Vegaanin "kana"salaatti

Elämäni Mies veganisoi vanhan bravuurinsa ja resepti on mielestäni niin hyvä, että ansaitsee tulla muillekin kerrotuksi. Tässäpä siis maistuva ja iso kulhollinen ruokaisaa salaattia, jota mielellään haarukoi vaikka lounaseväänä töissä, mutta kelpaa se kutsujen noutopöytäänkin tarjolle laitettavaksi.

Vegaanin kanasalaatti   iso kulhollinen

2 dl tummaa riisiä
n. 5 dl vettä
0,5 tl suolaa
1 tl currya
1 tl kurkumaa
1/4 tl mustapippurirouhetta

1 pss (200 g) pakasteherneitä
1 pss (200 g) pakastemaissia
2 suippopaprikaa
1/2 pienehköstä jäävuorisalaatista
1 prk (230g) pieniä ananaspaloja
1 rss Hälsans Kök fileesuikaleita

lisäksi:  Vegaanista majoneesia. Tai kuten kuvassa, Auran Ranch-burgerkastiketta.


Keitin riisin kypsäksi yllämainittujen mausteiden kanssa ja jätin sen jäähtymään. Sulatin (kotimaiset) pakasteherneet ja kiehautin pakastemaissit pakkauksen ohjeen mukaan.
Pesin ja pilkoin suippopaprikat ja jäävuorisalaatin. Valutin ananaspaloista liemen pois.
Sulatin fileesuikaleet ja pilkoin ne pienemmiksi paloiksi.

Sekoitin kaikki ainekset sekaisin isossa kulhossa.

Tarjoillaan majoneesin tai muun täyteläisen kastikkeen kanssa, jota kukin syöjä saa itse annostella ja sekoittaa salaattiinsa.

Elämäni Miehen kanssa tykkäämme Auran Ranch-kastikkeesta, jolloin annoksesta tulee melko mausteinen. Miedompien makujen ystävät tykkäävät kenties enempi maustamattomasta majoneesista salaatin kanssa. Vaihtoehtoisesti riisin keitinveteen voi laittaa mausteita varovaisemmin.

Uskon, että tämä ohje on yksi sellaisia matalan kynnyksen kasvisreseptejä, joka maistuu paatuneellekin sekasyöjälle, joka ehkäpä hieman vieroksuu erikoiselta kalskahtavia kikherneitä tai tofuja. Hälsans Kökin fileesuikaleet ovat hämmentävän kanamaisia ja mahdottoman käteviä käyttää, koska vaativat vain sulatuksen (ovat pakastetuote). Ja tämä ei ole mikään maksettu mainos, vaan  tuote vain on niin onnistunut, että siitä mielellään kertoo muillekin!

ps. kokkaava mies on jotenkin tosi hurmaava! eikö vain?

pps. koska meillä ei harrasteta sukupuolisyrjintää niin pakko mainita, että myös kokkaava nainen on hirmu hurmaava! :D

Ainon uusi ihana blogi ja lainatut tofuvohvelit

Törmäsin erittäin lupaavaan, uuteen ja innostavaan blogiin nimeltänsä
 Vegaanin ruokavuosi.
Uskon, että siitä tulee olemaan kovasti iloa kasvisruokaa suosiville lapsiperheille ja varmasti myös ihan kaikille muillekin vegaanisesta ruuasta kiinnostuneille ihmisolennoille. Vaihdoin blogin emännän, Ainon, kanssa muutaman sanasen ja lopulta päädyimme tekemään pienet resepti- ja haastatteluvaihtikset. Koska tapanani on tunnustaa kaikki heti, niin tunnustan nytkin, että Aino teki oikeastaan kaiken työn, minä vain uiskentelin vanavedessä. Sain häneltä muutaman haastattelukysymyksen ja vastavuoroisesti pyysin häntä vastaamaan itsekin omiin kysymyksiinsä.

Tässä nuo kysymykset, joiden myötä päästään hieman tutustumaan Ainoon. Itse pystyn hyvin samaistumaan tuohon viimeiseen vastaukseen 😀

1. Hei, kerro meille vähän itsestäsi! 

Olen Aino, 30 vuoden rajapyykkiä koputtelemassa oleva kahden pienen murun äiti. Jotkut syövät elääkseen, minä elän pää-asiassa syödäkseni. Ruoka on minulle työ ja harrastus. Tuotekehittäjän ammatti oli pitkään haaveammattini, mutta tällä hetkellä tyydyn keittiötyöhön ja vapaa-ajalla reseptien kehittelyyn - mikä sekin on todella antoisaa!

