MikroPiirakkaa (myös gluteeniton versio)

Hei pitkästä aikaa! Joulupukki toi meille mikron ja innostuin kokeilemaan leipomista sillä. Tulokset olivat aika lupaavia, joten kirjoittelin piiiiitkästä aikaa reseptiä ylös. Ihanaa palata tänne blogin äärelle!

Jos pieni herkkunälkä iskee niin mikrouuni on näemmä oivallinen apuväline. Leipominen on helppoa ja vikkelää, kauaa ei tarvitse herkuntuskissaan kiemurrella! Tiskiäkään ei liiaksi synny, koska ainekset sekoitetaan suoraan paistoastiassa ja muutaman minuutin kuluttua .. PIM .. herkku on valmis.

Mikropiirakka kahdelle  tai yhdelle ahneelle

0,5 dl mantelijauhetta
0,5 dl vehnäjauhoja (tai gluteenitonta kaurajauhoa jos haluat gluteenittoman version!)
1 rkl sokeria
0,5 tl vaniljasokeria
1/4 tl leivinjauhetta
hyppysellinen suolaa
1 rkl öljyä
3 rkl kaura- tai soijamaitoa

lisäksi
0,75 dl mustikoita TAI
1/2 omena
ripaus sokeria tai kanelisokeria


Mittasin  kaikki kuivat ainekset syvään, mutta melko laakeaan lautaseen. (eli sellainen leveämmän mallinen keittolautanen) Sekoitin ja lisäsin öljyn ja nesteen sekoittaen. Levitin taikinan lusikalla suht tasaiseksi kerrokseksi lautasen pohjalle. Päälle vaikka mustikoita tai puolikas omena ohuina lohkoina. Mustikoiden päälle ripottelin hitusen sokeria ja omenoiden päälle ripauksen kanelisokeria.

3,5 - 4 minuuttia täydellä teholla (oma mikroni on 700 w teholtaan) riittää kypsentämään piirakan. Ei haittaa vaikka siihen jäisi pikkuinen raa'alta vaikuttava kohta, koska piirakassa tapahtuu jälkikypsymistä kun sen antaa vähän aikaa jäähtyä.

Piirakat ovat erityisen ihania jos pakastimesta sattuu löytymään kaveriksi vaniljajätskiä, mutta kyllä vaniljajugurttikin ajaa asian.

Sitten vain lusikat kätösiin ja kaapimaan!

Etenkin omenainen versio keräsi meillä ihastuneita kommentteja.

Testasin reseptin sekä vehnäjauhoilla että kaurajauhoilla. Molemmat toimivat hyvin, joskin kaurajauhoilla tulee ehkä vähäsen terveellisemmän makuinen (ja terveellisempäähän se onkin) joten valitse itsellesi sopivampi vaihtoehto. 

Gluteeniton (ja proteiinipitoinen) suklaakakku

Vähän nolottaa myöntää, että leivoin tätä kakkua viime viikolla peräti kolme kertaa. Kyseessä on siis melkoinen menestystarina! Kehitin reseptin ensin oman perheen herkkuhimoon, eli valitsin ainekset aikalailla järkevästi, koska tykkään ujuttaa terveellisiä aineksia myös herkkuihin. Sitten sitä piti testata kerran ja toisenkin kun kävi vieraita. Ja totta se on: kakku on suklaista ja mehevää, oikein makoisaa järkevämmistä raaka-ainevalinnoista riippumatta. Kannattaa kokeilla!

Suklaakakku   20 cm irtopohjavuokaan

2 dl mantelijauhetta
1 1/4 dl soijajauhoa
3/4 dl kaakaojauhetta
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 mm suolaa
1 tl psylliumjauhetta
1 dl Alpron Go on -"vegerahkaa"
1 1/4 dl soijajuomaa (tai muuta kasvimaitoa)
1/2 dl öljyä

Mittasin ja sekoitin ensin kuivat ainekset kulhossa. Lisäsin kosteat aineet ja sekoitin tasaiseksi.
Pingotin leivinpaperin irtopohjavuokaan, voitelin ja leivitin rengasosan. Kaadoin taikinan vuokaan ja tasoitin. Paistoin 175 asteessa n. 40 minuuttia.

Kun kakku on jäähtynyt haaleaksi, voi sen varovasti irroitella vuoasta ja alkaa herkuttelemaan. Sellaisenaan tai haluamiensa lisukkeiden kera.

Otsikossa tulin maininneeksi tuon proteiinin niin täytynee vähän jatkaa aiheesta. Kasvisruokailijoiden EI ole hankalaa saada päivittäistä proteiinikiintiötään täyteen. Tämä on kuitenkin proteiinipatukoiden, -vanukkaiden ym. aikakautta, joten saatoin hiukkasen inspiroitua niistä kakun teon yhteydessä. Eniten minua kuitenkin inspiroi se, että herkkujenkin teossa voi käyttää oikeasti ravitsevia aineksia (sen valkoisen vehnäjauhon sijasta).
Mutta siitä proteiinista! Tässä listattuna reseptissä käytettyjen aineksien proteiinipitoisuuksia:

mantelijauho         21,9 g proteiinia /100g
soijajauho             39 g /100g
kaakaojauhe          22 g /100g
Go On-vegerahka  6,2 g/100g

Pipariunelmat

Unelmapikkuleivät ovat rakenteeltaan erityisen mureita ja kuohkeita. Mietiskelen, mitä kirjoittaisin reseptin saatteeksi niin Keijuseni tuossa vieressä neuvoo, "kirjoita, että ne maistuu tosi hyviltä." Muukin raati oli samaa mieltä (paitsi Tonttu, jota ei nyt(kään) lasketa).

Näihin kekseihin otin mallia Kodin kuvalehden sivujen unelmapikkuleipien reseptistä. Muokkasin sitä vegaaniseksi ja lisäsin vähäsen piparimaustetta. Koska nyt saa jo tunnelmoida lähestyvää joulua!

Piparimausteiset unelmapikkuleivät  n. 35 kpl

100 g sinistä Keiju-margariinia
1 dl rypsiöljyä
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl piparimaustetta
1 mm suolaa

Mittasin rasvat ja sokerit leivontakulhoon ja vatkasin sähkövatkaimella vaahdoksi, kuten alkuperäinen resepti neuvoi. (Mitenkään hirmuisen tiivistä marenkimaista vaahtoa en saanut aikaiseksi, mutta ainakin kuvittelen, että hieman kuplaa muodostui.)
Sekoitin leivinjauheen ja mausteet vehnäjauhoihin ja nämä sitten rasvaseokseen.
Pyöritin/painelin taikinan pallosiksi (ei tarvitse litistää) leivinpaperoidulle uuninpellille ja paistoin 175 asteessa noin 20 minuuttia. Vastapaistettuna keksit ovat tosi hauraita, joten kannattaa antaa niiden jäähtyä pellillä ennen siirtelyä.

