MikroPiirakkaa (myös gluteeniton versio)

Hei pitkästä aikaa! Joulupukki toi meille mikron ja innostuin kokeilemaan leipomista sillä. Tulokset olivat aika lupaavia, joten kirjoittelin piiiiitkästä aikaa reseptiä ylös. Ihanaa palata tänne blogin äärelle!

Jos pieni herkkunälkä iskee niin mikrouuni on näemmä oivallinen apuväline. Leipominen on helppoa ja vikkelää, kauaa ei tarvitse herkuntuskissaan kiemurrella! Tiskiäkään ei liiaksi synny, koska ainekset sekoitetaan suoraan paistoastiassa ja muutaman minuutin kuluttua .. PIM .. herkku on valmis.

Mikropiirakka kahdelle  tai yhdelle ahneelle

0,5 dl mantelijauhetta
0,5 dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta kaurajauhoa jos haluat gluteenittoman version!)
1 rkl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
1/4 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 rkl öljyä
3 rkl kaura- tai soijamaitoa

lisäksi
0,75 dl mustikoita TAI
1/2 omena
ripaus sokeria tai kanelisokeria


Mittasin  kaikki kuivat ainekset syvään, mutta melko laakeaan lautaseen. (eli sellainen leveämmän mallinen keittolautanen) Sekoitin ja lisäsin öljyn ja nesteen sekoittaen. Levitin taikinan lusikalla suht tasaiseksi kerrokseksi lautasen pohjalle. Päälle vaikka mustikoita tai puolikas omena ohuina lohkoina. Mustikoiden päälle ripottelin hitusen sokeria ja omenoiden päälle ripauksen kanelisokeria.

3,5 - 4 minuuttia täydellä teholla (oma mikroni on 700 w teholtaan) riittää kypsentämään piirakan. Ei haittaa vaikka siihen jäisi pikkuinen raa'alta vaikuttava kohta, koska piirakassa tapahtuu jälkikypsymistä kun sen antaa vähän aikaa jäähtyä.

Piirakat ovat erityisen ihania jos pakastimesta sattuu löytymään kaveriksi vaniljajätskiä, mutta kyllä vaniljajugurttikin ajaa asian.

Sitten vain lusikat kätösiin ja kaapimaan!

Etenkin omenainen versio keräsi meillä ihastuneita kommentteja.

Testasin reseptin sekä vehnäjauhoilla että kaurajauhoilla. Molemmat toimivat hyvin, joskin kaurajauhoilla tulee ehkä vähäsen terveellisemmän makuinen (ja terveellisempäähän se onkin) joten valitse itsellesi sopivampi vaihtoehto. 

Mustikkapiirakkaa kahdella tapaa: basilikaa ja kookossokeria

Mustikkasesonki aloittelee jo täällä meidänkin perukoilla, mutta ensin on tyhjennettävä pakastin viime vuotisista. Siispä mustikkapiirakoita urakalla!

Glorian ruoka&viini -lehti (5/2015) ilahdutti yhdistämällä mustikan ja basilikan innovatiivisesti piirakassa. Veganisoin ja ihan hitusen muokkasin ohjetta. Tässä on vähän enemmän vaiheita kuin normipiirakassa, mutta ehdottomasti pienen vaivan arvoista!

BasilikaMustikka -piirakka

Basilikasokeri
1/2 ruukkua basilikaa (käytin 3/4 ruukkua koska basilikani oli vähän ruipelo)
1 3/4 dl sokeria
Sauvasekoitin basilikat ja sokerin vihreäksi tasaiseksi massaksi.

Pohja
2 3/4 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl (ruusu)suolaa
1 tl psylliumjauhetta
1 dl basilikasokeria
125 g margariinia (sininen Keiju)
(1 rkl vettä)
Sekoitin ensin kuivat aineet yhteen. Nypin basilikasokerin ja margariinin joukkoon (sekä lopuksi vielä 1 rkl vettä, jota ei välttämättä tarvi jos basilikasta on tullut tarpeeksi kosteutta). Annoin tekeytyä hetkisen jääkaapissa.
(Tuo psyllium ei tällaisessa vehnäjauhopiirakassa ole mikään välttämättömyys, mutta tykkään siitä kun se tekee taikinasta mukavan käsitellä.)
Painelin taikinan leivinpaperin päällä sopivan kokoiseksi ja siirsin paperin avulla voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan.

Täyte
400 g mustikoita
1 rkl sokeria
1 rkl perunajauhoja
Sekoitin täytteen ainekset ja kaadoin ja tasoitin pohjan päälle.

Muru
1 dl vehnäjauhoja
50 g margariinia
loput basilikasokerit
10 basilikan lehteä
Sekoitin jauhot, margariinin ja basilikasokerin sekaisin. Pilkoin basilikan lehdet pikkusilpuksi ja sekoitin joukkoon. Tästä ei nimestään huolimatta tule mitään murua koostumukseltaan vaan ennemminkin pehmeää taikinaa. Tiputtelin siis taikinan paloja mustikkapiirakan päälle.

Paistoin piirakan 200 asteessa noin puolen tunnin ajan.



Tämä oli kyllä niii-iiin hyvä mustikkapiirakka! Kannattaa kokeilla!
Tällaisilla herkuilla hurmataan vieraita, mutta kotiarjessa leivotaan vähintäänkin astetta terveellisemmin. Siispä seuraavan piirakan pariin, jossa vehnäjauhot on korvattu täysjyväisellä speltillä, sokeri kookossokerilla ja margariini kookosöljyllä.

Spelttinen mustikkapiirakka kookossokerilla ja -öljyllä leivottuna

Taikina
2 3/4 dl täysjyvä spelttijauhoja (hienoksi jauhetuista paras lopputulos)
1 dl kookossokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl psylliumjauhetta
3/4 tl (ruusu)suolaa
100 g neutraalin makuista kookosöljyä
1 rkl vettä
Sekoitin kuivat aineet ensiksi ja niihin pehmeän (kesä)huoneenlämpöisen kookosöljyn sekä 1 rkl vettä. Annoin taikinan hieman jähmettyä jääkaapissa.
Taputtelin leivinpaperin päällä littanaksi ja siirsin (kookosöljyllä ja spelttijauhoilla) voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan. Taputtelin kiinni pohjaan ja reunoihin.

Täyte
400 g mustikoita
1 rkl kookossokeria
1 rkl perunajauhoja
Sekoitin ja kumosin pohjan päälle.

Muru
1 dl spelttijauhoja
3/4 dl kookossokeria
1/2 tl kardemummaa
kunnon hyppysellinen suolaa
50 g neutraalin makuista kookosöljyä
Murun ainekset yhteen ja ripottelin piirakan päälle.

Paistoin piirakkaa 200 asteessa n. puoli tuntia.
Piirakka oli parhaimmillaan seuraavana päivänä saatuaan jääkaapissa jämäkämmän rakenteen ja makujen tasoituttua.




ps. Sain kookossokerin ja neuraalin makuisen kookosöljyn blogin kautta maistiaisiksi.
Näin kookosongelmaisena olivatkin ihan mielenkiintoisia tuttavuuksia. No, kookossokeriin on tullut aiemminkin törmättyä (ja tykättyä). Ja kookosöljyynkin olen toki törmännyt, mutta voi karmea sitä makua :D Lupauksensa mukaisesti tämä kookosöljy oli ihan tosissaan neutraalin makuista. Kokeilin sitä niin raakasuklaaseen, leivontaan kuin ruuan ja lättyjen paistoonkin. Ei kookoksen makua!

