Heti keksin, että haluan tarjota tätä jo ennestään koeteltua suklaakakkua. Gluteeniton suolainen puoli olikin sitten melko vierasta aluetta. Pian kuitenkin hoksasin Sivumaku -blogista mielenkiintoisen italialaisen farinata -leivän. Ja eikun toteuttamaan. Juomaksi sekoittelin appelsiinikaneli-rooibos/ minttu/ sitruuna/ stevia -jääteen ja raikastukseksi leikkelin tarjolle vesimelonia.
Farinata - kikherneleipä uuninpellillinen
6 dl kikhernejauhoja
7 1/2 dl vettä (alkuperäisessä ohjeessa 9 dl, mutta en uskaltautunut, koska tuli jo tällä määrällä niin ohut taikina)
1/2 dl oliiviöljyä
2 tl suolaa
+ rouhittua mustapippuria
Mittasin kikhernejauhot kulhoon. Kaadoin vajaan puolet vedestä sekaan ja vispasin jauhojen paakut tasaiseksi. Lisäsin loput vedet, oliiviöljyn ja suolan, sekoitin. Annoin muhia muutaman tunnin. Suojasin uunin pellin leivinpaperilla ja kaadoin taikinan sille. Ripsottelin pinnalle mustapippuria. Paistoin 200 asteessa, kunnes leivän pintaan alkoi muodostua läikkiä. Leipä oli uunissa noin 35 minuuttia.
Leikkelin leivän kolmioiksi kun se oli jäähtynyt haaleaksi.
Leivän päälle levitettäväksi suristelin persiljapeston ja ne mielestäni sopivatkin mainiosti yhteen. Ja vielä tomaattisiivuja mehevyyttä antamaan! Tällä ohjeella tulee jämäkkä levitteeksi sopiva pesto, joten vetreämpää pestoa halajava voi lisätä öljyn määrää.
Persiljapesto ihan pikku kipollinen
50 g persiljaa (on muuten yllättävän iso kimppu, kaupan ruukullinen tuskin riittää)
1 dl cashewpähkinöitä
3/4 dl oliiviöljyä
1 iso valkosipulin kynsi
reilu 1 rkl sitruunamehua
1/2 tl suolaa
1 ml mustapippurirouhetta
Hurautin kaikki ainekset tahnaksi sauvasekoittimella.
7 kommenttia:
OLen joskus kokeillut tehdä noita kikherneleipäsiä mutten ollut tyytyväinen lopputulokseen.Pitäisi varmaankin kokeilla uudestaan...
Eihän tämä mitään pehmeää ja kuohkeaa leipää ollut. Ennemminkin tiivistä rieskaa. Pohjoisen tyttönä mietinkin, että pitäisikö täräyttää korkeammassa lämpätilassa niinkuin ohrarieskakin. Näistä nimittäin tuli vähän kostean oloisia pussituksen jälkeen.
Tykkäsimme kuitenkin tuoreeltaan kovasti kokonaisuudesta peston ja tomaatin kanssa.
Näyttävät kyllä oikein hyviltä. Farinataa on pitänyt kokeilla ennenkin, mutta yllätys, sehän on unohtunut jo aikaa sitten :D Tätä aion kyllä kokeilla.
Kannattaa Anni kokeilla josko sinäkin tykkäisit. Olivat tosiaan parhaimmillaan tuoreena peston kera. Sivumaku-blogissa oli vielä vinkitetty, että voisi maustaa muullakin mieleisellään tavalla, esim. sipulilla. Valkosipulikin olisi varmaan kiva.
Onpa söpöt leipäkolmiot ja kikherneleipäset ovat muutenkin suosikkejani. Onneksi on näitä "ruokarajoitteisia", säilyy kokkailu paljon mielenkiintoisempana :)
nam nam! Näyttääpä hyvältä taas kaikki kesän herkutukset, tuoreet ja uudetkin maut. Täällä Rovaniemelläkin eilen maistelttiin yksi lyhyt kesäkurpitsapötykkä ;)
Hillaa on isän pakkaset täys!
Kiitos Outi. Mukavaa, että löytyy muitakin rajoitteisista innostuvia, en ole siis yksin tuon oudon ominaisuuteni kanssa :D
Päiviseni, olet siis viljelmien ääreen palannut! Meillä on jo aika montakin kesäkurpitsaa saatu, porkkanaakin on alettu korjaamaan. Jee,Sainpa minäkin tulaishilloja pakkaseen.
Lähetä kommentti