Gluteenittomat laskiaismuffinssit

Laskiaspullat ovat suurta herkkuani! En kuitenkaan ollenkaan tykkää käsien sotkemisesta taikinaan (eikä Elämäni Mies 💜 ollut saatavilla vaivaamaan taikinaa puolestani), joten päätin oikaista ja tyytyä muffinsseihin. Harjoituksen vuoksi kokeilin tehdä laskiaismuffinssini gluteenittomana ja jippii, nehän onnistuivat paremmin kuin toivoinkaan!

Tässäpä siis nopeasti valmistettavat laskiaisen ajan herkkuleivonnaiset, jotka maistuivat hyvin viiden hengen testiryhmällemme, jonka ikähaitari oli naperosta mummoon. 

Gluteenittomat laskiaismuffarit   11 kpl

2,5 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta
1,5 dl mantelijauhetta
1,25 dl sokeria
1 tl kardemummaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 ml suolaa
1 dl maustamatonta soijajugua
1 dl soijamaitoa
100 g sulatettua sinistä Keiju-margariinia

Täyte/kuorrute
vaniljasokerilla maustettua Alpron soijakermavaahtoa
mansikkahilloa
mantelimassaa 
+ tomusokeria

Taikinan kaikki ainesosaset vain sekoitetaan keskenään, ensin kuivat aineet ja siihen nestemäiset huiskinhaiskin sekaan. Täytin taikinalla 11 muffinssipeltiin asetettua paperista muffinssimuottia ja paistoin 175 asteessa n. 25 min. Täytin taikka kuorrutin jäähtyneet muffinssit vatkatulla ja vaniljasokerilla maustetulla soijakermavaahdolla, mansikkahillolla ja mantelimassalla - koska haluan myös muffinssini kaikilla mausteilla!
Tupsautin vielä ripsauksen tomusokeria päälle.

Laskiaismuffinssit voi täyttää kuten laskiaispullatkin tai kuorruttaa kuten kuppikakut.

Ps. sydänkoristeilla kuittaan samalla myös ystävänpäivän jos/kun en siihen muuten kerkeä reagoimaan 😃

Appelsiinitiikerikakku

Tuntuuko muistakin ruokaharrastajista välillä siltä, että aina pitäisi luoda jotain ihan pikkuisen uutta, erikoisempaa, hienompaa tai omaperäisempää? Vaikka tuttu, turvallinen ja tavallinenkin voi olla herkku! Kuten tiikerikakku! Nyt aion lopettaa jahkaamisen, rohkaistua ja tarjoilla myös näitä perinteisiä perusjuttuja.
Ehkä pienellä twistillä... Näitä tigruja maustoin appelsiinilla ja suklaarouheella. Sitten googletin appelsiinitiikerikakun ja huomasin, että lukuisat muutkin ovat keksineet maustaa tiikerikakkunsa samoin. Heh, se siitä(kin) omaperäisyydestä!

Appelsiinitiikerikakku  2 pientä (vuokien vetoisuus 6,5 dl)

150 g margariinia (sininen Keiju)
4 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
3 tl leivinjauhetta
pari hyppysellistä suolaa
2 dl maustamatonta soijajugua
1 dl soijajuomaa (tai muuta nestettä)

+ tiikeriraitaan:
2 rkl kaakaojauhetta
2 rkl soijajuomaa
60 g tummaa suklaata rouhittuna (esim. Pandan tumma)


Aloitin sulattamalla margariinin ja jätin sen jäähtymään. Sekoitin kuivat ainekset leivontakulhossa ja kaadoin kosteat ainekset, margariini mukaan lukien sekaan. Sekoitin nopsasti juuri ja juuri sekaisin (kakkua tehdessä kannattaa välttää ylimääräistä sekoittelua, ettei sitkoa ala muodostumaan).

Tiikeriraitaa varten erotin kolmasosan taikinasta eri kulhoon. Mittasin mukaan kaakaojauheen, soijajuoman ja rouhitun suklaan. Sekoitin mahdollisimman vähän.

Voitelin ja leivitin kaksi pientä vuokaa. Lusikoin niiden pohjalle noin puolet vaaleasta taikinasta, sitten keskelle tumman taikinan ja taas päälle loput vaaleasta. Vedin lusikalla pari kierrosta läpi taikinan, jotta tiikeriraidasta tulisi vauhdikkaampi. Paistoin kakut 175 asteessa noin 50 minuuttia.
Otin pois uunista ja annoin jäähtyä vähän aikaa ennen kumoamista. Annoin jäähtyä ilman vuokaa, koska tykkään, että kakun pinnasta tulee rapsakka.

Nythän kakut ovat valmiita, ehkä huiskaus tomusokeria koristeeksi. Kuorrutin kuitenkin toisen kakuista näin:

Kuorrutus
1 dl tomusokeria
1 rkl appelsiinimehua
1 tl kaakaojauhetta
+ suklaarouhetta

Sekoitin tomusokerin, appelsiinimehun ja kaakaojauheen keskenään. Levitin seosta kakun päälle ja annoin valua pitkin reunoja. Ripottelin päälle vielä suklaarouhetta.

Omenakakku pekaanitoscalla

Tänä syksynä olen raahannut omenoita kilokaupalla kotiin. RouskisRouskisRouskutellut niitä ihan sellaisenaan, hedelmäsalaateissa ja jugurttiannoksissa. Eri lajikkeilla on muuten ihmeen erilaisia makuaromeja! Kannattaa kokeilla ja vertailla!

Omppujen sesonki houkutteli lopulta myös leipomaan tällaisen herkkukakun. Pehmeä ja omenoitten mehevöittämä kakku sai päällensä ihanan rapsakan pekaanikuorrutuksen.

OmenaPekaani-kakku

Kakku

125 g margariinia (sininen Keiju)
3 1/2 dl hienoja spelttijauhoja (voi käyttää myös vehnää)
1 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
2 keskikokoista, aromikasta omenaa
2 dl soijajuomaa

Sulatin margariinin. Sekoitin kakun kuivat ainekset. Poistin omenoista siemenkodat ja kuutioin omput n. 1 cm kuutioiksi. Lisäsin palaset kuiviin aineisiin. Kaadoin mukaan myös sulan margarinin ja soijajuoman ja sekoitin nopsasti sekaisin.
Pingotin 24 cm:n irtopohjavuokan pohjalle leivinpaperin. Voitelin ja leivitin reuntat. Kaadoin taikinan vuokaan ja tasoitin. Laitoin paistumaan 175 asteiseen uuniin.

