lauantai 4. huhtikuuta 2015

Kausiruokaa -herkuttelijoille ja ilmastonystäville

On vihdoin tullut aika kirjoittaa muutama sananen yhdestä kirjarakkaudestani. Kirja ei ole enää ihan uusi (2011), mutta edelleen erittäin ajankohtainen ja suosittelen sen lukemista ihan kaikille, ruokavaliosta riippumatta. Kausiruokaa -kirja on mielestäni tämän vuosituhannen tärkeimpiä, jollei kaikkien aikojen tärkein ruokakirja.


http://www.teos.fi/assets/images/kirjat/Kausiruokaa.jpg
kuva kustantajalta


Kirja antaa tietoa ruuantuotannon ympäristövaikutuksista ja raaka-aineiden hiilijalanjäljistä. Sieltä selviää mm. että vegaanisen ruokavalion hiilijalanjälki on noin puolet keskiverron suomalaisen ruokavalion jäljestä. Ilmastopahiksia ovat etenkin naudan(ja muiden märehtijöiden)liha sekä juusto. Hyviksiä kauden kasvikset, etenkin villivihannekset, kotimainen peruna, porkkana ja kaali, mutta eivät sesongissa olevat ulkomaantuomisetkaan mitään ilmastorikollisia välttämättä ole. Esimerkiksi papuja ja linssejä kannattaa laivata kaukaakin.

Resepteissä vilahtelee kasvistelijoille tuttuja juttuja kuten soijajugu, kaurakerma, pavut. Mutta kirja neuvoo myös, miten sekaruokavaliota voi toteuttaa ekologisemmin. Kaiken informatiivisyytensä lisäksi kirjan reseptit ovat kiinnostavia ja houkuttelevia. Ne todistavat, ettei ympäristötietoisenkaan tarvitse ankean askeettisesti syödä.


Ilmastohyviksiä perunoita itämässä


Appelsiinit ovat talven sesonkiherkku.

Ruokavalinnoilla on merkitystä! Ruuantuotannon ympäristövaikutukset ovat nimittäin samaa luokkaa kuin liikenteen. Valitsemalla lautaselleen kasvisvoittoista ruokaa, on jo ekologisemmalla tiellä. Mutta hei, ei sitten kuorruteta niitä vihanneksia juustolla! Silloin mennään ikäänkuin ojasta allikkoon ja merenpintakin nousee uhkaavasti.



Villivihannesten hiilijalanjälki on 0! Kunhan niiden perään ei autolla kurvata.

Olen vähän mietiskellyt erästä seikkaa..  Nykyisten ruokatrendien joukosta esiin pistää terveysajattelu. Eikä siinä mitään, terveys on tärkeä juttu ja itsekin terveenä haluaisin pysyä. Mutta jos terveyttä tavoitellaan painottaen (eläin)proteiinia, rahkaa ja pihviä suurkuluttaen, laitetaan yksilön terveys (ja nautinnonhalu) ympäristön terveyden edelle. Ja meitä on täällä maapallolla aika monta yksilöä...

Lopulta, kovin sairaassa ympäristössä miljardien ihmisten on vaikea hyvinvoida, ja johonkin väliin pitäisi mahtua vielä muu luonto ja villit eläimetkin....



Kesän herkku: tomaatti


No, maailmanlopunmeiningit nyt hus ja pois! Tehdään jotakin ja toisaalta jätetään tekemättä, kaikkien hyväksi, eikö vain :)

Kevät tulee ihan kohta, etelässä ehkä jo tullutkin. Silloin luonto alkaa pursuta superhyper-eko-terveysruokaa eli villivihanneksia. Kannattaa opetella käyttämään niitä. Kaiken hyvän lisäksi ne ovat vieläpä ilmaisia. Useimmilla paikkakunnilla kansalaisopistot tarjoilevat villiyrtti-kursseja. Jos opinto-ohjelmista ei näitä kursseja löydy, niitä voi aina toivoa. Myös netti ja kirjastot ovat tietoa täynnä. Kannattaa aloittaa hortoilu tutuista kasveista, niistä mitä omalla pihalla tai ihan lähimaastosta löytyy. Helppoja aloittelijan kasveja ovat esim. nokkonen, voikukka ja horsma. Niilläkin pääsee jo pitkälle.

Iloista keväänodotusta!

7 kommenttia:

Ansku kirjoitti...

Täytyypä viikolla lähteä käymään kirjastossa.

Cristina kirjoitti...

Eipä ollut tuo kirja hinnalla pilattu cdon.com:issa. :)

Paula kirjoitti...

Ansku, kannattaa tutustua kirjaan. Antaa tosi hyvän kokonaiskuvan ruuan ympäristövaikutuksista.

Tiina, näköjään hurjia alennuksia nyt ollut. Tulin itsekin muutaman kappaleen tilanneeksi. Tätä on kiva antaa lahjaksikin.

Sofia kirjoitti...

Ai juma, ihan pakko tutustua tuohon kirjaan. Hyvä teksti sulla, hyviä ajatuksia ja kiitos kirjavinkistä!

Paula kirjoitti...

Sofia, ihan pakko :D
Kiitos kehusta. Pikkuisen epäröin tämän kirjoittamista, mutta en voinut itselleni mitään.

Riina kirjoitti...

Hei olispa kiva lukea hortoilusta täältä enemmänkin, semmonen infopostaus? ;)

Paula kirjoitti...

Riina, hyvä idea! Toteutan tuon kun asia on ajankohtainen. Täällä Pohjoisessa on tosin harmillisen paksut hanget vielä, joten postaus saattaa ilmaantua vasta kun etelän kiivain hortoiluaika on jo rauhoittunut.