sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Savuinen kesäkeitto sekä jälkkäriksi gluteeniton raparperipiirakka

Kovasti tulee noista herkkujutuista kirjoiteltua blogiin, mutta nyt tuleekin pieni todistelu siitä, että kyllä meillä sillointällöin myös ruokaa kokataan.
Kesäkeiton idea lähti (minulle) uudesta Nordic Milkfreedom sipulinmakuisesta kaurakermasta, jota piti päästä kokeilemaan. En muista, että koskaan olisin kesäkeittoa tehnyt, ja mielikuvat siitä olivatkin aika vaisuja. Olinpas turhaan ennakkoluuloinen, sillä tämähän oli ihanaa! Varmasti teen toistekin.


Savuisa Kesäkeitto  5-6 annosta

5 uutta perunaa
2 uutta porkkanaa
1 sipuli (tai useampi jos on uusia ja pieniä)
puolisen litraa vettä
1/3 kukkakaali
reilu 1/2 pakettia savutofua
200 g pakasteherneitä
1 prk (2 dl) Nordic ruoka15% sipuli (tai muuta kasvikermaa)
pieni nippu maustefenkolia (tai tilliä tai persiljaa)
ripsaukset rouhittua mustapippuria ja savupaprikajauhetta
isompi ripsaus suolaa

Keitin ensin pilkottuja perunoita, porkkanaa ja sipulia hetkisen. Lisäsin sitten pilkotun kukkakaalin ja jatkoin keittelyä kunnes kypsyivät. Lisäsin herneet ja kun ne olivat sulaneet vielä kuutioidun tofun ja kasvikerman. Vielä hienonnettu fenkoli ja mausteet joukkoon ja keitto on valmis.

http://www.erimenu.fi/media/uploads/image/Keiju_Ruoka_15_Sipuli.bmp
testissä oli siis tämä kerma


Sitten herkuteltiinkin raparperipiirakalla. Raparperit löytyivät arkkupakastimeni uumenista, eivät suinkaan kasvimaaltani. Joku otus on syönyt kaikki raparperit kasvimaalta!



Gluteeniton raparperipiirakka

Taikina
1 dl tattarijauhoja
1 dl riisijauhoja
1/2 dl sokeria
1/4 tl vaniljajauhetta
1/2 tl leivinjauhetta
150 g mantelimassaa
75 g margariinia
1/2 dl soijajugurttia (loput täytteeseen)
+ margariinia ja kookoshiutaleita vuoan käsittelyyn
Sekoitin kuivat ainekset keskenään. Raastoin mantelimassan ja nypin jauhojen joukkoon. Mantelimassa on helpompi raastaa jos se on sopivasti kuivahtanutta. Nypin myös margariinin sekaan ja lopuksi lisäsin vielä soijajugurttia. Annoin taikinan tekeytyä jääkaapissa hetkisen. Taputtelin taikinan littanaksi jauhojen avulla leivinpaperin päällä, kutakuinkin piirakkavuoan kokoiseksi ympyräksi. Kaadoin taikinakiekon vuokaan leivinpaperin avulla ja taputtelin kiinni reunoihin. Ensin olin kuitenkin voidellut ja leivittänyt vuoan kookoshiutaleilla.

Täyte
isompi Keiju-margariinirasiallinen raparperia pilkottuna
loput 500 g:n soijajugurttipurkista
3/4 dl sokeria
1/4 tl vaniljajauhetta
vajaa 1 rkl perunajauhoja
+ muutama mansikka
Sulatin pakastetut raparperit ja valutin ylimääräisen nesteen pois. Sekoitin raparperit, soijajugun, sokerin, vaniljan ja perunajauhot keskenään ja kaadoin pophjan päälle ja levittelin tasaisesti. Pilkoin muutaman mansikan täytteen päälle antamaan vähän väriä. Raparperipiirakka meinaa muuten olla aika aneemisen näköinen.
Pastoin 175 asteessa harakanvarvas-merkintöjeni mukaan puolisen tuntia.

Piirakka syötiin vasta jäähtyneenä. Ja siitä tulikin tosi maukas. Jos joku innostuu kokeilemaan, täytyy kuitenkin varoittaa, ettei piirakan leikkaaminen onnistunut kaikkein siisteimmin. Pohjataikinaa olisi voinut olla enemmän, jotta piirakka olisi ollut vähän tukevampi. Nyt pohja oli aikalailla ohut, eikä jaksanut pitää piirakkaa kasassa palan siirron aikana. Ehkäpä myös pohjan esipaistaminen tekisi siitä tukevamman?

Ihanaa! Meillä alkoi mansikka-aika :)

Mikään ei ole kesäisempää, kuin jokapäiväinen oman maan mansikoiden poiminta ja ennenkaikkea niillä herkuttelu.

6 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Ihanan näköinen piirakka!Kesäkeitto taas kuuluu inhokkeihini,,,,

Lotta kirjoitti...

Minä taas olen aina tykännyt kesäkeitosta. Savutofu kuulostaa hyvältä idealta! Ajattelin kokeilla kookosmaitoon tehtynä, se käy ainakin hyvin kukkakaalin ja herneitten kanssa.

Paula kirjoitti...

Yaelian, piirakka olikin oikein maistuva. Ja niin myös kesäkeitto, oikein yllätyin kuinka maistuva. Tosin Pieni EI arvostanut.

Fairly Frivolous, minusta tuo savutofu sopi hyvin keittoon. Kookosmaitoon tehtynä olisikin yllättävä versio. Näyttää perinteiseltä, mutta maistuu uudelta.

Pipsa kirjoitti...

Voi ihme, teillä on omia mansikoita!!!! (Kyllä, huutomerkkien määrä kuvaa innostuneisuutta asiasta eikä teinimäistä tapaa kirjoittaa, sovitaanko näin ;)

Nuo mustikkaleivokset alla näyttävät muuten NIIN hyviltä - meiltä pakastemustikat on jo syöty, mutta onneksi mustikka-aika on taas täällä! Huomasin, että meidän takapihallakin sinersi jo viikonloppuna ja sieltä napsinkin kesän ekat maukkaat metsämustikat!

Pipsa kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Paula kirjoitti...

Pipsa, runsaan huutomerkkien käytön merkitys ymmärretty!
Kyllä meillä on omia mansikoita, mutta ei mikään hurja viljelmä. Vain 10 tai reilu rivimetriä ja uutta mansikkamaata yritän pikkuhiljaa väkertää. Mutta työt haittaa harrastuksia,kuten sanotaan.
Meilläkin varmaan alkaa mustikka-aika lähestymään,mutta pelottaa jo etukäteen mennä tuonne sääskien syötiksi :/