Tosca

75 g margariinia
3/4 dl sokeria
1 rkl vehnäjauhoja
2 rkl soijajuomaa
1 tl (ceylon)kanelia
4 dl pekaanipähkinöitä

Sillä aikaa kun kakku paistui, mittasin toscaa varten margariinin, sokerin, jauhot, soijajuoman ja kanelin kattilaan. Laitoin liedelle kuumentumaan ja sekoittelin keitellen muutaman minuutin. Roihin puolet pekaanipähkinöistä ja jätin puolet kokonaisiksi. Sekoitin ne toscaliemeen.

Kun kakku oli paistunut juuri ja juuri kypsäksi eli noin ja vähintäänkin 35 minuuttia, otin sen pois uunista ja levitin toscan sen pinnalle. Laitoin takaisin uuniin ja paistoin vielä n. 10 minuuttia.
Irrotin vuoan kun kakku oli hieman jäähtynyt. 

Kakku oli melko herkkua haaleaksi jäähdyttyään ja kylmänkuohkean vaniljakastikkeen kera.
Kaikki arvostivat paitsi Tonttu, joka ei edelleenkään voi sietää, että kakkuun sotketaan mitään, ei edes omenoita tai pähkinöitä. Kakut kakkuina ja omenat ja pähkinät omenoina ja pähkinöinä!

MinttuOreo-kakku

Kaikki lähti siitä kun Tontun 4vee synttärit lähestyivät uhkaavasti ja oli hirmu kiireistäkin vielä. Tyypin ennakkoluulot ja makumieltymykset tietäen (ja melkein vastauksenkin) kysyin, että minkälaisen synttärikakun sankari haluaisi. "Semmoisen, jossa on suklaata pohjassa ja täytteessä ja päällä, eikä yhtään marjaa."
Jee! Kakun teossa pääsin siis mahdollisimman helpolla kun kriteerit täytti nopsakkatekoinen suklaamoussekakku. Vaivattomuutensa lisäksi kakku on myös herkullinen ja aika näyttäväkin. Kaikki voittivat!
(Tunnustan, että loput tarjoilut ostinkin sitten valmiina kaupasta, hih.)

Minttuinen Oreo-kakku 

Pohja
1,5 pakettia minttuoreo-keksejä
60 g margariinia (itse käytin sinistä Keijua)

Täyte
2 prk vispautuvaa soijakermaa (Alpro Cuisine Soya)
290 g tummaa suklaata (= 2 levyä Pandan tummaa)
10 tippaa piparminttuöljyä

Koristeeksi
1,5 pakettia minttuoreo-keksejä
(mintun lehtiä)

Murensin pohjan keksit teholeikkurilla (semmoinen monitoimikoneen tapainen leikkurisytkytin). Sulatin margariinin ja sytkytin murujen joukkoon. Voitelin 24 cm:n irtopohjavuokan reunuksen ja asetin tarjoiluastialle. Painelin keksimurun reunuksen pohjalle.

Täytettä varten sulatin paloitellut suklaat varovasti ja erissä mikrossa. Vispasin kermavaahdot ja sekaan vielä vimmatusti hieman jähtyneen suklaasulan ja siihen sekoitetut minttutipat. Maustamiseen voi toki käyttää myös minttuaromia, mutta sitä tarvitaan enemmän.
Lusikoin täytteen pohjan päälle ja painelin paikoilleen ja yritin tasoitella pinnan suht siistiksi. Laitoin kakun jääkaappiin jähmettymään.

Jähmettyneestä kakusta irrotin vuoan reunuksen ja koristelin oreon puolikkailla. Loput keksit rouhin ja käytin myös koristeluun.

Sittenhän siinä kuitenkin kävi niin, ettei synttärisankari malttanut kakku laisinkaan maistamaan. Juhliminen vei voiton.

Raikkautta kaipaavien kannattaa kokeilla tätä vadelmaista versiota kakusta. Ai että mikä herkku!

Tuulispään leivontakirja/ Hasselpähkinämokkapalat

Satu Saunion uusi ihanuus eli Tuulispään leivontakirja pääsi viimeinkin koekäyttöön, kun uuden vuoden juhliin piti viedä jotain herkkua. Olen kirjan jo moneen kertaan ehtinyt lukea ja aina sieltä hasselpähkinämokkapalat pomppasivat tyrkylle. Tykkään siitä, että vanhoihin klassikoihin tehdään muunnelmia! Siispä ohjeen kimppuun!

Tässä siis kirjasta testaamani hassalpähkinämokkapalat! Tai siis kakku! Olin jo aika kuuliaisena leipomishommissa, mutta kuriton leipuri minussa ei sitten mahtanutkaan itselleen mitään. Ihan pikkuisen tuli siis tuli ohjetta muokattua.


Hasselpähkinämokkapalakakku

Pohja
4 dl vehnäjauhoja
70 g hasselpähkinäjauhetta
2 1/2 dl sokeria
1/2 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
3 dl soijajuomaa
1/2 dl öljyä

Sekoittelin ensin kuivat aineet sekaisin ja sen jälkeen niihin nopsasti kosteat ainekset. Liikaa sekoittamista pitää välttää, jotta taikina ei sitkostu. Voitelin leivitin piirakkavuoan ja kaadoin taikinan siihen. Tasoittelin lusikalla. Paistoin 175 asteessa 35 minuuttia. Paistamisen aikana aloin valmistella kuorrutetta.

Kuorrute 
1/2 dl kiehautettua vettä 
1 tl pikakahvijauhetta
60 g hasselpähkinävoita (oma lisäys)
hyppysellinen suolaa
2 tl vaniljasokeria
4 dl tomusokeria (alkuperäisessä ohjeessa 5 dl)
(koristeeksi hasselpähkinöitä)

Kiehautin veden vedenkeittimessä ja sekoitin siihen kahvimurut. Sekoitin kuumaan nesteeseen myös purkinpohjat hasselpähkinävoita, vaikka sitä ei ohjeessa ollutkaan. Lisäsin loput ainekset ja sekoitin tasaiseksi. Kaadoin kuorrutteen vuoastaan kumotun kuuman pohjan päälle ja levittelin lusikalla. Koristelin vielä pähkinöillä.
Tässä vaiheessa täytyy tunnustaa, että unohdin ohjeenmukaisen suolahyppysen kuorrutteesta. Huomasin erheen maistettuani kuorrutelusikkaa. Ripottelin siis vähäsen suolaa kakkusen päälle, minkä huomaatkin kun katsot kuvaa tarkasti.

kuva kustantajalta

Moninaisten reseptien lisäksi kirjassa on tietoa vegaanisen leivonnan perusteista ja raaka-aineksista. Tämä kirja on hieno esimerkki siitä, että vegaanin elämä ei ole kurjaa luopumista ja askeesia vaan se voi olla myös aikamoista överiherkuttelua. Hyvällä omatunnolla!

