tiistai 11. marraskuuta 2014

Marmoroitu raaka kuningatarkakku

Tätä kotoilupäiväämme ilahdutti mm. tällainen pehmeänmarjaisa raakakakku. Mukava tehdä ja mukava syödä :D Vesirokkokaranteenimme (Tontun vuoro) vuoksi en tätä päässyt kenellekään muulle tarjoilemaan, mutta tarjoillaan sitten vain virtuaalista somekakkua. Olkaa hyvät!




Kuningattaren raaka kakku

Pohja

13 kuivattua pienehköä taatelia
2 rkl vettä
1 dl kaurahiutaleita
1 dl mantelijauhetta
1 ml vaniljajauhetta
hyppysellinen ruususuolaa

Pilkoin taatelit ja liotin pehmeäksi 2 rkl:ssa vettä. Hurautin kaikki ainekset teholeikkurissa karkeaksi, tahmaiseksi massaksi. Painelin kostutetuin käsin ja lusikalla levittäen 19 cm irtopohjavuoan leivinpaperoidulle pohjalle.


Täyte

17 kuivattua pienehköä taatelia
3 dl vettä
2 1/2 dl cashewpähkinöitä
1 dl manteleita
70 g kaakaovoita sulatettuna
2 ml vaniljajauhetta
(1 tl soijalesitiiniä)
3 dl mustikkaa
n. 2 dl kotimaisia vadelmia (= n. 1/2 rasiaa)
+ hieman marjoja koristeeksi

Pilkoin taatelit ja liotin desissä vettä pehmeäksi (aivan sama olisi liottaa vaikka koko 3 dl:ssa, sillä loput vedet lisätään kuitenkin samaan kannuun).  Cashewit ja mantelit saivat myöskin liota vedessä yön yli. Huuhtelin ja valutin ne. Tehosekoitin taatelit nesteineen, veden sekä pähkinät ja mantelit hienoksi. Mukaan laitoin vaniljan, lesitiinin ja arviolta kolmasosan sulasta kaakaovoista. Massa oli melko jäykkää, joten auttelin varovasti lusikalla sitä pyörimään koneen kannussa. Lusikkaa ei tarvitse pohjia myöten upottaa koneen terien ulottuville, vaan riittää, että pinnasta auttaa massaa pyörimään.
Otin valkoista massaa noin 1 1/2 dl syrjään ja lisäsin marjat ja loput kaakaovoit kannuun. Tehosekoitin vielä tasaiseksi ja kaadoin vuokaan. Pudottelin valkoisen täytemassan nökäreitä pinnalle ja pyörittelin hieman lusikalla marmorikuvioksi. Lopuksi hieman kopsuttelin vuokaa pöytää vasten, jotta täyteen pinta tasoittui.
Pakastin kakkua kolmisen tuntia, jonka jälkeen se oli helppo irroittaa vuoasta ja siirtää tarjoilulautaselle.
Vielä muutama marja koristeeksi ja päiväkahvittelemaan!




Ensimmäistä kertaa kokeilin marmorikuvion tekoa raakakakkuun. Tai yleensäkään mihinkään kakkuun. Helppoahan se oli! Innostuin ja teen varmasti jatkossakin!




Tervetuloa seurailemaan Aino :)


13 kommenttia:

Iina kirjoitti...

Oi miten kaunis raakakakku! Tuo marmorikuviointi on kyllä hyvin onnistunut. :)

Mie en ole tehnyt pitkiin aikoihin raakakakkuja, kun ei muita innokkaita syöjiä kotoa löydy, eikä huvita syödä koko kakkua yksin. Tekisi kyllä kovasti mieli tehdä jotain kivaa marja- tai suklaaraakakakkua lähiaikoina.

Paula kirjoitti...

Kiitos, Iina.
Meidän syömäriporukalle tämmöinen halkaisijaltaan 19 senttinen kakku on justiin sopiva parin päivän herkku. Ymmärrän tuon, että vain itselleen tekeminen ei jotenkin niin innosta. Mutta toisaalta senkin elämyksen voi vaikka blogissaan jakaa :)

Anni Minerva kirjoitti...

Upean näköinen! Kuningatarkakku on mun suosikkeja raakaherkuista. :) Minäkään en ole aikoihin leiponut raakakakkua, tai no, yhtään mitään, hyvä kun ruokaakaan on jaksanut tehdä! Mutta sellaista se toisinaan on, eiköhän tästä suvannosta vielä nousta :D

Liisa kirjoitti...

Vau mikä luomus! Olen itsekin tehnyt raakakakkuja paljon viimeaikoina, mutta valitettavasti niistä ei kuvia aina ole napattu. Teen aivan liian usein suklaisaa tai vaaleaa cashew kerrosta. Seuraavaksi takuulla joku tällainen kauniin värinen :)

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Nam! Ihanan näköinen kakku!

Paula kirjoitti...

Kiitos leidit!

Anni, raakakakkuilussa oli minullakin vähän taukoa (mutta ei sentään ruuanlaitossa kun jäkikasvu on ruokittava. Nyt olen taas aivan intona uutta kokeilemassa :b

Liisa, raakakakkuinto täälläkin käynnissä. Tyrnistä ja luumustakin "pitäisi" vielä kakut väsätä.

MInna, tästä tykkäsi myös nykyisin niin kakkukriittinen Vekarakin. Myös Tonttu sai ekan kerran maistaa kakkua. Oli virhe tehdä se eka kakku mustikasta ;)

Tiina kirjoitti...

On kyllä upeasti onnistunut kuviointi!

Olin tulossa tänne juur kyselemään, että mitä lapset ovat raakakakuista mieltä, mutta edellä olitkin jo kommentoinut :)

Vekarasta puheen ollen, blogisi nimi taipuu päässäni usein muotoon "Veikeä Vekara" :D

Lotta kirjoitti...

Tosi kaunis lopputulos! Itse olen yrittänyt marmorointia kerran ja lopputulos oli ihan kökkö, tästä jäi pienet traumat mutta josko sitä joku päivä rohkenis kokeilla uudestaan.. :)

Paula kirjoitti...

Kiitos Tiina. Varsinkin pienempänä Vekara oli todella tykästynyt raakakakkuihin, vaikka homma olikin silloin vielä opettelussa itselläni. Nyt vanhempana, herkkurintamalla "kaiken kokeneena" alkaa olla melko kriittinen.
Hehe, tuo veikeä vekara itsellänikin vähän soi korvissa. Vaikka blogin nimi onkin ollut jo kauan ennen vekaraa olemassa. Ja itseasiassa kauan ennen aikomustakaan blogin perustamisesta.

Kiitos Lotta. Laitetaan tuo marmoroinnin epäonnistuminen hankalan taikinan piikkiin, eikö ;)

Elina/Chocochili.net kirjoitti...

Onpa kaunis kakku!

Paula kirjoitti...

Kiitos, Elina :)

Pia Arvelin kirjoitti...

Tein kakun tällä reseptillä, eikä marmorointi onnistunut ollenkaan. Ehkä olisi jotain nestettä pitänyt vielä massaan lisätä, kun oli niin kiinteää. Tai sitten vaan harjoituksen puutetta :P

Paula kirjoitti...

Voi harmi, Pia. Mulla on tuo onnistunut joka kerta. Varmasti kannattaa nesteen määrän kanssa säätää jos tuntuu liian jämäkältä. Kai aineksien kosteuspitoisuuskin jonkinverran vaihtelee niin säätämällä pärjää. Toivottavasti jatkossa onnistut!