tiistai 22. lokakuuta 2013

Hurjan hyvät ja helpot sämpylät Sikke Sumarin opein

Jos tunnet intoa leipoa leipää tämän blogin ohjein, niin tee ehdottomasti näitä sämpylöitä! Nämä syntyvät niin helpolla, että laiskinkin leivän veivaaja, kuten minä, jaksaa ja onnistuu. Lopputulos on ainutlaatuisen, ihanan sitkeänrapea päältä ja mehevänkuohkea sisältä (ks. alempi kuva).
Alkuperäinen resepti on siis Sikke Sumarin, ja melkein, mutta ei ihan prikulleen tuolla reseptillä teki kaverini (terveiset Sirpalle) parhaimmat sämpylät, joihin olin ikinä törmännyt. Ja pitihän minunkin perässä, vaikkakin vähän taas soveltaen.




Sikke kohotti taikinaa yön yli jääkaapissa ja paisteli aamulla. Minä en sellaiseen päivän aluksi heti kykene, joten kohotin päivän ja paistoin sämpylät iltapalalle.


Rapeakuoriset sämpylät illaksi   n. 16 kpl

30 g tuorehiivaa
7 dl kylmää vettä
1 rkl suolaa
3 1/2 dl kaurajauhoja
3 1/2 dl täysjyväspelttijauhoja
5 dl vehnäjauhoja

Aloitin siis aamulla. Murustelin hiivan ja liuotin sen kylmään veteen. Lisäsin suolan ja jauhot isolla lusikalla sekoittaen. Taikina jää löysäksi, joten lusikalla sekoittaminen on helppoa. Ei viitsitä vaivata ;D
Peitin kulhon leivinpaperilla ja pyyhkeellä ja laitoin jääkaappiin päiväksi. Iltapalan lähestyessä nostelimme Vekaran kanssa lusikalla leivinpaperin päälle ameebamaisia kasoja taikinaa. Ropsottelimme hiukkasen jauhoja päälle. Paistoimme sämpylöitä 225 asteessa noin puoli tuntia. 
Kannattaa paistaa ihan reilusti, kunnes kuori on kopsahtavan kova. Ihan oikeasti kova! Niin kova, että ihan säikähtää, että menikö homma pipariksi. Ei mennyt, vaan tuli just hyviä!
Näitä ei saa peitellä millään liinoilla, jotta rapeus ei kärsi.


noihin huokosiin mahtuu makeasti margariinia, eikä päälle muuta tarvitakaan

Olen aivan ihastunut näiden sämpylöiden rakenteeseen!! Katsokaa nyt tuota sisuskuvaakin. Ja se kuori, ai että! Mietinkin tässä, että mikähän on se tekijä, joka tuon uskomattoman mahtavan kuoren muodostaa? Onkohan niinkään väliä mitä jauhoja käyttää, kunhan vain paistaa kunnolla? Tämä vaatinee lisätutkimuksia. Tai jos lukija siellä tiedät leivänleipomuksen saloja, niin paljastathan ne minulle ja muillekin.

Huom! Nämä sämpylät pahastuvat ikihyviksi muovipussisäilytyksestä! Se siitä rapeudesta. Tuloksena on silloin ihan tavallisia sämpylöitä.




10 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kaura tekee just tuollaista,sen vuoksi itsekin tykkään lisätä sitä leipätaikinaan.Namin näköiset sämpylät,voiskin tehdä joku päivä'!

Hanne kirjoitti...

Olen huono leipomaan leipiä, mutta noita taidan kokeilla!
Kiitos!

Paula kirjoitti...

Jael, Sikke Sumari oli käyttänyt ruista, mutta minä vaihdoin sen kauraan ja spelttiin kun en enää uutta jauopussia viitsinyt kaappeihin hankkia. Noita riittää muutenkin ;) Nämä oli kyllä ihan parasta juuri tuon mahtavan rakenteensa vuoksi.

Hanne, nämä kyllä onnistuvat helposti. Eikä tarvi vaivata. Kunhan vain uskallat paistaa tarpeeksi pitkään, niin hyvä tulee. Kurkkaa myös, miten Sikke sämpylänsä teki, kiitos kuuluu hänelle!

Outi Rinne kirjoitti...

Hyvä valinta tuo kaura. Maukasta ja rakenteesta tulee mahtava. Ohje laitettu korvan taakse :)

Paula kirjoitti...

Outi, kaurajauhoja tulee vähän joka paikkaan laitettua, kun isot satsit sitä tuli hankittua. Eipä kaduta ollenkaan :)

Veera kirjoitti...

Leivän leivonnassa parhaat tulokset saa, kun unohtaa taikinan aina välillä. Pitkän kaavan mukaan tähän liittyy juuren tekemiset ja herättelyt, joihin voi käyttää päiviä, etenkin kun sitä juurta tekee mutulla. Mutta jo vain perustaikinan unohtaminen yöksi tai päiväksi toimii. Kai siinäkin se juuri ehtii kehittyä.

Jostain on jäänyt mieleen, että juuri tuosta leivän epätasaisesta reikäisyydestä tunnistaa juureen tehdyn leivän. Ja jos muistan väärin, niin oma sääntö on, että siitä tunnistaa hyvän leivän. Ei mitään teollisuushiivan liikakäyttöä!

Paula kirjoitti...

Veera, nuo juuren teot on mulla ihan kokematta. Voin kuvitella, että jos ihan itsekseni täällä häärisin, niin voisinpa vaikka juuriin hurahtaakin.

Kovanrapean kuoren lisäksi tuo reikäinen sisälmys oli näissä sämpylöissä mukavaa. Seuraavaan versioon käytin myös soijajauhoja ja silloin isoja reikiä ei tullut lainkaan, eikä muuten rapeuttakaan. No, maku sentään säilyi ihan hyvänä.

Anonyymi kirjoitti...

Suolamäärä, alkuperäisen ohjeen mukaan 1.5 rkl on melkoinen ja myös maistuu turhan suolaiselta. Onko sillä kuoreen tai rakenteeseen muuten merkitystä, jos hiukka vähentäisi ??

Paula kirjoitti...

Suolan määrällä kuulemma on merkitystä rakenteeseen, mutta mitään kummempia kokeiluja tämän suhteen en ole tehnyt. Melko ronski tuo määrä minustakin on. Nämä ovat meillä kuitenkin sellaisia herkkusämpylöitä, niin ollaan sitten pistelty melko suolaisina, vaikka tosiaan alkuperäisestä sentään vähensin.

Anonyymi kirjoitti...

Juu, kiitos vastaus. Herkullisia on ja helppoja, koitan hiukan pienentää suolan määrää, sittenhän sen näkee 😊