Kirjassa ihastuttavat herkkujen lisäksi  Juha Harjun hauskat piirroskuvat ja Tuulispään asukkaiden esittelyt. Osa kirjan tuotostakin menee Eläinsuojelukeskus Tuulispään tukemiseen. Ainoa harmistuksen asia minulla tässä on se, etten ehtinyt tästä ennen joulua kertomaan, koska hyvä lahjavinkki se olisi ollut. Mutta voihan sitä uuden vuoden kunniaksikin itselleen lahjan hankkia :)


ps. Vielä ehtii mukaan Vegaanihaasteeseen! Ihan aina ehtii!


 

Mustikkapiirakkaa kahdella tapaa: basilikaa ja kookossokeria

Mustikkasesonki aloittelee jo täällä meidänkin perukoilla, mutta ensin on tyhjennettävä pakastin viime vuotisista. Siispä mustikkapiirakoita urakalla!

Glorian ruoka&viini -lehti (5/2015) ilahdutti yhdistämällä mustikan ja basilikan innovatiivisesti piirakassa. Veganisoin ja ihan hitusen muokkasin ohjetta. Tässä on vähän enemmän vaiheita kuin normipiirakassa, mutta ehdottomasti pienen vaivan arvoista!

BasilikaMustikka -piirakka

Basilikasokeri
1/2 ruukkua basilikaa (käytin 3/4 ruukkua koska basilikani oli vähän ruipelo)
1 3/4 dl sokeria
Sauvasekoitin basilikat ja sokerin vihreäksi tasaiseksi massaksi.

Pohja
2 3/4 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl (ruusu)suolaa
1 tl psylliumjauhetta
1 dl basilikasokeria
125 g margariinia (sininen Keiju)
(1 rkl vettä)
Sekoitin ensin kuivat aineet yhteen. Nypin basilikasokerin ja margariinin joukkoon (sekä lopuksi vielä 1 rkl vettä, jota ei välttämättä tarvi jos basilikasta on tullut tarpeeksi kosteutta). Annoin tekeytyä hetkisen jääkaapissa.
(Tuo psyllium ei tällaisessa vehnäjauhopiirakassa ole mikään välttämättömyys, mutta tykkään siitä kun se tekee taikinasta mukavan käsitellä.)
Painelin taikinan leivinpaperin päällä sopivan kokoiseksi ja siirsin paperin avulla voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan.

Täyte
400 g mustikoita
1 rkl sokeria
1 rkl perunajauhoja
Sekoitin täytteen ainekset ja kaadoin ja tasoitin pohjan päälle.

Muru
1 dl vehnäjauhoja
50 g margariinia
loput basilikasokerit
10 basilikan lehteä
Sekoitin jauhot, margariinin ja basilikasokerin sekaisin. Pilkoin basilikan lehdet pikkusilpuksi ja sekoitin joukkoon. Tästä ei nimestään huolimatta tule mitään murua koostumukseltaan vaan ennemminkin pehmeää taikinaa. Tiputtelin siis taikinan paloja mustikkapiirakan päälle.

Paistoin piirakan 200 asteessa noin puolen tunnin ajan.



Tämä oli kyllä niii-iiin hyvä mustikkapiirakka! Kannattaa kokeilla!
Tällaisilla herkuilla hurmataan vieraita, mutta kotiarjessa leivotaan vähintäänkin astetta terveellisemmin. Siispä seuraavan piirakan pariin, jossa vehnäjauhot on korvattu täysjyväisellä speltillä, sokeri kookossokerilla ja margariini kookosöljyllä.

Spelttinen mustikkapiirakka kookossokerilla ja -öljyllä leivottuna

Taikina
2 3/4 dl täysjyvä spelttijauhoja (hienoksi jauhetuista paras lopputulos)
1 dl kookossokeria
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl psylliumjauhetta
3/4 tl (ruusu)suolaa
100 g neutraalin makuista kookosöljyä
1 rkl vettä
Sekoitin kuivat aineet ensiksi ja niihin pehmeän (kesä)huoneenlämpöisen kookosöljyn sekä 1 rkl vettä. Annoin taikinan hieman jähmettyä jääkaapissa.
Taputtelin leivinpaperin päällä littanaksi ja siirsin (kookosöljyllä ja spelttijauhoilla) voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan. Taputtelin kiinni pohjaan ja reunoihin.

Täyte
400 g mustikoita
1 rkl kookossokeria
1 rkl perunajauhoja
Sekoitin ja kumosin pohjan päälle.

Muru
1 dl spelttijauhoja
3/4 dl kookossokeria
1/2 tl kardemummaa
kunnon hyppysellinen suolaa
50 g neutraalin makuista kookosöljyä
Murun ainekset yhteen ja ripottelin piirakan päälle.

Paistoin piirakkaa 200 asteessa n. puoli tuntia.
Piirakka oli parhaimmillaan seuraavana päivänä saatuaan jääkaapissa jämäkämmän rakenteen ja makujen tasoituttua.




ps. Sain kookossokerin ja neuraalin makuisen kookosöljyn blogin kautta maistiaisiksi.
Näin kookosongelmaisena olivatkin ihan mielenkiintoisia tuttavuuksia. No, kookossokeriin on tullut aiemminkin törmättyä (ja tykättyä). Ja kookosöljyynkin olen toki törmännyt, mutta voi karmea sitä makua :D Lupauksensa mukaisesti tämä kookosöljy oli ihan tosissaan neutraalin makuista. Kokeilin sitä niin raakasuklaaseen, leivontaan kuin ruuan ja lättyjen paistoonkin. Ei kookoksen makua!

Vegaaninen pavlova: laku ♥ vadelma

Kuherrus"kuukausi" tämän ihmeherkun kanssa jatkuu, vaikka ensikohtaamisesta aikaa jo onkin enemmän kuin se kuukausi. Tähän mennessä on huomattu, että voi mahoton kun lakritsalla (ja myöskin piparmintulla) maustettu marenki onkin herkkua! Hetki sen jälkeen aloin miettiä, että mitä jos pavlovapohjankin maustaisi...Tulos on NAM!

Laku-vadelma -pavlova    2 kpl tai 1 marenkitäytekakku

1 dl ja 1 rkl kikhernesäilykkeen lientä (Gogreen 290 g:n purkista)
1 tl sitruunanmehua
2 tl lakritsajauhetta
1 1/2 dl sokeria

Sähkövatkasin vimmatusti kikherneliemen vaahdoksi. Lisäsin sitruunamehun ja lakritsajauheen joukkoon sekä sokerin muutamassa erässä ja vatkasin täysillä kunnes tuloksena oli erittäin jämäkkä vaahto.

