keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Porkkanainen peltirieska kaurasta - ja hyvän kaurajauhon löytämisen vaikeus

Yhdistetään äitini himo porkkananmehustukseen ja oma hinkuni kauraleipään. Mitähän syntyy?
No porkkanakuidun mehevöittämä ja värittämä kaurarieska tietenkin.
Äitini ei ole oikein innostunut keittiöpuuhista - kumma tyyppi muuten - joten hän kiikuttaa porkkanan mehustuksesta jääneet rouheet minulle. Minä pyörähdän vähän keittiössä ja lopputuotteena on tällainen lempeästi porkkanalle ja kauralle maistuva, ekotehokkaasti koko pellin ääriään myöten täyttävä rieska. Ja kotiin lähtiessään äitillä on rieskapussukka mukanaan. 




Pellillinen porkkanaista kaurarieskaa

250 g mehustuksesta jäävää porkkanamurskaa
4 dl vettä
1/2 dl (oliivi)öljyä
1 tl suolaa
4 dl kaurahiutaleita
4 dl kaurajauhoja

Saamani porkkanamurska on yleensä pakastettua, joten kiehautan veden vedenkeittimellä ja kaadan murskan päälle. Kuuma vesi sulattaa porkkanan. (jos murska ei ole jäinen, kelpaa kylmä hanavesi) Sekoitan loput ainekset joukkoon. Ja nyt on kuulkaa rieskan teossa tehokkuus viety huippuunsa! Kumoan koko taikinan leivinpaperoidulle pellille. Levitän taikinan lusikalla littanaksi ihan koko pellin peittäväksi levyksi. Pinnasta tulee näin karkea, joten siloitan sen painelemalla kunnolla kostutetuin käsin.
Paistan peltirieskaa 200 asteessa puolisen tuntia.

Jos sinullakin iskee rieskan himo, mutta mehustuksesta jäävää porkkanamurskaa ei ole saatavilla, älä silti hätäänny! Voit käyttää myös hienoksi raastettua porkkanaa. Resepti toimii myös jättämällä porkkanan ihan tyystin pois. Olen tehnyt porkkanattomiakin peltirieskoja jo ainaskin neljästi. Rieska on silloin kuin kaurapuuroa leivän muodossa. Ja tarkoitan sitä ihan positiivisessa hengessä. Minä tykkään! Ilman porkkanaa voi riittää lyhyempikin paistoaika.
Välillä olen lisännyt taikinaan myös leivinjauhetta, mutta ero ei ole hirveän merkittävä. Leipä on silloin vain hitusen verran vähemmän tiivis.




Ennen kuin voi saada aikaiseksi ihanaa kaurarieskaa (tai muuta kauraista ihanaa) täytyy löytää hyvää kaurajauhoa. Ja se onkin ihan uskomattoman hankala juttu!

Aloittelin leipomuksiani Provenan kaurajauholla. Saatavuus ja laatukin on hyvä, muttakun luomuhörhö haluaisi luomua ja onhan se hintakin aika kova pikku pussukasta, josta ei saa kuin yhden rieskan leivottua.

Seuraavaksi tilailin netistä pariakin eri kaurajauhon nimellä myytävää tuotetta. Pettymys oli kova kun paljastui, että "jauho" olikin pikemminkin hieman rouhittua kaurahiutaletta. Ei tullut hyvä rieska! Ja nyt noita epäjauhoja on minulla siis hirveästi kaapin tukkeena, enkä tiedä mihin ne kelpaisivat. Melkein haluttaisi, mutta en nyt kuitenkaan viitsi alkaa julkisesti nimeämään noita pettymyksen aiheuttajia.

Sitten löytyi kaurataivas! Ainakin Oulun seudulla vaikuttavan Bio-välityksen luomukaurajauho. Se on täydellistä, hienoksi jauhettua ja hyvän makuista! Tosin siihenkään en ole missään kaupassa törmännyt, mutta kuitenkin löytänyt toimittajan.

Jos sinulla on tiedossa hyvä kaurajauho, kerro ihmeessä mistä sitä saa! Olen käsittänyt, että muutkin ovat painiskelleet saman ongelman parissa.
Ja lopuksi voinkin todeta, että onpa mahtavaa, kun ongelmani eivät ole tämän kummempia :D


Se syö sittenkin!

8 kommenttia:

Iina kirjoitti...

Herkulliselta kuulostaa, rieskat on aina jees.