Nokkospiirakka gluteenittomalla pohjalla

"Laiska" puutarhuri tulee palkituksi! Kannattaa antaa armoa rikkakasveille (ja säästää itseltään kitkemisen vaivan), niistä saa nimittäin kaikista varhaisimman sadon. Tämän kevään nokkossatoa on meillä käytetty jo vaikka mihin: olen tehnyt piiraita, nokkos-linssi-kvinoaa ja nokkosella terästettyä kesäkeittoa sekä säikäyttävän tulista porkkana-nokkos-wokkia. Eli yritän varovaisesti hivuttaa tätä mainiota, mutta ruokaennakkoluuloiselle Tontulle uutta ainesta hänen ruokavalioonsa. Säikäyttävän tulinen wokki ei tosin edistänyt asiaa :D

Tässä gluteenittomassa piirakkapohjassa yhdistän jälleen kauraa ja mantelia. Niiden yhdistelmä on minusta maukas ja sopivan murea. Parhaimmillaan piirakka, ja sen rakenne, on tuoreena kunhan se on saanut paistamisen jälkeen rauhassa asettua.
Nokkosen maanläheiseen makuun sopii erinomaisesti piristävä sitruuna. Ja mihinpä valkosipuli ja mustapippuri eivät sopisi!

Nokkospiirakka 

Pohja

2 dl mantelijauhetta
2 dl kaurajauhoja (puhdaskauraa keliaakikoille)
3/4 tl (ruusu)suolaa
2 tl psylliumjauhetta
3/4 dl (oliivi)öljyä
1/2 dl vettä
Sekoitin ensin kuivat aineet ja sitten kosteat joukkoon. Annoin odotella jääkaapissa täytteen teon ajan.

Täyte
oikein ISO sipuli (tai muutama pieni)
2 valkosipulin kynttä
130 g nuoria nokkosia (=iso taikinakulhollinen)
2 1/2 dl kaurakermaa
1 1/2 rkl sitruunamehua
1/2- 2/3 tl (ruusu)suolaa
2 rkl ravintohiivahiutaleita
1/4 tl mustapippurirouhetta
1 rkl perunajauhoja
+ öljyä paistamiseen

Pilkoin sipulin ja kuullotin kypsäksi runsaassa öljyssä. Sillä aikaa tein nokkosista silppua isolla veitsellä. Otin pannun pois levyltä ja sekoitin puristetut valkosipulinkynnet ja silputut nokkoset joukkoon. Lisäsin vielä loputkin ainekset.

Painelin taikinan litteäksi leivinpaperin päällä ja nostin voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan. Painelin kiinni reunohin asti. Esipaistoin pohjaa 175 asteessa n. 10 min. Levitin täytteen päälle ja paistoin vielä puolisen tuntia.

Jos ohjeen tarkasti luettuasi ihmettelet, että enkö ryöpännyt nokkosia lainkaan, niin kerron, että en. Urhoollisesti kävin veitsen kanssa, paljain käsin, poltelevien ja piikittelevien, raakojen nokkosenversojen kimppuun. Nokkosen ryöppääminen ei ole mitenkään tosipakollinen juttu, vaikka niin perinteisesti onkin tehty. Päädyin tähän tulokseen tutkailtuani asiaa hivenen. Ryöppääminen saattaa vähentää nitraatteja, mutta samoin se tekee ravinteille.

Vekara 4v ja vinkkini juhlien järjestämiseen vauva kainalossa

Meidän pieni on jo niin iso, että täytti 4 vuotta! Juhlat hulinoitiin kolmenkymmenen ihmisen voimin ja vielä vauvaikäiset tähän päälle. Olemme siinä mielessä onnekkaita, että äitini asuu vanhalla työväentalolla, joten tilaa juhlimiseen riittää. Varsinkin lapset käyttävät tilan hyväkseen ja riehaantuvat salin puolella vauhdikkaisiin leikkeihin. Rekvisiitaksi riittää muutama kymmentä ilmapalloa ja loput riehut keksitään ihan itse.

Ruoka-aiheiseen bloggaamiseenhan kuuluu raportoida juhlista, erityisesti niiden tarjoilusta. Täältä pesee siis :D

Tarjolla oli:

Ihanainen ja ihanan helppo suklaamoussekakku

Minttuinen suklaamoussekakku   

pohja
300 g Digestive-keksejä
130 g margariinia

Hurautin keksit muruiksi teholeikkurilla ja sekoitin sulatetun margariinin joukkoon. Asetin pelkän irtopohjavuoan reunuksen tarjoiluastian päälle ja painelin taikinan pohjalle ja reunoille. (kannattanee öljytä reuna tai vuorata leivinpaperilla, sillä toinen kakuistani oli vähän epäonnekas ja reuna kärsi vuoan irrotuksesta.)

täyte
2 tlk Alpron Airy&Creamy -kasvikermavaahtoa
360 g tummaa suklaata
1 dl tomusokeria
n. 17 tippaa piparminttuöljyä
+ rasia pakastevadelmia
+ kookoslastuja

Sulatin suklaan mikrossa ja annoin jäähtyä. Vaahdotin kermat sähkövatkaimella. Kaadoin mukaan sulan suklaan, sokerin ja minttutipat ja vatkasin sekaisin. Painelin moussen keksipohjan täytteeksi.
Tein kaiken tähän asti valmiiksi edellisenä iltana. Ennen juhlia kaadoin jäiset vadelmat ja kourallisen kookoslastuja kakun päälle. Ja ekstrana tökkäsin nuo Vekaran kanssa aikaisemmin askartelemani viirit kakkuun.

Tein kaksi kakkua ja puolikas jäi vielä rääppiäisiin. Näitä rääppiäisiä en jätä väliin! Namskuti nams!

Vikkelästi valmistettavat pursotettavat kanelikeksit

Keksien resepti löytyy jo blogista, mutta laitetaanpa uudelleen, sillä nämä ovat parhaita keksejä silloin kun haluaa hoitaa homman vikkelästi. Ja ihan nättejäkin ovat.

Kanelikeksit  n. 26 kpl

3 dl vehnäjauhoja
4 rkl perunajauhoja
1 3/4 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
150 g Keijua
2 rkl vettä

Sekoitin kuivat ainekset keskenään. Sekoitin margariinin käsin joukkoon ja lopuksi vielä veden. Pursottelin 8 mm:n pursotinterällä ruusukkeita pellille leivinpaperin päälle. Ripottelin päälle kanelisokeria (suhde 0,5 dl sokeria/1 tl kanelia, ei tosin tarvitse koko määrää) ja paistoin 200 asteessa 10-12 min.

Näitä tein kolminkertaisen satsin ja aika paljon jäi jäljelle. Kaksi annosta olisi riittänyt.

makoisa kookosherukkapiirakka

Piirakan ohje löytyy täältä. Kaksi annosta riitti juuri sopivasti.