Muotoilin marenkivaahdosta lusikalla kahdelle leivinpaperoidulle uuninpellille n. 22 cm:n kokoiset pyöreät muodostelmat. Paistoin, tai oikeammin kuivattelin, marenkipohjia 100 asteessa reilut kaksi tuntia (ajanlaskuni meni hieman sekaisin), jonka jälkeen sammutin uunin ja jätin marengit jälkilämpöön kuivumaan. Puolivälissä paistoa vaihdoin peltien paikkaa uunissa.
Marengin kuivuutta kannattaa loppumetreillä tarkistella varovasti. Tarkoitus on, että siitä tulee kuivaa, kevyttä ja rapeaa.

Marenkilevyt voi täyttää kunhan ovat kunnolla jäähtyneet.

Täytteeksi 
1 prk soijakermavaahtoa vatkattuna ja maustettuna 2 tl vaniljasokerilla
1 rs vadelmia
muutama suklaapala sulatettuna raidoitukseksi


Täytteet riittävät siis kahteen pavlovaan. Toki marenkilevyistä, kermavaahdosta ja vadelmista voi koota täytekakunkin.
Täyttämisen jälkeen kakku kannattaa herkutella kohtuullisen pian, ettei marenki sula kosteudesta.

Sitten kimppuun! Rouskis maiskis!

Härkäpapubrowniet

Minulla oli tarkoitus avaussanoiksi hehkuttaa, kuinka tällaiset suklaiset herkullisuudet ovat ihan parasta lohtua kylmän kesän harmaana sadepäivänä. (ja paistaessa uuni lämmittää taloakin) No mutta...tämä aamu loistaakin aurinkoa ja vihreyttä, eikä villasukkiakaan kaipaile. Sanotaankin sitten, että kyllä tällaiset suklaiset herkullisuudet kelpaavat vaikka minkälaisena päivänä: kurjana, hurjana ja ihan mahtavanakin!

Ilokseni voin myös kertoa, että kotimaiset härkäpavut sopivat ihan hyvin papubrownien tekoon. Useinhan näkee mustapapuja käytettävän, mutta enpä usko kenenkään eroa lopputuloksessa huomaavan.

Härkäpapubrowniet

5 dl keitettyjä härkäpapuja
1 dl vettä
3/4 dl öljyä
1 dl kaurahiutaleita
1 dl kaakaojauhetta (tummaa)
1,5 dl (intiaani)sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl kardemummaa
1/3 tl suolaa
130 g rouhittua suklaata
(+ rouhittua pähkinää koristeeksi)

Sauvasekoitin ainekset, lukuunottamatta suklaata, tasaiseksi massaksi. Sekoitin suklaarouheen joukkoon ja levitin taikinan leivinpaperoituun vuokaan n. 20x30 cm. Ripottelin päälle rouhittua cashewpähkinää, hieman taputtelin, jotta ne tarttuvat pintaan.
Paistoin vajaat 20 min. 175 asteessa. Annoin brownien vähän aikaa asettua ja vähän haaleta ennen leikkaamista.

Brownie on hyvää hieman lämpimänä ja kunnon herkkua vaniljajätskin kanssa, mutta maistuu seuraavanakin päivänä kahvikupposen seurana. 

Nokkospiirakka gluteenittomalla pohjalla

"Laiska" puutarhuri tulee palkituksi! Kannattaa antaa armoa rikkakasveille (ja säästää itseltään kitkemisen vaivan), niistä saa nimittäin kaikista varhaisimman sadon. Tämän kevään nokkossatoa on meillä käytetty jo vaikka mihin: olen tehnyt piiraita, nokkos-linssi-kvinoaa ja nokkosella terästettyä kesäkeittoa sekä säikäyttävän tulista porkkana-nokkos-wokkia. Eli yritän varovaisesti hivuttaa tätä mainiota, mutta ruokaennakkoluuloiselle Tontulle uutta ainesta hänen ruokavalioonsa. Säikäyttävän tulinen wokki ei tosin edistänyt asiaa :D

Tässä gluteenittomassa piirakkapohjassa yhdistän jälleen kauraa ja mantelia. Niiden yhdistelmä on minusta maukas ja sopivan murea. Parhaimmillaan piirakka, ja sen rakenne, on tuoreena kunhan se on saanut paistamisen jälkeen rauhassa asettua.
Nokkosen maanläheiseen makuun sopii erinomaisesti piristävä sitruuna. Ja mihinpä valkosipuli ja mustapippuri eivät sopisi!

Nokkospiirakka 

Pohja

2 dl mantelijauhetta
2 dl kaurajauhoja (puhdaskauraa keliaakikoille)
3/4 tl (ruusu)suolaa
2 tl psylliumjauhetta
3/4 dl (oliivi)öljyä
1/2 dl vettä
Sekoitin ensin kuivat aineet ja sitten kosteat joukkoon. Annoin odotella jääkaapissa täytteen teon ajan.

Täyte
oikein ISO sipuli (tai muutama pieni)
2 valkosipulin kynttä
130 g nuoria nokkosia (=iso taikinakulhollinen)
2 1/2 dl kaurakermaa
1 1/2 rkl sitruunamehua
1/2- 2/3 tl (ruusu)suolaa
2 rkl ravintohiivahiutaleita
1/4 tl mustapippurirouhetta
1 rkl perunajauhoja
+ öljyä paistamiseen

Pilkoin sipulin ja kuullotin kypsäksi runsaassa öljyssä. Sillä aikaa tein nokkosista silppua isolla veitsellä. Otin pannun pois levyltä ja sekoitin puristetut valkosipulinkynnet ja silputut nokkoset joukkoon. Lisäsin vielä loputkin ainekset.

Painelin taikinan litteäksi leivinpaperin päällä ja nostin voideltuun ja leivitettyyn piirakkavuokaan. Painelin kiinni reunohin asti. Esipaistoin pohjaa 175 asteessa n. 10 min. Levitin täytteen päälle ja paistoin vielä puolisen tuntia.

Jos ohjeen tarkasti luettuasi ihmettelet, että enkö ryöpännyt nokkosia lainkaan, niin kerron, että en. Urhoollisesti kävin veitsen kanssa, paljain käsin, poltelevien ja piikittelevien, raakojen nokkosenversojen kimppuun. Nokkosen ryöppääminen ei ole mitenkään tosipakollinen juttu, vaikka niin perinteisesti onkin tehty. Päädyin tähän tulokseen tutkailtuani asiaa hivenen. Ryöppääminen saattaa vähentää nitraatteja, mutta samoin se tekee ravinteille.

