytynyt) Kun kesäkurpitsa oli juuri ja juuri kypsää, lisäsin loput mausteet ja maapähkinävoin sekä vettä ohentamaan jämäkkää seosta.

Alkuperäisen ohjeen kuskusia minulla ei ollut, joten kastike syötiin bulgurin kanssa. Maustoin keitetyn bulgurin suolalla, paprikajauheella ja lorauksella oliiviöljyä.
Ja kuten sanottua, runsaasti sitä persiljasilppua annoksen päälle!


Haa! Ehkäpä Pienestä on sittenkin jo tullut Iso tyttö, kuten väittää. Koristeli itse annoksensa persiljasilpulla ihan vihreäksi ja alkoi reippaasti haarukoimaan ääntä kohti. Yllätys yllätys! Varovaisen toiveikas olen, että pahimmat ruokaennakkoluulot on nyt meillä taakse jääneet.


6 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kiva jos ruokaennakkoluulot ovat häviämässä:) Maapähkinäkastike on itselleni ´hyvin tuttu,mutta enemmänkin aasialaisena versiona.

Anni Minerva kirjoitti...

Oi, tää on varmasti hyvää! Oon monesti ollut aikeissa tehdä samantyyppistä, mutta köh köh, joku on aina ehtinyt tyhjentää maapähkinövoipurkin.. Urtekramin maapähkinävoi on aivan vastustamatonta!

Jytis kirjoitti...

Hei hauskaa että testasit! Vaikkakin muunnellen, tosin uskon että maapähkinävoi oli hyvä veto. Joo jotain raikasta kyllä kaipaa kaveriksi, tomaatti on tosi toimiva.

Yrttisilppukoristelu kunniaan :) Harmaat ja rusehtavat ruoat vaan ovat aika haastavia saada näyttämään herkullisilta..

Paula kirjoitti...

Yaelian, olen kyllä tosi iloinen, että Vekarallekin kelpasi. Antaa motivaatiota ruuanlaittoon. Täytyypä käydä katsomassa minkälaisia pähkinäkastikkeita sinä olet loihtinut.

Anni Minerva, suosittelen kokeilemaan. Olen ihan samaa mieltä tuosta urtekramin maapähkinävoista. Kerran ostin epäluomua toista merkkiä ja pettymään jouduin. En uskonut, että maapähkinävoissa voisi olla niin suuria eroja. Nykyisin jemmaan paria purkkia kerrallaan, koska loppumaanhan tuo aina pyrkii.

Jytis, tiesin heti, että tätä tulen kokeilemaan. Kiitokset sinulle ohjeesta. Kuvaaminen oli tosiaan haastavaa, mutta tätähän se todellisuuskin oli: vaaleanruskehtavaa mönjää ;D
Onneksi kasvimaalta löytyi vielä runsaasti persiljaa ja salaattia, nehän ei pikkupakkasista säikähdä.

Nina kirjoitti...

Herkullinen omenakakku ja -piirakka edellisessä postauksessasi - seesaminsiemenet koristelevat kauniisti valkoisina pilkkuina! Ja tämä maapähkinä-kastike vie varmaan kielen mennessään - tsäpäkät mausteet - mmm!
Olen pari kertaa törmännyt mainintoihin uudesta Inspiration-konseptista blogien välityksellä, mutta en muuten tiedä mitä se pitää sisällään - Veikeä Verso on suuri inspiraationlähde minulle juuri tällaisena :-)

Paula kirjoitti...

Oi, kiitos Nina sanoistasi! Itsekään en ole kauhean hyvin selvillä mitä se Inspiration käytännössä merkitsee.

Mielestäni tähän kastikkeeseen sopi pieni mukava chilin potkaisu. Joskus tosin humpsahtaa hieman liikaa, kuten tämänpäiväiseen linssikeittoon. Huh, kun tuli melkein hiki syödessä ;D