Blogi reality: arkinen maanantai

Moni bloggaaja on jo osallistunut Liemessä -blogin Jennin Reality -haasteeseen.
Tarkoituksena on kertoa omasta arkipäivästään totuudenmukaisesti, ilman kaunisteluja ja stailauksia. Olen noita juttuja lukenut mielenkiinnolla, mutta ajattelin olevani liian laiska toteuttamaan haastetta itse. Lisäksi arjensietoni on hiukkasen kehno, yritän aina hieman pyristellä ja kehittää kohtuullisen tiheään jotakin piristystä. Muuten muutun äksyksi ;D
No, sitten alkoi omatuntoni kolkutella. Jos kerran olen tykännyt muiden realitystä niin onhan vain kohtuullista ja vastavuoroista paljastaa omakin arkinen totuuteni. Tässä se totuus nyt sitten tulee. Arkisista päivisistä arkisin: maanantai.

epäidyllinen aamupala tietokoneen äärellä

Vekara riivasi minua koko yön, joten huonosti nukutun yön jäljiltä olin hiukkasen nuutunut. Aamupalaksi otin vain ruisleipäpalan ja kahvia, appelsiinimehua sentään raikastukseksi. Ja kyllä, jos tarkkaan katsotte leivälläni on juustoa! (ja minulla on huono omatunto) Pillerit ovat B12- ja D-vitamiinia sekä xylitolipastilli. En tiedä, mitä Vekara on aamupalakseen syönyt, sillä mies on ruokkinut hänet ennen töihin lähtöään.
Vekara tapittaa pikkukakkosta ja minä kurkkaan niin sähköpostit, facebookin kuin bloginkin.

Sitten suihkuun, kun Vekara vielä viihtyy ohjelmansa äärellä. Sitten alan valmistelemaan seuraavan kurssini materiaalia. Vekara siirtyy omiin leikkeihinsä ja vaikuttaa viihtyvän itsekseen. Edistyn ihan mukavasti ja saan muutaman sivun monistenipusta valmiiksikin.

Onkin jo aika tarttua uskollisen sauvasekoittimeni varteen.

Vekara pistelee kahden lusikan taktiikalla.

Varhaiseksi lounaaksi suristelen tattari-manteli-banaani-puolukka-vanilja -raakapuuron ja molemmat lusikoimme lautaset tyhjiksi hyvällä ruokahalulla.

Sitten seuraa sarja hurjia autoleikkejä. Paitsi, että tylsä äiti karkaa taas kurssisuunnitelmien äärelle.

Laitan Vekaran päiväunille ja päätän myös itse nukahtaa. Se onkin helpompi päättää kuin toteuttaa. Olen kauhean huono saamaan unen päästä kiinni, varsinkin päivällä.
Päiväunien jälkeen on taas ruuan vuoro.

Ja koska käytin päikkäriajan itsekin sängyssä, joudun raapaisemaan pikaruuan kokoon jääkaapista löytyvistä aineksista: paistettua savutofua, porkkanaraastetta ja ituja, loraus öljyä ja suolaa sekä pippuria päälle.

Rouskutellessa katselen ikkunasta tällaisia huurteisia näkymiä:

Jälkkäriksi on vielä pari viimeistä maapähkinäpalleroa. Nämä olivat sellaisia luksusversioita, joissa oli myös suklaarouhetta mukana, nams.

Taas yritän valmistella tulevaa kurssia, mutta siitä ei meinaa tulla oikein mitään. Alamme Vekaran kanssa yhdessä tyhjentää tiskikonetta. Minä hoitelen astiat ja hän aterimet. Samalla Vekara laulelee kukista ja kukkakimpuista, joita poimii äitille ja sommittelee aterimista pikku kimppuja. Aika rattoisaa :)

Alamme tehdä lähtöä Vekaran kaverin luo ja pakkaan viemisiksi tekemiäni raakaanamuja.

banaani-laku-remmit ja omena-vadelma-rullat

Istumme kyläpaikassa ensin hiekkalaatikolla ja sitten kahvipöydässä. Tuomisieni lisäksi herkutellaan kahvin kanssa pullaa ja puolukkapiirakkaa. Lapsukaiset myös hieman riehuvat, mikä tosin sujuu ihan helposti ja luonnostaan meidän jälkeläiseltämme. Ei haittaa!
Kiitos Sanna kestityksestä sekä hiekkalaatikko- ja juttutuokioista!

Kotiin tullessamme mieskin on palannut töistä ja alkaa leikkimään Vekaran kanssa. Itse taisin ihan rehellisesti laiskotella, ehkäpä lehden äärellä. Vekara ruokitaan hyvissä ajoin ja pannaan nukkumaan. Me aikuiset teemme hieman herkumman, mutta helpon iltapalan itsellemme:

viiniä kera oliivien, manteleiden, omenan ja hapankorpun

Pian se Vekara kuitenkin taas kutsuu yläkerrasta ja unikaveriksi on mentävä!

Tästä maanantaista muodostui näköjään aika tavallinen päivä, millaisia meillä vietetään silloin, kun en käy töissä. Homma pyörii ruokintojen ympärillä ja päivä sisältää niin kotona nyhertämistä kuin sosiaalista kanssakäymistäkin. Ruuanlaitto vain jäi harvinaisen minimaaliseksi, eikä vanhinta sukupolveamme eli äitiäni näkynyt.


Oikein lämpimästi tervetuloa uudet lukijat Heiri, Mausteinen Manteli, Merru, Hiidenuhma. Pitkästä aikaa olen päässyt näkemään, keitä teitä lukijoita siellä on :)