Pääsiäisen sitruspullat

Ihmeiden ihme! Olen tämän juhlan kanssa suorastaan ajoissa ja ehdin yhden sesonkiherkku-ajatuksen heittää ennen pääsiäistä. Tuunasin tavallisista pikkupullista keväisiä ja hieman juhlallisempia veivaamalla taikinan joukkoon appelsiininkuorta sekä rusinaa ja kuorruttamalla pullerot sitruuna-tomusokerikuorrutteella.

Pääsiäispullat  12 kpl

taikina

2 1/2 dl kasvimaitoa
1 ison luomuappelsiinin raastettu kuori
1 pss kuivahiivaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
vajaa 7 dl vehnäjauhoja
3/4 dl rusinoita
100 g margariinia (sininen Keiju)

Lämmitin "maidon" reilusti lämpimäksi (42 astetta tavoitteena). Sekoitin siihen appelsiinin kuoriraasteen. Sekoitin taikinakulhossa kuivahiivan, sokerit, suolan sekä osan jauhoista. Kaadoin lämpimän nesteen päälle. Lisäilin sekoittaen jauhoja joukkoon. Lopuksi lisäsin myös rusinat sekä margariinin ja vaivasin taikinan valmiiksi. Annoin kohota tunnin.
Vaivasin taikinaa hieman uudelleen ja jaoin sen 12 osaan. Pyörittelin pallosiksi ja laitoin silikonisiin muffarimuotteihin. Pastoin 225 asteessa reilun 10 minuuttia.

kuorrutus
reilu 1 dl tomusokeria
1 rkl sitruunamehua
+ appelsiinin kuoriraastetta koristeeksi

Sekoitin kuorrutuksen ja levitin jäähtyneiden pullien päälle. Ripotin vielä vähän appelsiinin kuorta pintaan.

Sitten pitikin salamyhkäisesti koemaistaa yksi pullista. Eikai sitä muuten kehtaa muille tarjota ennenkuin tietää onko niistä mihinkään ;)

ps. eläinten ystävä käyttää joltakin onnettomalta siivekkäältä nyppäistyjen höyhenien sijaan pajunoksien koristeluun esimerkiksi silkkipaperia, ekohörhö vaikkapa kierrätettyä postia. Meillä oksia on koristeltu myös värikkäillä puuhelmillä.

Vegaanin keittiössä: mukikakkua ja avokadoperunasalaattia

Viime vuoden puolella sain käsiini Elina Innasen uuden kirjan 'Vegaanin keittiössä - Parempaa arkiruokaa kasviksista'. Ensivaikutelmani oli, että ompas järeä opus! Komeakin vielä! Ja jälkivaikutelmakin on erittäin positiivinen. Arkiruokaa, mutta hyvin! Kokenut kasviskokki osaa käyttää monipuolisesti erilaisia proteiininlähteitä. Hyvä juttu!

Tänään laitoin Tontun ulos päiväunille ja Vekara laittoi ihan itse itsensä tietokonetta tapittamaan. Ja minä pääsin (melko) rauhassa testailemaan. Jee!

Alkupalaksi yritin salamyhkäisesti tekaista itselleni Viiden minuutin suklaakakkua melkolailla kirjan ohjeen mukaan (vain vähäsen jouduin soveltamaan). Kuvauksen aikana Vekara rynnistikin lastenmusiikkivideoidensa ääreltä rikospaikalle: "Mikä ihana täällä tuoksuu?" Kääk! Jouduin jakamaan kakun!

 Viiden minuutin suklaakakku eli mukikakku mikrossa

3 rkl vehnäjauhoja

1 rkl mantelijauhoja

2 rkl kaakaojauhetta

3 rkl sokeria (käytin tällä kertaa kookossokeria)

1 tl vaniljasokeria

1/4 tl leivinjauhetta

hyppysellinen suolaa

1 dl soijajuomaa (kirjassa mantelimaitoa)

1 rkl oliiviöljyä (kirjassa kookosöljyä)

Kaikki ainekset sekoittelin isommanpuoleisessa mukissa ja mikrotin täysillä 3 minuuttia. Ohjeen mukaan 3-4 minuuttia mikron tehon mukaan.

Hyökkäsimme kakun kimppuun heti kuumiltaan. Vadelmat tuovat sille vielä raikkautta ja mehevyyttä. Osan kakusta jätin jäähtymään ja se maistui myöhemminkin. Ihan uunikakkujen veroista koostumusta tuskin mikrokakkuun saa, mutta kelpo pikaherkku tästä tuli. Varmasti tulee tehtyä toistekin!

Eilisten linssipihvien seuraksi päädyin tekemään avokadoperunasalaattia kirjan ohjeella, koska kaikkia aineksia sattui meillä olemaan. No, melkein. Kapriksia en ole (vielä) oppinut käyttämään, joten korvasin ne Vekaran ja minun herkuilla eli vihreillä oliiveilla.

Avokadoperunasalaatti

800 g perunoita
2 suurta avokadoa
3 rkl oliiviöljyä
1 luomusitruunan raastettu kuori
2 rkl sitruunamehua
1/2 tl suolaa
1/2 pieni punasipuli hienonnettuna
2 rkl kapriksia (jotka korvasin siis reilummalla määrällä vihreitä pilkottuja oliiveja)

Keitin perunat suolatussa vedessä kypsiksi ja annoin jäähtyä. Kuorin ja pilkoin. Muussasin avokadot ja sekoitin niihin öljyn, sitruunat sekä suolan. Sekoitin muusin perunoihin ja samaan syssyyn punasipuleihin. Viimeistelin vielä oliiveilla.

Tonttukin jo liittyi taas seuraamme ja maisteltiin tuloksia porukalla. Lempeän makuiset avokadopotut maistuivat hyvin lapsille ja toki itsellenikin. Ensi kerralla vielä mukaan sitä pakollista valkosipulia ja mustapippuria, joihin olen sitruunan lisäksi niin koukuttunut.

ja itse kirja näyttää tältä:

kuva kustantajalta

Suosittelen kirjaa lämpimästi! Elina teki erittäin hienon kirjan! Näitä ruokia kokatessasi et varmastikaan jää kaipaamaan liharuokia.

Joulunmakuiset gluteenittomat keksit sekä vinkit intiaanisokerin käyttöön

Palasin jälleen suosikkikeksieni äärelle. Näissä täytyy olla jotakin erityishyvää, sillä harvoin toistan näin ahkerasti mitään reseptiä. Näemmä toimivat mainiosti myös joulun mausteilla viritettynä.

