Heti alkuun voisin kertoa, että mies tuli maininneeksi töissä hampun siementen syömisestämme. Eivät millään uskoneet todeksi! Niin tuntematonta tuo hampun ravintokäyttö on, ensimmäiset mielikuvat hampusta johtavat suurimmalla osalla aivan muihin yhteyksiin...
Innoituksen ja ohjeen näihin hamppunaposteltaviin sain Kamomillan konditoriasta. Tarjosimme näitä Pienelle hamppupopkornina ja -karkkina, mutta oikeastihan nämä ovat paahdettuja hampunsiemeniä ja hamppukrokanttia.
Paahdetut hampun siemenet eli hamppupopkorni
Tämä on niin nopeaa ja yksinkertaista tehdä, ettei tämä edes oikea resepti ole. Lorautin oliiviöljyä paistinpannulle ja paahdoin kuorimattomia hampunsiemeniä sekoitellen. Vaihtelin levyn lämpötilaa kolmosen ja nelosen välillä, etteivät siemenet pääse palamaan. Ehkä kymmenisen minuuttia meni. Siemenet alkavat napsahtelemaan ja kevyesti paahteinen aromi tulee nenään.
Maustoin pikku ripauksella cayennepippuria ja isommalla ripauksella ruususuolaa.
Hamppukrokantti eli hamppukarkit
1 1/2 dl hampunsiemeniä
1/2 dl seesamin siemeniä (tai pelkästään hamppua)
1/2 dl sokeria (käytin täysruokosokeria)
1/2 tl vaniljajauhetta
1/2 tl kanelia
ripaus suolaa
Paahdoin siemeniä kuivalla pannulla hetkisen ja kaadoin kulhoon ja maustoin vaniljalla, kanelilla ja hippusella suolaa. Mausteita voisi laittaa enemmänkin, varsinkin kanelia jos tykkää.
Ja sitten ne koettelemukseni alkoivatkin!!! Aloin sekoitellen sulattamaan sokeria pannulla varovasti levy kolmosella eikä mitään tapahtunut 20 minuuttiin. Tuskanhiki jo päässä nostin lämpötilan neloselle ja sitten alkoikin pikkuhiljaa tapahtua...
En tiedä oliko vika käyttämässäni sokerissa vai missä, mutta ei se sokeri käyttäytynytkään niin, kuin ajattelin ja muistin jostain muinaisista piparitaloprojekteista. (talon osasethan kiinnitetään sulatetulla sokerilla) Sokerista muodostui kummallisen jähmeää toffeen tyyppistä tahmaa. Käyttämäni sokeri oli siis täysruokosokeria, ja sellaista pikkumurua, ei edes kiteistä.
Kaadoin siemenet joukkoon ja yritin sekoittaa, mutta sitten se jo jämähtikin. Suurin osa siemenistä jäi irralleen ja osa kokkaroitui sokerin kanssa. Jatkoin siis lämmitystä ja yritin epätoivoisasti tökkiä lastalla kökkäreitä pienemmäksi. Keittiössä oli tässä vaiheessa entistäkin kuumempi tunnelma ;)
Hyvän makuista kyllä tuli, mutta ei kauhean vieraskoreaa.
Pieni käsi ojentui uudelleen ja uudelleen. "Lissää hamppupokkoonia". Yllättäen hamppukarkki ei maistunut ollenkaan Pienelle vaan suorastaa yökötti. Popkorni sen sijaan oli herkkua mielestänsä.
2 kommenttia:
Täytynee minun kommentoida, kun ei muut ole sitä tehneet: Ovat muuten hyviä ja kivan narskuvia naposteltavia!!! MK
Äitiliinikö se siellä ;)
Hyviä olivat ja täytyy taas tehdä paremmalla onnella uudelleen.
Lähetä kommentti