Kilotolkulla salaatteja eli vihreä perunasalaatti ja tabbouleh.

Näitä en tehnyt reseptien mukaan, ihan näppituntumalla ja maistellen, mutta esikuvat löytyvät täältä ja täältä. Tabboulehista tein tosin sellaisen perinteisemmän version. Perunoita kului noin. 3 kg ja bulguria 500g. Molempia salaatteja jäi vielä jäljelle sen verran, ettei tänään tarvitse kokkailla.

ja vielä kaupan naksuja sekä kuvista puuttuvaa vesimelonia

Jotta juhlien järjestäminen ja vauvaelämä ei käy liian raskaaksi, tässä joitakin ajatuksiani. Toimivat ilmankin vauvaa.

- Varaudu ajoissa. Minä leivoin keksit ja piirakat pakasteeseen jo liki kaksi kuukautta sitten, eli ennen vauvan syntymää. Salaatit ja kakut tein avustettuna edellisenä päivänä.
- Tee helppoa, nopeaa liukuhihnatuotantoa tutuilla resepteillä.
- Työllistä avuksesi ainakin yksi sukulainen/kaveri.

- Älä valvo öitä koristeita väkertäen, vaan nuku (vauvan salliessa) niin jaksat nauttia juhlista.
- Osta valmista kaupasta.
- Tee työlään täytekakun sijaan yllä oleva suklaamoussekakku!
- Seisova pöytä ja itsepalvelu on helpompi vaihtoehto kuin perinteinen passaus ja santsikahvikupposten kaatelu. Pääset itsekin seurustelemaan ja herkuttelemaan.
- Jos mahdollista, järjestä juhlat muualla kuin kotona niin säästyt siltä kaikista kamalimmalta eli siivoamiselta. Juhlien järjestämisessä leipominen on nautinto, mutta siivoaminen karmea lieveilmiö ;D
- Stressittömiin juhliin tarvitaan myös hitunen tuuria. Jos vauva kituaa, kaikki on hankalaa. Meidän sintti ymmärsi tahdikkaasti nukkua koko juhlien ohi.

Saa antaa lisävinkkejä! Varmasti en läheskään kaikkia nyt tähän hätään hoksannut.



Juhlat olivat mukavat, vaikka varsinkin salin puolella meluisat. Ihan kaikkien kanssa en ehtinyt juttelemaan, mutta melkein. Minulta kysyttiin jälkeenpäin, että olenko väsynyt. En lainkaan, minusta juhliminen on vain mukavaa ja omien ipanoiden myötä tuota möykettäkin on oppinut kestämään. Se on vain merkki siitä, että pienillä on hauskaa! Aina ei tarvitse rajoittaa riehakkaitakaan leikkejä, varsinkin kun tilaa juoksemiseen on tarpeeksi.
Kiitokset kaikille synttärivieraille!


Toivotan teidät tervetulleeksi lukemaan blogiani Larilyn, Anna ja Hanne :)

BanaaniMansikkaSuklaaTorttu taviksena ja raakana

Useimmiten meillä ahmaistaan kaikki liikenevät mansikat ihan sellaisenaan. Nyt uusin mansikkarivi on intoutunut niin tuotteliaaksi, että raaskin osan käyttää kaakkuihin. Ensimmäisen tavisleivontatortun jälkeen inspiroiduin tekemään saman myös raakana. Arvatkaapa kumpi voitti?

BanaaniMansikkaSuklaa -torttu

Pohjaksi tein tällaisen helposti käsiteltävän perusmurotaikinan:

4 dl vehnäjauhoja
3/4 dl intiaanisokeria
2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
125 g sin. Keiju -margariinia
1/2 dl vettä

Sekoitin jauhot, sokerit ja suolan. Nypin margariinin joukkoon ja lopuksi lisäsin veden ja sekoitin käsivoimin tasaiseksi. Taikina sai muoviin käärittynä jähmettyä useita tunteja jääkaapissa. Sitten kaulitsin sen leivinpaperin päällä hitusen jauhoja apuna käyttäen piirakkavuokaan sopivan kokoiseksi pyöryläksi. Voitelin piirakkavuoan ja ripottelin siihen leivitykseksi kookoshiutaleita, kun muutakaan soppelia ei saatavilla ollut. Nostin kaulitun taikinan vuokaan ja painelin sen reunoihin kiinni. Pistelin pohjaa haarukalla ja paistoin 200 asteessa 15 minuuttia.

Täyte

130 g tummaa suklaata (enemmänkin olisin laittanut, mutta joku oli käynyt suklaavarastollani)
1 tlk vaahtoutuvaa soijakermaa (Alpron airy & creamy)
1 tl vaniljasokeria
3 kypsää banaania
tummaa kaakaojauhetta
sopivasti mansikoita

Sulatin suklaan varovasti mikrossa. Vatkasin kerman vaniljasokerin kanssa löysäksi vaahdoksi. Kaadoin sulan suklaan joukkoon ja vispasin sekaisin. Puolitin banaanit pituus ja leveyssuuntaisesti ja asettelin jäähtyneelle pohjalle. Kaadoin suklaakerman päälle ja tasoitin. Annoin pari-kolme tuntia jähmettyä jääkaapissa. Tupsuttelin kaakaojauhetta teesihdin avulla pintaan ja asettelin päällimmäiseksi pilkotut mansikat.

Tämä on helppo ja näyttävä torttunen. Aika makoisakin, vaikkakin varmasti vielä makoisampi jos pohjaksi tekisi juustokakuista tutun Digestive-margariini -pohjan. Se sopisi erinomaisesti pehmeän suklaamoussetäytten kanssa yhteen.


Ja sama raakana:

Raaka BanaaniMansikkaSuklaa -kakku

Pohja  (Tämäkin on hyvä ja helposti käsiteltävä peruspohja raakaleivonnaisille)

13 kuivattua taatelia

3 rkl vettä

1 dl manteleita

1 dl cashewpähkinöitä

1/2 tl vaniljajauhetta

1 ml (ruusu)suolaa

1 dl kaurahiutaleita 

reilu 1 rkl kaakaovoita

Pilkoin taatelit ja laitoin yön yli likoamaan 3 rkl:seen vettä. Seuraavana aamuna huristelin teholeikkurillani mantelit ja cashewit hienoksi. Sekoitin joukkoon vaniljan ja suolan. Lisäsin liotetut taatelit nesteineen, kaurahiutaleet sekä sulatetun kaakaovoin ja suristelin vielä sen verran koneella, että aineksista tuli muotoiltava taikina. Kumosin taikinan leivinpaperille ja lusikalla painelin ja levittelin sen sopivan kokoiseksi ympyräksi. Sipaisin öljyä 19 senttisen irtopohjavuoan reunukseen ja asetin pelkän reunan (ilman pohjaa) tarjoiluastian päälle. Ripottelin hitusen mantelijauhetta pohjalle (jotta taikina ei tartu tarjoiluastiaan kiinni) ja nostin pohjataikinan vuoan sisälle. Lusikalla vielä painelin pohjaa ja muotoilin reunoja. Laitoin pohjan jääkaappiin odottelemaan täytettä.

