Kale - Kaikkea hyvää lehtikaalista -kirjan innoittama minestrone

Tässä on kirja, jota olisin kaivannut jo kuutisen vuotta sitten kun aloin lehtikaalta kasvattamaan! Ensimmäisinä vuosina lehtikaalit jäivät nimittäin lähes koristekasvin asemaan, kun en niitä oikein osannut hyödyntää. Komea kasvihan se onkin, mutta omaa myös runsaasti sisäistä kauneutta (=ravintoarvoja), joten sitä ei kannata jättää pelkästään kaalimatojen tai jänisten syötäväksi vaikka se niillekin maistuu mahtavasti.

kuva kustantajalta

Viimeistään Salla Korpelan kirjan luettuaan tajuaa, että lehtikaalihan sopii mihin vain. Kirjasta löytyy  niin lehtikaalisipsit (rousk ja nam!), pesto, smoothiet kuin myös monia ruokareseptejä, joissa on vaikutteita ruokaperinteistä ympäri maailmaa.

Kirja on tyylikäs kokonaisuus valkoista, mustaa ja lehtikaalin vihreää. Visuaalisesti suuntautunut lukija hitusen harmittelee, ettei ihan jokaisesta reseptistä ole kuvia. Laadukkaita ruokakuvia nimittäin katselee mielellään ja vesikielellä.

Lehtikaali taitaa juuri nyt surffailla suosionsa aallonharjalla (tai ainakin sitä kohti ja laajempienkin kansanjoukkojen tietoisuuteen), joten kirjan julkaisun ajankohta on sikäli täydellinen. Paras sesonki on tosin mennyttä, sillä se ajoittuu syksyyn ja alkutalveen. Testiaikeeni meinasivatkin tyssätä alkuunsa, kun en kyennyt ostamaan kaupasta jo vähän nahistuneita, Espanjasta tuotuja lehtiä. Onneksi epätoivoinen pakastimen penkominen tuotti juuri sen verran tulosta: viimeiset oman sadon jäänteet, että sain minestronen keiteltyä, melkein kirjan ohjeella.

Lehtikaaliminestrone

2 rkl oliiviöljyä

6 valkosipulin kynttä

1 iso sipuli

1 sellerin varsi (olen allerginen, joten jätin pois)

2 porkkanaa

200 g lehtikaalta

200 g herkkusieniä

1 tlk tomaattipyreetä

1 tlk kokonaisina säilöttyjä tomaatteja  (korvasin pyreen ja säilyketomaatit 500 g:lla tomaattimurskaa)

1 tlk isoja valkoisia papuja (minulla pakasterasiallinen keitettyjä valkoisia papuja) 

1 l vettä

2 liemikuutiota (en laittanut)

suolaa, mustapippuria (lisäsin 1 tl paprikajauhetta)

1 rkl oreganoa (korvasin 1 tl kuivattua meiramia) 

Kuullottelin ohjeen mukaan ensin sipulia ja puristettuja valkosipuleita öljyssä. Lisäsin joukkoon loputkin pilkotut vihannekset sekä sienet ja jatkoin kuullotusta.
Lisäsin veden ja tomaattimurskan kattilaan ja keittelin kunnes porkkanatkin kypsyivät. Lopuksi vielä mausteet ja pavut joukkoon.

Tarjoiluun suositeltiin  parmesaania, mutta tässä vegekeittiössä sen korvasi ravintohiivahiutaleet.

Tykkään kovasti tällaisista kirjoista, joissa pyöritään yhden raaka-aineen ympärillä. Varsinkin kun kyse on yhdestä suosikkikasvateistani. On mahtavaa huomata, että lehtikaali on niin helppokäyttöinen ja monipuolinen vihannes. Miten ihmeessä en sitä heti huomannut!

Kirja ei ole kasvisruokakirja (siellä esiintyy jopa makkara! Iik!), joten vegaani ei montakaan reseptiä sellaisenaan voi toteuttaa. Inspiraatiota se kuitenkin tarjoaa ja soveltamisen mahdollisuuksia.

ps. Kirjan sain arvioitavaksi kustantajalta. Kiitän!