Syksyn ja punajuurien saapuessa kauppoihin täytyy tehdä taas borssikeittoa! Tämä on yksi vuosia mukana roikkuneista resepteistäni, jonka nyt tarkistusmittasin. Edelleenkin se vähän epämääräiseksi näköjään jäi, mutta täytyyhän makuasioille jättää tilaa. Eikö vain?
Makutestausta tälle epämääräisehkölle ohjeelle on kuitenkin tehty harvinaisen paljon sillä se on ollut usein mukana kasvisruokakursseillani. Ja on hyvin kelvannut. Lisäksi tätini on adoptoinut reseptin ja tekee keittoa monesti kun menemme kylään. Kuulema muutkin vieraat ovat tykänneet. Tällaista kasvisruokaa, josta ei puutu makua saati väriä, onkin mukava tarjota (ehkä ennakkoluuloisillekin) lihansyöjille.
Borssikeitto 8-10 annosta
2 1/2 dl (punaisia) linssejä
1 kg punajuuria, siis niitä raakoja eikä säilöttyjä
1/4 pienehköstä kaalista
2 sipulia
vettä
2 oikein isoa tai 4 tavallisen kokoista valkosipulin kynttä
200 g tomaattipyreetä (ei välttämätön, monesti teen ilmankin)
n. 2 rkl sitruunamehua (tai viinietikkaa)
1 1/2 tl suolaa tai enemmänkin
1 ml jauhettua mustapippuria/valkopippuria
1 rkl kuivattua oreganoa/mäkimeiramia
1 dl silputtua tuoretta persiljaa
1 tlk kasvikermaa (tätäkään en aina laita)
2 herkkukurkkua
loraus kylmäpuristettua öljyä
Huuhtelin linssit ja kumosin ison kattilan pohjalle. (Keittoa tulee niin iso määrä, että se on helpointa tehdä 5 l:n kattilassa.) Kuorin punajuuret ja raastoin karkealla terällä. Suikaloin kaalin ja pilkoin sipulit. Laitoin vihannekset kattilaan ja vettä päälle niin, että peittyivät. Keittelin hiljakseen kypsäksi ja sammutin lieden. Pusersin valkosipulinkynnet keittoon ja haudutin hetken sekoittaen samalla tomaattipyreen joukkoon.
Lisäsin sitruunamehua 1 1/2 rkl ja koska enempää ei sitruunasta herunut lisäsin vielä 1/2 rkl viinietikkaa. Aikaisemmin olen käyttänyt sitruunamehun sijaan pelkästään viinietikkaa, mutta sen määrää en ole mitannut, joten jos sitä käyttää, kannattaa maistaa välillä ettei keitosta tule liian hapanta. Lisäsin loputkin mausteet ja kasvikerman sekä pilkotut herkkukurkut. Herkkukurkut kannattaa ehdottomasti ostaa irtomyynnistä, ne ovat yleensä hyviä. Monet purkkikurkuista sen sijaan ovat makeanpuoleisia, eivätkä maistu ainakaan minulle.
Vielä loraus öljyä.
Toisinaan laitan myös pikkuhippusen chilijauhetta mukaan, tällä kertaa jätin sen laittamatta.
En voi olla ihailematta keiton komeaa väriä. Ovathan punaisen eri sävyt suosikkivärejäni. Makukin on intensiivinen, happaman makeahko ja maukas.
5 kommenttia:
En ole mikään suuri keittojen ystävä,mutta mummoni teki aikoinaan maailman parasta borssikeittoa,ja harmittaa,kun en pyytänyt ohjetta talteen.Mutta kun täällä kylmenee (sitten joskus..)voisin kokeilla tätä sinun ohjettasi.
Tein itsekin ihan äskettäin borshia ja tykkään siitä tosi paljon. Miun ohje oli aika erilainen ja heti kyllä innostuin noista linsseistä, kermasta ja herkkukurkuista. Täytyypäs kokeilla! (Miun keiton ohje on blogissani www.tytinpuuhat.blogspot.com jos kiinnostaa kurkata)
Yaelian, itsekin teen useimmiten "kiinteää" ruokaa keiton sijaan, mutta on se niin kätevää kun koko ruoka valmistuu yhdessä kattilassa. Sosekeitot sen sijaan eivät erityisemmin minuun vetoa.
Tytti, tottahan toki kiinnostaa ja käynkin heti kurkkaamassa :)
Aika samaan tapaan syntyy borssia tässäkin köökissä. Tosin linssejä en ole koskaan laittanu. Borssin parhaita puolia on se, että ohjetta voi varioida aika vapaasti ja useimmiten tulee hyvää :)
Outi, linssit ovat yksi suosikkikeittoaineksistani, enkä niitä malta olla borssiinkaan laittamatta. Borssi on tosiaan suht varma onnistumaan ja ainoa pakollinen aines on se punajuuri ;D
Lähetä kommentti