Täyte

1 1/2 dl cashewpähkinöitä

50 g kaakaomassaa

30 g kaakaovoita

1 dl vettä

1 isohko kypsä avokado

3 kypsää banaania

2 tl soijalesitiiniä

1/3 tl vaniljajauhetta

4 rkl agavesiirappia

2 rkl (raaka)kaakaojauhetta

mansikoita mitä mahtuu

Liotin cashewpähkinöitä yön yli vedessä. Aamulla laitoin kaakaomassa- ja -voimurskan vesihauteeseen sulamaan.Valutin ja huuhtelin cashewit ja kaadoin kulhoon. Lisäsin desin vettä ja avokadon, sauvasekoitin  sileäksi. Lisäsin yhden banaaneista, lesitiinin, vaniljan, agaven, kaakaojauheen sekä sulaneen kaakaomassan ja -voin. Sauvasekoitin tasaiseksi massaksi. 

Puolitin loput kaksi banaania pituus- ja poikkisuuntaan ja asettelin pohjataikinan päälle. Kaadoin täyteen vuokaan ja tasoittelin. Annoin jähmettyä jääkaapissa useita tunteja ja irrotin vuoan reunuksen. Lopuksi asettelin päälle pilkotut mansikat.

Ohops, kylläpä noita kuvia tuli kovastikin laitettua. Mutta enhän tällaisia maistuvan mansikkaisia kuvia voinut vastustaa!

Ja kumpi siis voitti? Kamppailu oli aikalailla tasaväkinen, mutta omaan makuuni hitusen pidemmän korren veti raakaversio, niin ulkonäöltään kuin maultaankin. Vaan enpä tiedä miten olisi käynyt jos olisin tuohon tavikseen tajunnut sen digestivepohjan tehdä....

Tomaattiperunapiirakka

Epävirallisen ipana-apina-kerhomme viikottaisissa kokoontumisissa ihanat emännät loihtivat aina toinen toistaan maistuvampia suolaisia piirakoita. Ja vieläpä huomaavaisesti kasvisversioina, vaikka olen porukan ainoa kasvistelija! Itselleni makeiden herkkujen tekeminen on aina ollut paljon luontevampaa, mutta koska olen niin nauttinut noista tarjotuista suolaisista piirakoista, olen alkanut hieman kunnostautumaan. Tässäpä harjoituksieni melko maukas tulos:

TomaattiPerunaPiirakka   

Olen vieläkin valmistaikina -asteella, joten pohjana on kaupan valmis 400 g:n ruisperunataikina (muistaakseni). Tässä olisi siis vielä kunnostautumisen varaa, mutta jätetäänpä haasteita vielä tulevaisuudellekin ;D

Sulatin taikinan ja kaulitsin jauhojen avulla sekä nostin pienet reunat ylös. Taikinapohjasta tuli kooltaan n. 27x30 cm (Ihan viivottimella mittasin!)

Täytteet

1 tosi iso sipuli tai muutama tavis

loraus öljyä

ripaus suolaa

300 g eilispäivän tähteeksi jääneitä keitettyjä perunoita

100 g aurinkokuivattuja tomaatteja (öljystä erittäin hyvin valutettuna)

2 dl kaurakermaa (Nordic)

1 tl suolaa

1/3 tl mustapippurirouhetta

2 isoa valkosipulin kynttä

1/2 dl ravintohiivahiutaleita

1 iso tomaatti tai pari kolme tavista

Silppusin sipulin, kuullotin öljyssä ja maustoin ripauksella suolaa. Ripottelin tasaisesti pohjan päälle. Viipaloin perunat ja asettelin nekin pohjalle ja päälle tuli myös aurinkokuivattujen tomaattien siivut. Sekoitin kaurakermaan (jota olisin varmasti käyttänyt runsaamminkin jos vain olisin muistanut kaupasta lisää ostaa) suolan, pippurin, puristetut valkosipulin kynnet sekä hiivahiutaleet. Lusikoin täytteiden päälle. Pilkoin vielä tomaatin pieniksi paloiksi ja asettelin päällimmäiseksi mehevyyttä ja väriä tuomaan. Paistoin piirakkaa 200 asteessa, kunnes se alkoi saada hitusen väriä. Ja paistoaikahan jäi muistiin merkitsemättä!

Ainakin tuolla kaupan taikinalla syntyy piirakka, joka pysyy hyvin kasassa. Sen voi helposti leikata paloiksi ja haukkailla kädessä pitäen. Olipa aika namia. Onnistuin iloisesti yllättämään itsenikin!

Mustikkainen spelttikakku

Spelttileivonnan hankaluuksista varoitellaan peräti myyntipakkauksissakin. Mitä turhia! Ihan hyvin täysjyväinenkin speltti tuntuu leivontaan soveltuvan. Mitään ongelmia ei ole minulla vastaan tullut. Rakenne on kenties mureampi ja paistoaika hieman pitempi. Maku speltissä toki on erilainen kuin vehnässä. Mielestäni maun puolesta yhteen soppii ainakin marjat, pähkinät ja mausteet, mutta ei niinkään kaakao.
Tässäpä viimeisin spelttileivonnaiseni.

Mustikka-jukurtti-spelttikakku 

Taikina
4 dl speltjauhoja (minulla oli puolikarkeita täysjyväisiä)
2 dl intiaanisokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
hyppysellinen suolaa
1 dl öljyä
1 3/4 dl kaurajuomaa (toki muukin neste käy)

Sekoitin kuivat aineet ensin keskenään ja öljyn sekä nesteen niihin. Pingotin leivinpaperin 24 senttisen irtopohjavuoan pohjalle ja sivelin reunat öljyllä. Kaadoin taikinan vuokaan ja tasoitin.

Täyte
4 dl maustamatonta soijajukurttia
4 dl mustikoita
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 rkl perunajauhoja

Sekoitin kaikki ainekset yhteen. Täytteessä käytin ihan valkoista sokeria, sillä ruskea värjää täytteen hieman epäesteettisesti. Kaadoin pohjan päälle ja tasoitin. Paistoin 175 asteessa noin tunnin. Kypsyyttä voi tarkkailla ajan lähestyessä heiluttamalla uunia (tai sitten pelkästään vuokaa) kevyesti. Jos täytteen keskusta hytkyy kovinkin nestemäisesti, paistamista kannattaa hetki jatkaa.

Kaikkea vihreää -piirakka

Juhannuksen aikoihin siskoni kävi Vekaran avustamana keräilemässä kaikenlaista villiä vihreää ja teki niistä tosi maukkaan piirakan synttäreilleen. Otin opikseni ja kotosalla yritin toistaa luomuksen. Koska olen se laisk... eikun kiireisempi siskoksista, käytin pohjana kaupan valmista pakastetaikinaa. Tähän piirakkaan päätyneet vihreät ovat niitä omassa pihassani ja kasvimaalla rehottavia yrttejä eli vesiheinää alias pihatähtimöä, nokkosta, tilliä ja persiljaa. Monenmoista vihreää voi piirakan täyteeksi piilottaa, mistä vain itse tykkää ja mitä sattuu olemaan tyrkyllä.

