Täten julistan itselleni uuden haasteen! Tavoitteenani on keksiä ja kehitellä reseptejä, joissa käytetään kotimaisia proteiininlähteitä. Tarkoitukseni ei ole millään lailla hylätä nykyisiä proteiininlähteitäni tölkkipapuja, tofua tai pähkinöitä vaan ottaa niiden rinnalle ahkerammin ja toivottavasti myös kekseliäämmin näitä kotimaisiakin. Mielenkiintoni suuntautuu varsinkin härkäpapuun, hamppuun ja herneeseen.
HärkäpapuMinestrone n. 6 annosta
2 sipulia
2 dl tummaa pastaa
1 iso parsakaali
1 pieni kesäkurpitsa (koska sitä satoa on johonkin käytettävä)
4 valkosipulin kynttä
500 g tomaattimurskaa
1/2 l keitettyjä härkäpapuja
1 1/2 tl suoaa
1 ml jauhettua pippuria
hippunen chiliä
1 tl savupaprikajauhetta
1 tl paprikajauhetta
kourallinen persiljasilppua (tai basilikaa, mäkimeiramia...)
iso lorautus kylmäpuristettua rypsiöljyä
Pilkoin sipulin ja laitoin isoon kattilaan veteen kiehumaan. Vettä käytetään sen verran, että loputkin vihannekset siihen juuri peittyvät. Laitoin pastatkin mukaan kiehumaan. Pilkoin parsakaalin (myös varret pieniksi paloiksi) ja kuutioin kesäkurpitsan ja puristin valkosipulin. Lisäsin nekin kattilaan kun sipulit olivat melkein kypsiä. Lisäsin myös mausteet. Kiehuttelin vielä hetken, kunnes parsakaali oli kypsää, mutta napakkaa. Kaadoin sekaan tomaattimurskan, härkäpavut ja viimeistelin vielä persiljasilpulla sekä lorauksella öljyä. Keitto sai hetken tekeytyä, jotta maut kehittyvät.
Minestronehan on sellainen keitto, johon voi käyttää melkein mitä vain kaapista löytyy. Tässä käytetyt vihannekset voi korvata vaikkapa kukkakaalilla, kaalilla, herneillä, vihreillä pavuilla, perunalla, porkkanalla.... Omassa mielessäni minestronen tekee punainen tomaattinen liemi ja muutamat pastasattumat. Mikä sitten lieneekään se aito ja alkuperäinen keitto?
Härkäpapu on oikeastaan tosi maukas papu. Suosikkejani nyt, kun olen asian suhteen kunnostautunut ja sitä keitellyt. Laiskiaista vain hieman rajoitti se, ettei härkäpapua saa valmiiksi keitettynä tölkistä. Mutta nytpä löytyy pakasteesta kun sain paketillisen keitettyä! Positiivista oli se, että keittoaika ei liotuksen jälkeen ollutkaan pitkä, kuten monilla muilla pavuilla. Taisi alle puoli tuntia tuntia riittää.
Ja hei, tämän henkilökohteisen haasteeni saa napata muutkin kiinnostuneet!
Toivotan Jennin tervetulleeksi seuraan :)
11 kommenttia:
Tämä tulikin kreivin aikaan - meillä kun justiinsa eilen kerättiin härkäpapusato kasvimaalta! On muuten helppo kasvi kasvattaa ja satoa voi käyttää koko kasvuajan aina alkukesän nuorimmista paloista syksyn isoihin palkoihin.
Oi jkuinka herkulle näyttää!! Pakko kokeilla. En tiedä onko mulla härkäpapuja mutta varmaan tulee hyvää muillakin pavuilla :)
Anni, joskus vuosia sitten kokeilin minäkin härkäpavun kasvatusta. Kasvatitko niitä isoja litteitä papuja vaiko pieniä pyöreitä?
Tämä on tällainen syksyn ja talven maukas ja ruokaisa keitto. Toki tulee hyvä muillakin pavuilla, Liisa.
Loistava haaste! Innostaa aina kummasti jonkin raaka-aineen käyttöä, kun pääsee näkemään ja testailemaan toisten kehittelemiä reseptejä. Varsinkin hamppua noista olisi meidänkin keittiössä varaa käytellä useamminkin.
Meillä on härkäpapujen aika vasta keväälllä mutta taidan pitää tämän muistissa;D
Todella mainio haasteidea! Jään innolla odottamaan tulevia reseptejä, etenkin hampusta :)
Malitsu, tuota hamppua haluan minäkin oppia paremmin käyttämään. Kuorittuja siemeniähän olisi helppo käyttää, mutta suomalaisia ei kuorittuna saa. Jos joku on sellaisiin törmännyt niin kertokoon ihmeessä ilouutisen minulle.
Jael, luultavasti sinulla on parempi tilanne lähiproteiinin suhteen. Mitenkä siellä papuja viljellään? Pähkinätkin tulevat varmasti lähempää, vai kasvaako niitäkin siellä?
elma, kiitos. Minäkin jännityksellä odottelen mitä tulee keksittyä, vai tuleeko..
Hyvä hyvä! Lähi-proteiinit pitäisi tosiaan ottaa paremmin haltuun. Tosin viime aikoina olenkin kunnostautunut testailemalla kotimaista herne- ja lupiinitempehiä. Tattaria ja hamppua meneekin jo kiitettävästi :) Hyvä ohje!
Outi, minulle taas nuo tempehit ovat ihan maistamaton ruoka. Suomiproteiinien kimppuun minut hätyytti se, kun mielipidettäni kysyttiin niihin liittyvää hanketta varten. Ehkäpä myös muut vegebloggaajat ovat päässeet sanasensa kertomaan.
Mä olen samaa mieltä kanssasi, että minestronen tekee tomaattiliemi ja pastasattumat. Lisäksi vaadin siihen aina selleriä ja papuja (yleensä valkoisia, mutta taidan kokeilla ensi kerralla härkäpavuilla) :)
Olemme, Sofia, siis samoilla linjoilla minestronen ytimestä. Paitsi kerran kyllä korvasin pastan kauranjyvillä ;D Toimi niinkin.
Tuo selleri onkin niitä harvoja vielä jäljellä olevia allergioitani, joten siksi sitä ei resepteissäni esiinny. Antaa varmasti mukavasti makua.
Lähetä kommentti