sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Raakasuklaata ja muita myyntiartikkeleita

Perjantaina bloggaajat juhlivat Glorian gaalassa ja Jukka Poika esiintyi lähiseudulla. Minä vain huhkin keittiössä ja leivoin lauantain myyjäisin kaupiteltavaa. Lauantaina sitten koko perhe olimme myymässä. Päivä oli rattoisa ja Vekarakin viihtyi. Asiakkaita tosin kävi erittäin vaisusti, mutta onneksi sentään ei tarvinnut läheskään kaikkea takaisin kotiin kuskata.
Tällaista oli tyrkyllä:

minttu-cashew-amaranttipoppi-suklaa
Lähes Raaka MintturaksuSuklaa

200 g kaakaovoita
180 g kaakaomassaa
6-7 rkl agavesiirappia
1 1/2 ml ruususuolaa
1 tl lesitiiniä
15-18 tippaa piparminttuöljyä
2 dl cashewpähkinöitä
2 dl amaranttipopparia (ei ole raakaa)

Sulatin hiljakseen vesihauteessa kaakaovoin ja -massan. Vispasin sekaan agaven, suolan, lesitiinin sekä minttutipat. Rouhin cashewpähkinät ja sekoitin amaranttipopparien kanssa sulaan suklaaseen. Jaoin massan muotteihin ja laitoin jääkaappiin jähmettymään.


Limepikkuleipiä tein täältä löytyvän kanelikeksien ohjetta soveltaen. Lisäsin vain limen kuoriraastetta taikinaan ja käytin veden sijaan limemehua. Ohjeen keksitaikina on tarkoitettu pursotettavaksi, mutta niinpä vain pursottimeni oli kriittisellä hetkellä hukassa.

limepikkuleivät
Päädyin sitten pyörittelemään taikinasta pallosia ja hoksasin painaa tuollaisella marsipaanimuotilla kuvion palleroihin samalla litistäen ne. Näitä jouduin paistamaan vähän pitempään kuin rinkuloiksi pursotettuja keksejä aiemmin.

keksejä ennen paistamista ja se muotti

Ikisuosikkeja mokkapaloja leivoin tuollaisiin foliovuokiin ja vielä innostuin tekemään suklaa-suolapähkinäkeksejä. Niiden reseptiä en nyt ehkä kuitenkaan kirjoita (se on sitäpaitsi hukassa), sillä jotenkin se suklaan ja suolapähkinän liitto ei näissä parhaalla mahdollisella tavalla toteutunut. Suolaisuus sekoittui tasaisesti taikinaan, eikä keskittynyt noiden pähkinöiden kohdille. Paremmin voisi toimia jos keksin päälle laittaisi suklaakuorrutuksen ja siihen ripottelisi suolapähkinöitä. Sitä voisikin joskus testata.

suklaa-suolapähkinä-keksit ja mokkapaloja

Ja näitä aleksanterin leivoksia en malttanut olla tekemättä. Vaikka eivät ne siellä myyjäisissä tietenkään pussitettuna niin edukseen olleet. Mutta on ne vaan herkkuja!
ihania aleksantereita

Sunnuntai-aamun yllärinä kaksi tällaista ennennäkemätöntä otusta hiippaili pihallamme. Toinen heistä oli oikein huomaavainen ja asettui paikoilleen kuvattavaksi muutaman metrin päähän ikkunasta.


9 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Voi miten suloisen otuksen kuvasit! Herkullisen näköisiä myytäviä sulla oli ja kivan näköiset nuo pikkuleivät!

ellu kirjoitti...

hah, minä puolestani testasin just raakasuklaata, joihin tuli kvinoapoppareita. hyvää oli, kuten myös varmasti tuo amaranttiversio!

Anni Minerva kirjoitti...

Hyvät on ollut myytävät :) Ihana peura (?)! On ne niin kauniita ja vaikuttavia olentoja.

Unknown kirjoitti...

Minä olisin kyllä tullu mielelläni pöytäsin ääreen ostoksille :) En itsekään lähtenyt blogi-juhliin, vaan valmistelin tarjoiluja illallisvieraille. Ehkä toisella kertaa sitten.

Paula kirjoitti...

Yaelian, eikö vain olekin söpöliini. Tämä taitaa olla se Bambin äiti ;)

ellu, näyttivät hyviltä nuo sinunkin popparisuklaasi. Quinoapoppareita en olekaan kokeillut, ovat varmaan kooltaan hivenen isompia kuin amarantit.

Anni Minerva, facekaverini määrittelivät otuksen metsäkauriiksi ja siltä se Wikipedian perusteella tosiaan näyttää. Olivat ihania ja toivotan jatkossakin tyypit tervetulleiksi meille :)

Outi, mielelläni olisin sinut pöytäni ääressä nähnytkin :)
Entisenä yrittäjänä on vieläkin mukava välillä käydä jotakin kaupittelemassa, ilman mitään menestyspaineita.

Nina kirjoitti...

Oi mitä herkkuja! Nuo aramantti-suklaa-herkut olisivatkin herkullinen uusi makeinen tehdä joulun alla (semmoisiin pieniin folio-vuokiin?) Äitini teki riisimuroista ja kookosrasvasta ja kaakaosta sellaisia pikkusuklaita lapsuudessani, muistan elävästi sen kookosrasvan tuoksun sekoittuvan suklaaseen :) Niin kaunis metsäkauris - mikä yllätysvierailu aamuunne!

Paula kirjoitti...

Nina, minäkin muistan nuo kookosrasvakaakaonamut, taisivat olla in silloin kun itse olin ipana. Ajattele minkä määrän epäterveellistä kookosrasvaa mekin olemme tulleet ahmineeksi, huhhuh!

Näitä mintturaksusuklaita ajattelin tehdä jatkossakin, olivat sen verran onnistuneita. Niin joulumyyjäisiin kuin itsellekin joulunamuiksi, ehkäpä myös paketteihin, mutta hys niistä ;)

Nina kirjoitti...

Hei Paula, Minä täällä taas ... Sinulle on pieni mukava keittiö-haaste blogissani :-)

Pipsa kirjoitti...

Oi mikä satuolento siellä onkaan bongattu ja saatu vielä linssinkin eteen :o Mahtavaa. Myös aleksanterit ovat niin kauniita, että näköä haittaa.