Kaikkea vihreää -piirakka

Pohjana käytin kaupan pakastealtaan valmista ruistaikinaa (500 g)

Täyte
1 tooosi iso sipuli (230 g) tai muutamia pienempiä
3 1/2 dl yrttejä, villejä ja/tai kesyjä, hienoksi silputtuna (silppuamattomana keskikokoinen taikinakulhollinen)
2 tlk eli 4 dl kaurakermaa (Nordic -merkkinen on hyvä ja paksu kerma)
1 iso valkosipulin kynsi puristettuna
2 rkl sitruunamehua
vajaa 2 tl suolaa
1/3 tl mustapippurirouhetta
1 1/2 rkl perunajauhoja
loraus (n. 1-2 rkl) öljyä

Hienonsin kuoritun sipulin ja kuullotin sen öljytilkassa. Silppusin yrtit. Sekoitin kulhossa kaurakermaan ja lisäsin loputkin ainekset.
Kaulitsin sulaneen taikinan jauhojen avulla neliskanttiseksi (n. 27 x 30 cm) leivinpaperin päällä ja nostin matalat taikinareunat ylöspäin. kaadoin ja levitin yrttitäytteen pohjan päälle. Paistoin uunissa kunnes pintaan alkoi sinne tänne tulla kevyesti ruskettuneita täpliä.
Taikinapaketissa ohjeistettiin paistamaan 225 asteessa. Epähuomiossa aloittelin miedolla 175 asteen lämmöllä ja parinkymmenen minuutin paistamisen jälkeen tuon ohjeen vasta havaitsin. Äkkiä nupit kaakkoon ja lisää lämpöä! Valitettavasti tämän tarkempia paistoaikoja ei siis nyt irtoa. Mutta eipä tuo taida niin tarkkaa olla. Lopputulos oli kuitenkin aika mukava.

Jäähtyneen piirakan ilmettä yritin piristää koristelemalla pihatähtimöllä, yrtit kun eivät paistamisesta vihreinä selviydy.
Eräs syömäreistä sai tästä mielleyhtymän lohipiirakkaan, ehkäpä juuri tillin ja sitruunan makujen vuoksi. Oikea köyhän vegemiehen lohipiirakka siis :D

ps. Pihatähtimö on niitä kilttejä ja helppoja villivihreitä. Se on raakanakin aivan mieto ja mehevä, ilman mitään karvautta tai kummallisuutta. Sopii hyvin vaikka salaatiksi salaatin sijaan. Kannattaa kokeilla!

Tervetuloa lukijaksi Johanna!

Raparperipiirakka, ihan perus sellainen

Tässä eräänä varhaisena aamuna uskaltauduin uunin äärelle, ennen kuin hellelukemat taas nousivat huippuunsa. Hirveästi ei ole tullut keittiössä näinä tuskaisen kuumina päivinä viihdyttyä, mutta nyt yhtäkkiä venähtäneet raparperit suorastaan pakottivat leipomaan. Tässäpä siis se alkukesän pakollinen eka ja ehkä viimeinenkin raparperipiirakka, sillä jo monena vuotena raparperini on käynyt nauttimassa joku varsiyökkönen. Eikä ole meille mitään jättänyt!

Kun mitään ihmeempää ei kaapeista löytynyt, tein ihan perustavispiirakan, joka ehdottomasti haluaa päällensä kunnon keon vaniljajätskiä, -kastiketta tai -kermavaahtoa.

Perustavis Raparperipiirakka

Pohja
125 g margariinia
4 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2 dl (intiaani)sokeria
3 dl soijajuomaa

päälle
4 keskikokoista raparperin vartta (= reilu 1/2 l pilkottuna)
3/4 dl (intiaani)sokeria
1 tl (ceylon)kanelia

Sulatin margariinin. Sekoitin pohjan kuivat ainekset ja niihin margariinisulan sekä soijajuoman. Kaadoin taikinan voideltuun ja leivitettyyn vuokaan (22 x 30 cm). Pesin ja kuorin raparperin varret. Pilkoin ne ja sekoitin sokerin ja kanelin kanssa. Ripottelin taikinan päälle. Paistoin 175 asteessa n. 35 min.

Puolukkapiiras raakana

Kylläpäs meillä on taas herkuteltu! Tämäkin piiras meni ihan vain kotijoukkojen massuihin.
Muistelin mielessäni ja kaihoisasti viimekesäisiä mustikkaleivoksia ja päädyin tekemään niistä kirpeän puolukkaisen version. Laiskotuksissani pyöräytin leivosten sijaan kuitenkin yhden pienen piirakan.

 

Raaka puolukkapiiras  8 palaa

Pohja

13 kuivattua taatelia

3 rkl vettä

2 dl cashewpähkinöitä

1 dl kaurahiutaleita

2 hyppysellistä ruususuolaa

1/2 tl vaniljajauhetta

Pilkoin taatelit ja laitoin purkkiin veden kanssa likoamaan muutamaksi tunniksi. Hienonsin cashewpähkinöitä hieman tehosekoittimessa ja lisäsin kaurahiutaleet ja suolan. Hurautin pieneksi muruksi. Heitin taatelit liemineen sekaan ja käytin konetta, kunnes massasta tuli suht tasaista ja muotoiltavaa. 

Sipaisin 19 cm:n irtopohjavuoan reunat öljyllä ja levitin taikinan pohjalle ja muotoilin samalla pienet reunatkin. 

Vink! Irtopohjavuoan pohjan voi suojata leivinpaperilla tai sitten asettaa pelkän irtoreunuksen tarjoiluastian päälle, jolloin valmista piirasta ei enää tarvitse siirrellä.

Täyte     =puolukkaraakahillo

125 g kuivattuja taateleita (= n. 20 kpl, mutta vähempikin riittää jos tykkää kirpsakasta)

1/2 dl vettä

5 dl puolukkaa

1/2 dl chiasiemeniä

Pilkoin taatelit ja laitoin purkkiin veden kanssa likoamaan muutamaksi tunniksi. Otin puolukoista desin talteen ja surautin sauvasekoittimella loput puolukat taateleiden ja chiasiementen kanssa hilloksi. Sekoitin kokonaiset puolukat joukkoon lusikalla. Kaadoin täytteen pohjan päälle ja tasoitin.

Piiras sai vetäytyä tunnin jääkaapissa ja sitten vein sen vielä pakastimeen pariksi tunniksi. Kohmeisena vuoan irtoreunus on helpompi irrottaa piiraan vaurioitumatta.

Cashewkerma

2 dl cashewpähkinöitä

1 rkl agavesiirappia

1/2 tl vaniljajauhetta

1 dl vettä

+ (ceylon)kanelia

+ hieman puolukoita

Liotin pähkinöitä muutaman tunnin. Valutin veden pois ja huuhtelin. Muhensin pähkinät sauvasekoittimella. Lisäsin loput ainekset ja sauvasekoitin tasaiseksi "kermavaahdoksi". Kaadoin piiraan päälle ja levitin lusikalla. Päälle ripottelin vielä kanelia ja puolukoita koristeeksi.