Mietin, että eikös kaurajauho ois helppo tehdä itse jauhamalla kaurahiutaleet jollain monitoimikoneella tms. Itse ainakin kokeilin kerran kaurapannaria, johon tein kaurajauhot jauhamalla perus kaurahiutaleita hienoksi jauhoksi. Ei tulis kailliiks vaikka käyttäs luomukaurahiutaleitakin. :)

Jael kirjoitti...

Herkulta kuulostavat rieskat ja kiva että lapsellekin maistuu:)Minä en ole koskaan ostanut valmista kaurajauhoa,vaan jauhan kaurahiutaleet itse, Pitääkin kokeilla näitä rieskoja seuraavan kerran kun teen porkkanamehua:)

Liisa kirjoitti...

Heips! juuri kävin ostamsssa oman ensimmäisen kaurajauhopaketin punnitse & säästä kaupasta. En sen koommin ole tarkastellut mitä se on, en oikeastaan ole tullut ajatelleeksi. Pitääkin perehtyä asiaan! Ihana ohje muuten, itse en mehusta mutta pistän vitamixilla porkkanat tuusannuuskaksi ja joskus jos jaksan, erottelen kuidin harson avulla. Näitä varten ehkä jaksaisikin .)

Paula kirjoitti...

Iina, minulla noitten huonojen jauhokokemusten myötä epäilyttää saako niistä hiutaleista kunnolla hienoja jauhoja aikaiseksi. Tai ainakin korvieni puolesta arveluttaa ;) Eilenkin tein raakakakkua ja sen perään heti smoothiet, niin kuulosuojaimista huolimatta vähän korvissa tuntui!

Jael, sinäkin hurjimus itse jauhat! En taida kuitenkaan viitsiä/uskaltautua. KAurajauhojen kulutus on ollut aika hurjaa viime aikoina. Kyllä siinä saattaisi jo korvien lisäksi konekin käydä kuumana.
Ollaan aika tykästyneitä näihin kaurarieskoihin.

Liisa, toivottavasti sait kunnollisia jauhoja. Olen tullut nyt niin skeptiseksi, että noissa bio-välityksen jauhoissa pysyttelen jos vain saatavuus ei tule ongelmaksi. Jos jauhosi ovat hienoja (siis ihan kuin vehnäjauhoa) niin kerro ihmeessä nimi niille!

Liisa kirjoitti...

Pakko mennä heti avaamaan pussi ja tarkistamaan. Onhan tuo aika hienoa, muttei ihan samanlaista kuin tuo erikoishieno vehnä vaan enemmän täysjyvät tyylistä, täysjjyvää tuo paketin mukaan onkin. Sormiin pölyttyy kuitenkin :) Miten nyt tuota kuvailisi. Paketissa lukee että kiellä jauhettu täysjyvätuote. Luomu kaurajauho. Merkki on Riihipuodin mylly.

Paula kirjoitti...

Liisa, mulla oli ne huonot sellaisia aika rouheisia. Niistä tuli ikävän kuivakkaa leipää ja karkea suutuntuma. Nämä hyvät ovat myös täysjyvää, mutta vain hienoksi jauhettuja. Eri kauroissa on näköjään myös makueroja, joissakin on mukana kitkeryyttä.

Unknown kirjoitti...

Ihana toi viimeinen kuva <3 Tällaisia peltirieskoja syntyy meidänkin keittiössä harva se päivä. Parhaillaan uunissa yksi mehustuksen jämäpellillinen :) Tosin quinoa-jauholla. Kaurajauho on tosiaan kinkkinen. Ehkä sen nopea pilaantuminen on yksi syy, miksei tuottajia ole tarpeeksi. Itse jauhan aina Vitamixillä suurimoista, kun tarvitsen, mutta vähän karkeaahan siitä tulee. Kiitos antamastasi jauhovinkistä!

Paula kirjoitti...

Outi, eihän sitä malta olla välillä jälkikasvuaan vilauttamatta. Odotahan vain kun saan Tontusta hyvän parsakaalinrouskutuskuvan ;)

Tuota pilaantumisjuttua olen itsekin arvellut. Ja kauraleivonta taitaa olla aika tuntematonta suurelle yleisölle. Täytyy tehdä sitä tunnetummaksi omalla pienellä panoksellaan niin ehkä kysynnän kasvaessa näkisimme kaurajauhoja enemmänkin kaupan tarjonnassa.

Quinoajauhojen kanssa en ole päässyt oikein vauhtiin. Ehkä niissäkin on eroja, sillä se ainoa pussukka minkä olen ostanut, maistui aika kitkerältä. Siemeninä tulee kyllä varmaankin joka viikko käytettyä.