Joulun ManteliKaurakeksit     yli 20 kpl

2 1/2 dl hienoksi jauhettua kaurajauhoa (keliaakikoille puhdaskauraa)
2 dl mantelijauhoja
1 1/2 dl intiaanisokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl psylliumjauhetta
1 tl kanelia
1/2 tl inkivääriä
1/2 tl kardemummaa
150 g margariinia (sininen Keiju)
1 rkl vettä
+ koristeeksi kourallinen manteleita rouhittuna

Sekoitin kuivat ainekset ensin yhteen. Lisäsin margariinin ja nypin jauhoihin sekä lopuksi vielä veden. Annoin taikinan jähmettyä jääkaapin viileydessä. Muotoilin leivinpaperin päälle kolme pötkylää ja litistin ne haarukalla. Ripottelin päälle rouhittua mantelia ja painelin sen kiinni taikinaan. Paistoin 175 asteessa reilut 15 minuuttia. Viipaloin terävällä veitsellä kun keksipötkyt olivat vielä lämpimiä. Annoin jäähtyä täysin kunnolla ennen siirtelyä, sillä keksit kovettuvat vielä.

ps. suosittelen lämpimästi laittamaan nuo rouhitut mantelit keksien päälle. Tuovat ihanaa rapsakkuutta kekseihin.
pst. mausteita kestää ripsauttaa vielä reilumminkin jos tykkää kunnon maustekekseistä

Näissäkin kekseissä, kuten useimmissa leipomuksissani käytän intiaanisokeria. Jos et ole kyseiseen sokeriin koskaa törmännyt, niin kerrottakoon, että kyseessä on tällainen ruskea raakaruokosokeri. Intiaanisokeri on erittäin aromikasta, itse maistan maussa jopa häivähdyksen salmiakkia. Koostumukseltaan se muistuttaa hiukan fariinisokeria.

Intiaanisokeria voi käyttää lähes kaikkeen leivontaan. Joissakin tapauksissa käytän kuitenkin mieluummin valkoista sokeria. Eli silloin kun haluan hienostella ja saada esim. kakkupohjasta mahdollisimman vaalean :D Tummana sokerina tämä nimittäin värjää myös taikinat.


Intiaanisokeri on edullisinta ostaa 4 kg:n pussissa ja niin minä useimmiten teenkin. Pussi kannattaa sulkea huolella, ettei sokeri kovetu kokkareiksi. Itse olen saanut mahtavia Ikean pussinsulkijoita, joilla sulkeminen onnistuu tiiviisti. Jos sokeri kuitenkin pääsee kokkaroitumaan, leipominen onnistuu seuraavasti:  Jos taikinaan tulee nestettä, voi sokerin liuottaa siihen. Tätä voi tehostaa lämmittämällä ensin nesteen. Keksitaikinoihin kuten yllä, voi sokerin surauttaa teholeikkurilla (tai vaikka monitoimikoneen s-terällä) hienoksi.

Jos et kuitenkaan ole innostunut tummista, erikoisemmista sokereista, voit käyttää resepteissä niiden sijasta tavallista valkoista sokeria. Sitä voi käyttää hitusen vähemmän, eikä mausta tietenkään tule samanlaista.



Tervetuloa lukijaksi Sara ja Ritva :)

Iloista Halloweenia ja maailman kasvisruokapäivää!

Meinasimme juuri päästä ensimmäisiin Halloween -juhliimme ikinä. Naamiaisasut oli mietittynä ja valmiina. Sitten iski voihan vesirokko! Vekaran pettymykseen suhtautumisesta voi aikuinenkin ottaa oppia: ihan pienen pettymysitkahduksen jälkeen hän alkoi keskittyä positiivisiin asioihin. Tanssi ja lauloi, esitti noita-esityksen ja piirteli kurpitsoita ja haamuja. "Ilman kavereitakin voi iloita ja juhlia." Niimpä naamioiduimme itseksemme ja koristelimme teemaan sopivan Kamalan kakun.

Kamalan kakun tein tällä  sitruksisen oliiviöljykakun ohjeella. Koristeena on soijakermavaahtoa ja suklaata.
Yritin värjätä kakun sisuksen yllätysvihreäksi, mutta sepä ei niin onnistunutkaan. Käytin 1 tl matchaa ja 1 tl spirulinaa. Tuo matcha-tee ei ollutkaan jauhemaista kuten luulin, joten hätäpäissäni laitoin lisävihreyttä spirulinasta. Se on aika äkäisen makuista, joten en sitäkään paljoa uskaltanut käyttää.

Hitusen se sisus kuitenkin vihertää.

Kyläsemme kaupasta löysin ilokseni myös kurpitsan. Viikonloppuna saattaapi olla jotakin kurpitsaruokaa luvassa.

Hyvää Halloweenia kaikille!

Huomenna 1.11. vietetään Maailman kasvisruokapäivää.

Googlettelun tuloksena huomasin, että lähikaupungissani Oulussa tapahtuu. Oulun animalia tarjoaa kasvisruokaa päivän kunniaksi. Täällä tapahtuman facebook-sivu.

Aiheeseen liittyen osallistuin myös pieneen haastatteluun. Jutun voi käydä lukemassa täältä (Muoks. eipä onnistukaan enää!)
Täytyy myöntää, että kysymyksiin vastatessani näppäinsormiani vähän jäykistytti. Heh! Miten sitä iskeekin pieni paine heti, kun kirjoittelu ei rajoitu tänne omalle pikku areenalleni. Blogin pyrin pitämään rentona ja iloa tuottavana harrastuksena.

Mukavia kasvisruokahetkiäkin toivottelen!

Vegen helpot nuotioherkut

Ihan omin pikku kätösin tein tuollaisen vaatimattoman nuotiopaikan meille. Vähän köpönenhän se on, mutta yllättävän toimiva ja iloa tuova. Kätevästi tuolla käyttelee myös muurikkaa, mutta nyt keskityn kertomaan omat vinkkini ihan pelkästään nuotiolla valmistuvista helpoista herkuista. Ne muurikkavinkit tulevat sitten joskus tulevaisuudessa... ehkä.

Yleensä on parasta odottaa, että nuotion lieskat vaimenevat. Herkkujen paistaminen on helpompaa kuumana hehkuvan hiilloksen kuin kärventävien liekkien päällä. Jos vain malttaa odottaa...ei ole oma vahvuuteni se ;)

1. TOFUNAKIT

Ainakin isommista marketeista löytyy Poutun tofunakkeja (kuva alempana). Nakit on maustettu aika "ennakkoluulottomasti" esim. kookoksella, mutta ajavat kuitenkin asiansa nuotionakkeina vallan hyvin, kun päälle pursottelee reilusti sinappia ja ketsuppia.  

kuva valmistajalta

2. TIKKUPULLA TAI -LEIPÄ

tehokkaasti kolmen tikun taktiikalla

Tee mieleisenlainen pulla- tai sämpylätaikina ja kääräise tikun ympärille. Kannattaa paistaa testipulla ensin, niin oppii kuinka paksu suikero taikinasta kannattaa tehdä ja millä etäisyydellä nuotiosta paistaa, ettei jää sisältä raa'aksi ja käristy pinnalta. Harjoitus tekee mestarin!