Olipas se herkkua! Kirpeä tämä piiras ei tosin juurikaan ollut, joten sitä kaipaavien kannattaa jättää täytteen taatelit vähemmälle.



ps.  meille ilmaantui yhtäkkiä isompi tietokoneen ruutu. Sitä tapittaessani alkoi käyttämäni kuvakoko tuntua jotenkin pikkuriikkiseltä ja säälittävältä. Olenkin nyt kokeillut seuraavaksi isompaa kuvakokoa käyttää. Mutta on se niin ISO. Harmin paikka, ettei välikokoa ole. Näyttävätkö teidän mielestänne hurjilta? tai onko lukeminen ja vierittäminen jo hieman työlästä? Varsinkin jos useamman ison kuvan ruutuun pamauttaa..

Mantelimaidosta marjapirtelöksi -sivutuotteena myös piirakkaa

Mantelimaidosta syntyy ihanan kermaisia, mutta kuitenkin raikkaita juomia. Käyvät hyvin välipalaksi tai vaikka ateriankorvaajaksi. Itselleni ei juuri nyt kovin raskaat ruuat maistu, eivät edes ennen jokaiseen päivään kuuluneet raakapuurot, joten tällaisia juotavia ruokia tulee harrastettua.

Marjainen pirtelö    3:lle

Ensin siis tein mantelimaidon, tai oikeastaan -ennakkotiedoista poiketen- kyseessä oli tällä kertaa manteliseesamimaito.

Manteliseesamimaito (reilu 4 dl)
1 dl manteleita
1/2 dl seesamin siemeniä (kuorellisia)
vettä
Liotin manteleita ja seesameita vedessä yön yli. Purkki oli jääkaapissa. Valutin liotusveden pois ja huuhtelin siemenet muutamaan kertaan. Jotkut vielä kuorivat mantelit tässä vaiheessa, mutta itse en viitsi vaan käytän mantelit ihan kuorineen. Laitoin mantelit ja seesamit takaisin purkkiin ja vettä päälle sen verran, että sauvasekoitin jaksaa näppärästi seosta pyörittää. Hienonsin seoksen sauviksella ja kaadoin metalliseen tiheään siivilään. Valutin "maidon" siivilän alla olevaan kulhoon painellen samalla lusikalla massaa, jotta joka pisara irtoaisi. Kuivan massan laitoin takaisin purkkiin ja taas vettä sopivasti päälle ja hieman kierroksia sauvasekoittimella. Ja uudestaan siivilöinti ja lusikalla painelu!
Veden määrää voi itse makunsa mukaan säädellä: vähemmällä vedellä tulee kermaisempi lopputulos.

Lisäksi:
3 pientä kypsää banaania
jäisiä marjoja (mitkä vain käyvät, tällä kertaa käytin 2 dl puolukkaa)
1/2 tl vaniljajauhetta

Sauvasekoitin manteliseesamimaidon joukkoon banaanit, puolukat ja vaniljan. Siinä se!

Kesämielelle tulen etenkin mansikkapirtelöstä. Miedomman makuisena mansikoita voi käyttää pirtelöön reilusti. Nyt kun tuli kesä mainittua, niin helleaikaan myös banaanit voi käyttää pakastettuna, niin saa oikein kunnolla viilentävän pirtelön.

ps. mantelimaidosta saa tehtyä aivan ihanan kaakaojuoman, lisäämällä tummaa/raakaa kaakaojauhetta ja makeutukseksi banaania tai taateleita, namskis!

Monesti mantelimaidon teosta jäljelle jäävä mantelimurska päätyy meillä pakastimeen, mutta nyt olinkin vireänä ja hyödynsin sen saman tien piirakan pohjataikinaan.

Mustikkapiirakka

Pohja

edellisestä pirtelöstä jäänyt manteliseesami -murska (melko kuivaksi puristettu)

2 1/2 dl vehnäjauhoja

3/4 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

110 g sinistä Keiju-margariinia

+ vuoan käsittelyyn margariinia ja seesaminsiemeniä

Sekoitin mantelimurskan, jauhot ja sokerit keskenään. Sekoitin käsinvoimin joukkoon myös margariinin. Annoin taikinan hieman jämähtää jääkaapissa. Voitelin piirakkavuoan ja ripottelin siihen kunnolla seesaminsiemeniä. Kaulitsin taikinan kahden leivinpaperin välissä vuokaan sopivaksi pyöryläksi ja kumosin sen vuokaan leivinpaperin avulla. Taputtelin taikinan vuoan reunoille. 

Taikina ei ole ihan yhtä helposti käsiteltävää kuin tavallinen murotaikina, mutta ihan hyvin sen kanssa pärjäsi.

Esipaistoin  pohjaa 175 asteessa reilut 10 minuuttia.

Täyte

5 dl mustikoita

500 g:n purkki maustamatonta soijajugurttia

1 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 rkl maizenaa/ perunajauhoja

Sekoitin täytteen ainekset keskenään paitsi, että otin desin mustikoita syrjään. Kaadoin seoksen esipaistetulle pohjalle ja ripottelin vielä säästämäni mustikat päälle. Tässä vaiheessa muistiin merkitseminen näyttää herpaantuneen, mutta muistelen paistaneeni piirakkaa noin puoli tuntia. Vaiko hitusen yli..

Olen saanut pari uutta lukijaa :) Nyt en hahmottanut keitä olette, mutta toivotan teidät kuitenkin iloisesti tervetulleiksi!

Praliinipiiras, joka matkasi vauvaperheeseen

Olin menossa uutta ihmistaimea katsomaan ja mietiskelin, mitä leipoisin perheelle tuliaisiksi. Täältä löytyi vastaus. Ihan vähäsen vain muokkasin tuota Sitruunaruoho -blogin ohjetta.

Praliinitorttu

Pohjana murotaikina, jonka tein nyt näin:
3 dl vehnäjauhoja
3/4 dl sokeria
ripaus vaniljajauhetta
ripaus suolaa
125 g margariinia
1/2 dl kylmää vettä
Sekoitin kuivat aineet. Nypin rasvan joukkoon. Lisäsin veden ja sekoitin tasaiseksi. Kaulimen puuttuessa painelin taikinan pyöryläksi leivinpaperin päällä ja siirsin voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan. Yritin tukea reunoja foliosuikaleilla ja paistoin 175 asteessa lähemmäs puoli tuntia. No, valahtivat ne reunat kuitenkin.

Täyte
2 dl kaurakermaa
150 g tummaa suklaata
150 g Wienernougat -konvehteja
ripaus vaniljajauhetta
ripaus suolaa
Rouhin suklaan ja kuorin konvehdit kääreistään. Kiehautin kerman pikku kattilassa ja otin pois liedeltä. Sekoitin kermaan suklaan, konvehdit, vaniljan sekä suolan. Kaadoin seoksen paistetun ja jäähtyneehkön murotaikinapohjan päälle. Jähmetin tortun jääkaapissa.

Leikkauskuvan puuttuminen vähän harmittaa, mutta ihaillaan sitä tuolla Sitruunaruoho -blogissa.

