sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Pippurinen kakku

Uutukaisessa Maku -lehdessä (2/2014) keittokirjailija ja bloggaaja Hanna Gullichsen paljastaa isoäitinsä herkkukakun ohjeen. Mielenkiintoni heräsi koska kakkuun ripautetaan, tai oikeammin lusikoidaan, muiden mausteiden ohella mustapippuria. Pitihän sitä testata. Tottahan veganisoin ja ihan vähäsen myös terveysterrorisoin reseptiä. Makumaailmalle olin kuitenkin aikalailla uskollinen.




Pippurikakku  20 pienehköä palasta

3 dl spelttijauhoja (hienoksi jauhettu täysjyvä)
2 dl intiaanisokeria
3 tl leivinjauhetta
1 dl manteleita rouhittuna
3/4 tl mustapippurirouhetta
1 tl kardemummaa
1 1/2 tl (ceylon)kanelia
3/4 tl inkiväärijauhetta
1/4 tl suolaa
1 1/2 tl sitruunan raastettua kuorta
125 g margariinia sulatettuna
2 dl soijajukurttia
1 dl soijajuomaa

Ainekset sekaisin ja vuokaan. Paistelin uunissa 175 asteessa n. 40 minuuttia.

Vink. Jos intiaanisokeri on irtonaista, voi sekoittaa kaikki kuivat aineet sekaisin ja sitten niihin vasta kosteat aineet. Yleensä se kuitenkin on melko paakkuista. Siinä tapauksessa voi vaikka kaulimella hutkia isompia paakkuja rikki. Sokerin voi sekoittaa nesteisiin ja antaa liueta. Tähän sitten voi lisätä keskenään sekoitetut kuivat ainekset.




Mielenkiintoisa kakku! Vähän kuin perinteinen maustekakku, mutta päällimmäiseksi mauksi nouseekin yllättäjä -mustapippuri. Ja maku jää suuhun suorastaan polttelemaan. Mukana häivähtää myös sitruunan ja suolan maku. Sopii seikkailunhaluisemmalle leipojalle. Teen seuraksi!

Arvannette Vekaran arvion... "Aika paha kakku."
Onneksi hänen mielipidettään eivät muut kakkuilijat jakaneet :)




Tervetuloa seuraan Miss Johanna, Janette O ja sina 1800 :)


8 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Monet mausteet toimivat ihmeen hyvin leivonnassa:) Herkullisen näköinen kakku:)

Anni Minerva kirjoitti...

Oijoi, ihanan näköinen ja makumaailmakin oikein nappiin! Pippurit sopivat yllättäviinkin paikkoihin, mutta erityisen hyvin juuri noiden kakun muiden mausteiden sekaan. Piparkakkuihin myös. Isäni tapasi ropsauttaa mustapippuria myös kaurapuuroon :D Kuulostaa kummalta, mutta oikeastaan se oli oikein hyvää!

Paula kirjoitti...

Jael, valkosipulia en sentään uskaltautunut mukaan laittamaan, vaikka tuli kyllä mieleeni ;D

Anni, minulla ei olisi tuollaista mielikuvitusta ollut, että kakkuun taikka puuroon olisin pippuria omatoimisesti huomannut laittaa. Ensi kerralla täytyy olla varovaisempi tuon pippurin kanssa, kun oli vähän pettymyskakku Vekaralle ;)

Pipsa kirjoitti...

Onpas mielenkiintoisen kuuloinen kakku! Hyvät substituutiot oletkin saanut aikaiseksi alkuperäiseen reseptiin nähden. Näyttää herkulliselta, etenkin nuo manteliset sattumat :)

Kukoistanko työssäni kirjoitti...

Rakastan ennakkoluulottomia makukoikeluja! Menee ehdottomasti kokeiltavien listalle tämä sinun kakkuversiosi. Mustapippuria olen tupsutellut sekä mansikkajäätelöön että raakasuklaan joukkoon ja toimii molemmissa, joten uskon, että pidän tästäkin :)

Paula kirjoitti...

Tämä oli kyllä aika jännä kakku, Pipsa. Sukupolviemme toisessa päässä (tarkoittaa äitiäni)tästä tykättiin erityisesti.

Outi, voin kuvitella minkä sätkyn Vekara saisi jos uskaltautuisin ropsauttelemaan pippuria vielä jätskiin tai suklaaseenkin, huh ;D Saapa nähdä missä vaiheessa meillä saavutetaan tuollainen ennakkoluulottomuuden aste. Kieltämättä jännittävältä kuulostaa.

Päivi-sisko kirjoitti...

Ihanan kesäisen näköistä kuvissa, kun hempeitä värejä ja aurinko valaisee. Niin ja täytyis minunki viimein tehä sitä sinun sokeritonta ja jauhotonta kakkua, jospa siihen kokeilis pippuriakin mausteeksi?

Paula kirjoitti...

Päivi, tämä keväinen aurinko kyllä helpottaa harrastusta. Ja teehän sitä kakkua ihmeessä. Pippurin kanssa malttia,kokeile ensin varovaisesti ja sitten jos tykkäät niin ensi kerralla vauhdikkaampi määrä.