Pullan kanssa hilloa ja leivän kanssa margariinia nam.

3. SUKLAABANAANIT

Ehkä se nuotioherkuista herkuin! Tee syvät viillot kuorellisiin banaaneihin ja paina suklaapalat banaanien sisälle. Kääräise kaksinkertaiseen folioon ja asettele hiillokselle. Kurkkaa välillä nyytin sisään. Valmiiden banaanien kuoret ovat mustuneet ja suklaa on sulanut.

4. PAAHDETUT VAAHTOKARKIT

Vai olisiko tämä sittenkin se herkuin? Rapeksi paahtunut (ehkä vähän mustunutkin) kuori ja pehmeä sisus, aijai. Paahtamisessa kannattaa olla varovainen, ettei polta karkkiansa. Näitä on mukava paistella!
Vegaanisia vaahtokarkkeja myydään ainakin Vegetukussa. Kurkkaa linkkiin, kuvaa en nyt onnistunut laittamaan.

Vielä on kesää ja nuotiokelejä ihanasti jäljellä. Kerro omat helpot vinkkisi, niin saatanpa kokeilla!


ps. arvontaan ehtii vielä osallistua


Tervetuloa Kukka-Maaria lukijaksi!

Helpoin ja herkuin suklaamoussekakku

Tätä kakkua on tullut tehtyä viime aikoina vähän joka suuntaan. Eikä ihme! Tässä on niin moni elementti kohdillaan, ettei tosikaan. Helppo ja nopea, siltikin mahoton herkku. Eikä edes uunia tarvita, joten soveltuu hellepäivänä leivottavaksi. Raaka-aineitakin tarvitaan vain muutama, ja ainakin meillä niitä on aina kaiken varalta kotona.

MinttuSuklaaMousseKakku 

Pohja
60 g Margariinia (sininen Keiju)
170 g Digestive-keksejä

Murskasin keksit, sulatin margariinin ja sekoitin ne keskenään. Painelin seoksen öljyttyyn 24 cm:n irtopohjavuokaan pohjalle.

Täyte
200 g tummaa suklaata (esim. Pandan hurmaava tumma)
1 prk Vispautuvaa Alpron soijakermaa
n. 8 tippaa piparminttuöljyä
(2 rkl tomusokeria)
+ rasia kotimaisia (pakaste)vadelmia

Paloittelin suklaan ja sulatin mikrossa. Vispasin soijakerman melkein valmiiksi vaahdoksi piparminttuöljyn (ja tomusokerin) kanssa. Kaadoin joukkoon hieman jäähtyneen suklaasulan ja vispasin voimakkaasti sekaisin. Kumosin seoksen pohjan päälle ja levittelin vuokaan lusikalla. Annoin jähmettyä jääkaapissa yön yli. Irrottelin vuoan ja koristelin kakun vadelmilla. Ja näin kesäaikaan myös kukkasilla.

Kakun menestystarina alkoi Vekaran 4v synttäreillä. Olen sittemmin pienentänyt ohjeen, jotta se sopii vähemmällekin väelle tarjottavaksi. Joskus on kyllä käynyt niinkin köpelösti, että tämä on loppunut kesken, joten kannattaa harkita, josko sittenkin tekisi sen isomman kakun :D

Huom! Edellisessä jutussani onpi arvonta meneillään.

Tervetuloa lukijaksi Leena!

Gluteenittomat suosikkikeksini sekä Evoke -maistiaiset

Olen täysin ihastunut kauran ja mantelin yhdistelmään leivonnassa. Ihastukseni alkoi tästä keksiohjeesta, joka on sittemmin muokkaantunut alla olevaan muotoon. Nämä pysyvät paremmin koossa ja (ihanan makuinen) kookospalmusokeri vaihtui paremmin saatavilla olevaan (ja myöskin aromikkaaseen) intiaanisokeriin.
Jostain ihmeen syystä Vekara ei tykkää näistä yhtään, mutta jääpä enemmän minulle, kjäh kjäh.. Aivan täydellisiä kahvin kavereita jos minulta kysytään. Eivätkä vierasta teetäkään. Vähän niin kuin Digestivet. Siis samalla lailla koukuttavia ja hyviä peruskeksejä, mutta kyllä tässä vertailussa jäävät Digestivet selvästi kakkosiksi.

Manteliset kaurakeksit  nro. 2    (yli 20 kpl)

2 1/2 dl hienoksi jauhettua kaurajauhoa (keliaakikoille puhdaskauraa)
2 dl mantelijauhoja
1 1/2 dl intiaanisokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl psylliumjauhetta
150 g margariinia (sininen Keiju)
1 rkl vettä
+ koristeeksi mantelirouhetta

Sekoitin kuivat ainekset ensin yhteen. Lisäsin margariinin ja nypin jauhoihin sekä lopuksi vielä veden. Annoin taikinan jähmettyä jääkaapin viileydessä. Muotoilin leivinpaperin päälle kolme pötkylää ja litistin ne. Tämä sujuu parhaiten kostutetuin käsin. Ripottelin päälle rouhittua mantelia ja painelin sen kiinni taikinaan. Paistoin 175 asteessa n. 15 minuuttia. Viipaloin terävällä veitsellä kun keksipötkyt olivat vielä lämpimiä. Annoin jäähtyä täysin kunnolla ennen siirtelyä, sillä keksit kovettuvat vielä.



Ja nyt onkin historiallinen hetki blogissa! Olen saanut (hox)ilmaisia(hox) maistiaisia ensimmäistä kertaa ikinä! Ihmettelin pitkään, että mistä ne kaikki tuotenäytteet muihin blogeihin ilmaantuvat, mutta niin vain minuakin näissä merkeissä lähestyttiin. Koska aihe liippaa blogin teemaa läheisesti, otin tarjouksen vastaan.

Jälleen kerran maistelimme kolmen sukupolven voimin Evoke -energiamehujuomia. Täytyy kertoa, että tämä oli samalla ensimmäinen kerta kun yleensäkään energiajuomaa maistoin. Hieman epäileväinen nimittäin kyseisiä juomia kohtaan olen. Nämä juomat sen sijaan vaikuttavat valmistusaineiltaan melko viattomilta ja taitavatkin olla vähän eri maata energiajuomien rintamalla. Ihmeellistä on, että pullolliseen on saatu mahtumaan peräti 10 g proteiinia!
Makuina on appelsiini ja trooppiset hedelmät. Vilpittömästi voin kehaista, että maku oli kummassakin hyvä. Hedelmäisen raikas ja samalla pehmeän täyteläinen. Koostumus hieman tavallista mehua paksumpi.


Toivotan Veeran ja AnuUn tervetulleiksi seuraan!