Vekara piirsi tohkeissaan onnittelukortteja koko sarjan. Aurinkokin paistaa joka kortissa ja korvat muisti viime hetkellä piirtää vauvahahmoille. Vasemman puoleinen kortti on vauvan äidille ja keskimmäinen isosiskolle. Pienin kortti on vauvalle, ja siihen piti sisälle kirjoittaa, että "Onnea vauvalle".

Vein perheelle myös korin, jonka olin lastannut pähkinöillä, kuivahedelmillä ja syystalven harmautta karkottavilla eksoottisilla hedelmillä. Isosiskolle pistin mukaan vielä tuollaisen lasten smoothien.

Viemisinä oli myös kestovaippoja, mutta niistä puhuminen ei välttämättä sovi ruokablogiin ;)

Tervetuloa lukijaksi Liisa ja Haiskiainen!

Raaka limepiiras, arpajaispalkinto ja muuta mukavaa

Olen löytänyt uuden ja verrattoman monipuolisen luomutoimittajan. Jippii! Innoissani olen varsinkin Bio-Välityksen mahtavasta vihannesten ja hedelmien valikoimasta. Ensimmäistä kertaa sain nyt käsiini pussillisen luomu-limeä. Siispä limepiirasta tekemään. Vaikutteita otin omista menneistä raakaleivonnaisistani sekä Erica Palmcrantzin ja Mea Salon raakakirjoista.

Raaka limepiiras

Pohja
11 kpl kuivattua taatelia
2 rkl vettä
1 dl manteleita
1 1/2 dl pekaanipähkinää
1 rkl carobjauhetta
1/3 tl vaniljajauhetta
hyppysellinen ruususuolaa

Pilkoin taatelit paloiksi pieneen purkkiin ja kaadoin 2 rkl vettä päälle. Annoin pehmetä yön yli. Jauhoin mantelit teholeikkurillani rouheeksi ja lisäsin pekaanit, carobin, vaniljan ja suolan. Pyöräytin koneella hieman. Lisäsin mukaan liotetut taatelit ja annoin koneen käydä kunnes taikina oli valmis. Leikkasin 19 cm:n irtopohjavuoan pohjalle sopivan leivinpaperin ja sipaisin vuoan reunoille öljyä. Painelin taikinan vuoan pohjalle ja muotoilin myös matalat reunat.

Täyte
3 dl cashewpähkinöitä
5 rkl limemehua (tämä määrä tuli n. 5:stä pienestä limestä)
1 tl limen kuoriraastetta
4 rkl agavesiirappia
ripaus vaniljajauhetta
1 tl soijalesitiiniä
50 g sulatettua kaakaovoita

Liotin cashewpähkinät vedessä yön yli. Huuhtelin ja valutin. Sauvasekoitin cashewit limen, agaven ja vaniljan kanssa hienoksi. Sauvasekoitin mukaan vielä lesitiinin ja vesihauteessa sulatetun kaakaovoin. Kaadoin massan pohjan päälle ja levitin lusikalla tasaisehkoksi. Annoin tekeytyä ja jähmettyä jääkaapissa ehkäpä viitisen tuntia ennen vuoan irrottamista. Koristelin vielä mintunlehdillä ja pakastekuivatuilla vadelmilla.

Minun makuuni limeä olisi saanut olla vielä reilummin niin, että piiras olisi ollut kunnolla kirpakka. Muu seurue taas oli tyytyväinen limen määrään.

Ja koska sain raakapiiraan houkuttelemana kutsuttua myös vieraita maistelemaan, pyöräytin vähän muutakin tarjottavaa. Nämä pallerot ovat vähän kuin Pipsan pallerot, mutta mittaillut en juurikaan. Oikein hyviä tuli. Kaakaojauhetta lisäsin ja kookoksen jätin väliin Pipsan ohjeesta poiketen.

Nämä seuraavat pyörykät ovat kehittyneet lempparipihveistäni, tai siis quinoakroketeista. Tällä kertaa pyrin saamaan aikaiseksi kiinteämmän koostumuksen, jotta pyörykät voisi tikuttaa. Täytyi vähän harjoitella, josko jotakin tällaisia tulisi tarjolle lähestyville 3v-synttäreille. Isolle joukolle ei jaksa pyöryköitä pannulla paistella, joten nyt kokeilin uunissa paistamista.

QuinoaKikhernePyörykät  35 kpl

1 dl (mustaa) quinoaa
2 dl vettä
1 sipuli
1 iso valkosipulin kynsi
1 rkl tahinia
2 rkl öljyä
1 tl suolaa
1 tl savupaprikajauhetta
1/3 tl mustapippurirouhetta
pikkuripaus chilijauhetta
1/2 dl tiukkaan mitattua persiljasilppua
1 1/2 dl kikhernejauhoja
1/2 dl vettä
+ pari lorausta öljyä pellille

Huuhtelin desin quinoaa ja keitin sen kypsäksi kahdessa desissä vettä. Pilkoin sipulin pieneksi ja puristin valkosipulin. Sekoitin kaikki reseptin ainekset yhteen. Laitoin leivinpaperin uuninpellille. Lorautin öljyä leivinpaperille ja levitin sen. Pyörittelin massasta öljytyin käsin pikku pyöryköitä. Paistoin 200 asteessa ja unohdin pyörykät uuniin puoleksi tunniksi. Välillä sentään muistin kääntää. Vähempikin paistoaika (ehkä 20 min.) olisi riittänyt, sillä pyörykät ehtivät hieman kuivahtaa.
Tikutin pyörykät yhdessä paprikanpalasten kanssa tarjolle.

Pyörykät pysyivät hyvin koossa tikutettuna, eivätkä yrittäneetkään murentua. Hieman mehevämpiä sen sijaan saisivat  olla ja ensi kerralla voisi olla taas varovaisempi sen chilijauheen annostelun kanssa ;D

pyörykät vasta menossa uuniin

Ja sitten pääsenkin siihen arpajaispalkintoon :)
Onnenpoika suosi minua taannoisessa Mietteitä matkan varrelta -blogin arvonnassa. Tällainen ihana pakkaus paljastui postipaketista.

Paketti sisälsi kaksi hienoa liinaa sekä tosi söpöjä paperisia muffari- ja karkkimuotteja. Isot kiitokset vielä Ninalle! Varmasti tulevat käyttöön.

Seesaminen omenakakku ja kookoksinen -piirakka

Markkinoilta tuli ostettua pari kassillista ihania ja makeita kotimaisia omenoita. Niitä on rouskuteltu aamu- ja iltapalaksi sekä käytetty leivontaan. Harmittaa ainoastaan se, etten tullut kysyneeksi omenoiden lajiketta. Ovat nimittäin niin hyvän makuisia, että ostaisin toistekin jos vastaan tulee.

Tällainen omenakakku meni viemiseksi, kun lähdimme uutta vauvelia katsomaan. Sankari itse nukkui koko vierailun ajan, heräsi ainoastaan vilkuttamaan lähtiessämme :)

Seesaminen omenakakku

2 dl vehnäjauhoja
1 dl täysjyvävehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 dl sokeria
1 tl kanelia
1/2 tl vaniljajauhetta
2 tl leivinjauhetta
3 omenaa (380 g)
2 dl maustamatonta soijajugurttia
1 dl soijajuomaa
reilu 1 rkl tahinia
+ margariinia vuoan voiteluun
+ kuorimattomia seesamin siemeniä leivitykseen ja kakun pinnalle

Sekoitin jauhot, hiutaleet, kanelin, vaniljan ja leivinjauheen keskenään. Kuutioin omenat ja lisäsin jauhoihin yhdessä soijajugurtin ja -juoman kanssa. Sekoitin tasaiseksi. Voitelin 24 cm:n irtopohjavuoan ja leivitin sen reilulla määrällä seesaminsiemeniä. Lusikoin puolet omena-taikina-seoksesta vuokaan ja valutin reilun ruokalusikallisen tahinia päälle. Lusikoin vielä loput taikinat vuokaan ja ripottelin noin ruokalusikallisen seesaminsiemeniä kakun päälle. Paistoin 175 asteessa 33 minuuttia.

Kakun lisäksi otimme myös vaniljakastikepakkauksen mukaan. Erittäin mehevä ja omenainen kakku tästä tuli. Ja juolahtikin mieleeni, että maapähkinävoinen versio voisi olla kiva. Siis että tahinin sijaan kakun väliin lusikoisi maapähkinävoita. Myöskin kardemumma sopisi kakkuun.

Seuraava piirakka taasen tarjoiltiin ihan kotona vieraille. Käytin hyväksi vanhaa ideaa kookoksisesta puolukkapiirakasta...eikun karpaloitahan siinä olikin.

Kookoksinen omenapiirakka

Pohja
3 dl vehnäjauhoja (joista 1 dl täysjyväistä)
1/2 dl kookoshiutaleita
3/4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
125 g margariinia (sin. Keiju)
20 ml vettä (1 rkl + 1 tl)
+ margariinia  ja kookoshiutaleita vuoan voiteluun ja leivitykseen

Sekoitin kuivat aineet ja nypin margariinin joukkoon. Lopuksi vesikin sekaan. Voitelin piirasvuoan ja leivitin sen kookoshiutaleilla. Kaulitsin taikinan levyksi ja siirsin vuokaan. Painelin vielä taikinan kunnolla paikoilleen ja pistelin pohjan haarukalla. Esipaistoin 175 asteessa 10 min.

Täyte
4 omenaa (vajaa 500 g)
3 1/2 dl maustamatonta soijajugurttia
1/2 dl sokeria
1 tl perunajauhoja
1/3 tl vaniljajauhetta
Pilkoin omenat ja sekoitin loput ainekset yhteen. Valutin puolet nestemäisestä täytteestä esipaistetun pohjan päälle ja ladoin omenat kastikkeen päälle. Valelin loput liemet omppujen päälle ja paistoin vielä 27 minuuttia.

Muutamia omppuja on vielä jäljellä, joten saapa nähdä syntykö niistä vielä jotakin..

nyt niitä saa! Puolukkasaaliit houkuttelevat ja niitä pitäisikin tallettaa suuret määrät pakastimeen. Viime talvena olivat ylläri-suosikkimarjojani. Sopivat niin ihanasti raakapuuroihin!

Ja sitten olen onnistunut hieman huolestumaankin :/

Näyttäisi siltä, että lähes kaikki blogit ympäriltäni ovat lähteneet mukaan uuteen Inspirationiin. Jäin sitten ihan rannalle ruikuttamaan! Hataran muistini syövereistä sain kaivettua mielikuvat kutsuviestistä, joka minunkin sähköpostiini oli joskus ilmestynyt. Sen verran harvoin vain tulee luettua tuota sähköpostia, että myöhästyin vastaamisen kanssa. Muutenkin olen aika arka lähtemään tällaisiin juttuihin, joten enpä tiedä olisinko siltikään uskaltanut, vaikka viestin olisin ajoissa saavuttanutkin.
Mutta se pointtini on, että ettehän silti ihan kaikki minua jätä vaikken samaan porukkaan kuulukaan!

Vegejuustokakkua ja pientä suolaista

Vieraita varten (ja itseäni, hihii) tein juustokakkua, vaikka siihen pieni jännitysmomentti liittyykin. Eli hyytyäkö vai ei? Edellisen onnistumisen perusteella uskalsin kuitenkin taas kokeilla.

Sitruunainen hyydykekakku vadelmilla

pohja
200 g Digestive -keksejä
70 g margariinia
Murskasin keksit, sulatin margariinin ja sekoitin ne keskenään. Pingotin leivinpaperin 24 cm:n irtopohjavuoan pohjalle. Ja öljysin reunat kevyesti. Painelin keksi-margariini-seoksen pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

täyte
500 g maustamatonta soijajugurttia
1 prk Alpron Airy & Creamy -soijakermaa
1 prk eli 225 g soija"tuorejuustoa"
1 1/2 dl sokeria
3 rkl sitruunamehua
3 tl raastettua sitruunan kuorta (luomua!)
1/3 tl vaniljajauhetta
2dl soijajuomaa
3 pss Vegegeliä (Dr. Oetker, ihan marketista löytyy)
+ rasia tuoreita vadelmia

Valutin soijajugurttia siivilässä, jonka olin vuorannut kahvinsuodatinpusseilla. Laitoin pienen lautasen ja kevyen painon päälle ja annoin valuttaa ylimääräiset nesteet pois useita tunteja. Nestettä lähti 1 1/2 dl. Sähkövatkasin soijakerman vaahdoksi ja vatkasin sekaan valutetun soijajugun, "tuorejuuston, sokerin, sitruunat ja vaniljajauheen.
Sekoitin 3 pussukkaa vegegeliä kahteen desiin soijajuomaa. Lämmitin varovasti kattilassa vähän väliä käsikäyttöisellä vispilällä vispaten. Seos jämähti aika paksuksi ja vatkasin sen hirmuisella vauhdilla jugurtti-kerma-tuorejuusto-seokseen. Kaadoin massan vuokaan ja tasoittelin. Laitoin jääkaappiin ja annoin hyytyä seuraavaan päivään. Irrotin reunan ja ujutin kakun tarjoilulautaselle. Vielä vadelmat päälle ja avot!

Tuli aika mukava kakku :) Tosin tällä kertaa jäi pehmeämmäksi (ja täyte oli ilmavan kuohkea). Pysyi kyllä koossa, mutta ei hirmuisesti tehnyt mieli mennä kakkua heiluttelemaan, ettei lötsähdä. Ihan ihanaa silti! Ja siirto tarjoilulautaselle onnistui ilman haavereita, joten voin kai laskea tämänkin onnistuneeksi hyydykekakkuharjoitukseksi?

Hätäpäissäni tein vielä tällaisia pikaisia tomaattipiiraita. Idea oli jäänyt mieleeni jostain ruokablogiseikkailuistani. Helppoa, nopeaa ja aika kivan näköistäkin.

Eli lehtitaikinaneliön päälle tomaattisiivu, pirskaus oliiviöljyä, ripaukset suolaa ja mustapippurirouhetta. Paisto 225 asteessa, kunnes reunat saavat väriä. Valmiiden piiraiden päälle basilikan lehdet koristeeksi.