2. Kuinka kipinä ruoanlaittoon syntyi? Entäpä kuinka kiinnostuit vegaanisesta ruoanlaitosta? 

En tarkkaan osaa sanoa koska kipinä syntyi, uskon että se on aina ollut olemassa. Ennen kuin olin tarpeeksi iso keittiöpuuhiin, olis äärimmäisen kiinnostunut keittokirjoista ja ruokalehdistä. Lempipuuhaani on edelleen fyysisten keittokirjojen ja erilaisten reseptileikevihkosten selailu. Minulla on edelleen säästössä esimerkiksi ensimmäisen Maku -lehden vuosikerta, jonka muistan miltei ulkoa :D  

Vegaanisesta kokkailusta kiinnostuin parhaan ystäväni kautta, joka alkoi vegaaniksi jo yli kymmenen vuotta sitten. Halusin palavasti kokeilla kaikkea erilaista. Värikkäämpää, rouskuvampaa, mausteisempaa ja erilaisia koostumuksia. Ihanan nahkeaksi paistettu tofu ja hyvän puruvastuksen omaava seitan vetivät puoleensa. Tällaistakin on! 

Ammattini vuoksi kipuilin vegaaniuden kanssa kauan. On hieman ongelmallista olla vegaani tällä alalla. Tällä hetkellä pidän ruokavaliotani kuitenkin enemmän voimavarana kuin rajoitteena.

3. Kolme lempi raaka-ainettasi tällä hetkellä ja miksi? 

 Ääh tämä on vaikea! Mietin tätä vastausta ainakin puoli tuntia :D

1. Soijajogurtti (maustamatonta ja paksua). Syön ihan hirveät määrät kasvipohjaisia jogurtteja, niitä vain täytyy aina olla kaapissa. Soijajogurttia syön usein aamulla pakastemarjojen, granolan ja vaahterasiirapin kera. Luumusose ja saksanpähkinät on myös ihana kaveri tälle herkulle! Jos haluan vielä paksumman koostumuksen, annan se valua yön yli kahvinsuodattimessa. Valutettua jogurttia voi levittää vaikkapa leivälle ja koristella marjoilla! Soijajogurtti sopii myös hyvin juustokakun täytteeseen. 

2. Cashew -pähkinä. Nämä vaan ovat niin hyviä ja monikäyttöisiä. Joskus muinoin osittain välttelin pähkinöitä, koska niissä on niin paljon rasvaa. Nyttemmin olen ymmärtänyt, että niissä on paljon muutakin. Cashewit on hyviä paahdettuna vaikkapa wokissa tai keiton lisänä. Kermaisuutta sosekeittoon saa helposti myös lisäämällä mukaan kourallisen jo kasvisten poreillessa. Taipuu tuo pähkinä kermaksikin ja vaunukkaaksi hedelmien kanssa surautettuna! Liotusaika lyhenee huomattavasti kun käyttää kiehuvaa vettä :) 

3. Tofu. Olen true "tofu worshipper". Taipuu moneen. Kylmäsavutofu on taivaallista ihan vain paistettuna. Tofukiusaus on yksi lempiruoistani, pitäisikin kokeilla Paulan versiota herkkusienillä! Marinoitua käytän pyöryköihin ja erilaisiin täytteisiin. Maustamatonta myös makeisiin herkkuihin :)

4. Ikimuistoisin kokkaamasi ateria?  

Tuoreimmassa muistissa on, kun ensimmäisen kerran kokkasin appivanhemmilleni kokonaan vegaanisen aterian. Olimme mökillä ja halusin ruokkia koko porukan. Tein hernekeittoa ja lättyjä pienen mökkikeittiön kaasuhellalla hirveässä helteessä. Hikoilin kuin viimeistä päivää vaikka kaikki ovet ja ikkunat oli auki. Ateria oli kuitenkin menestys ja kaiken vaivan arvoinen! 

5. Jos saisit kokata jollekin julkisuuden henkilölle, kelle kokkaisit ja mitä se olisi? 

Kutsuisin lasten lempparit eli Hevisaurukset syömään! Hevisaurus on hauska bändi ja kyllä minä nämä kappaleet osaan ulkoa. Asenteissa kasvisruokaa kohtaan taitaa kuitenkin olla kehitettävää, joten olisi näytön paikka! Hevisaurukset pitävät ennakkotietojen mukaan hernekeitosta, joten ehkäpä sitä sitten - luottoreseptillä! Jälkiruoaksi täytetekakkua kauravispikeolla ja kaikenlaisilla tuoreilla marjoilla. 
 

Ainon resepteistä bongasin heti nämä tofuvohvelit, joiden lukemattomat variaatiomahdollisuudet alkoivat välittömästi risteilemään mielessäni. Tällä kertaa toteutin kuitenkin erittäin yksinkertaistetun version reseptistä, sillä ruokaseuranani oli Tonttu 5v. Hänen ruuassaan ei saa olla pilkkuja tai muutakaan arveluttavaa. Suosittelen kokeilemaan sitä alkuperäistä reseptiä jos et pelkää pilkkuja tai muuta arveluttavaa.

Tofuvohvelit   n. 3 annosta

250 g tofua
2 dl kaurahiutaleita
1 dl kasvimaitoa
3 rkl öljyä
1 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1/2 tl mustapippurirouhetta
1 dl vehnäjauhoja

Pilkoin tofun pienemmäksi ja laitoin kulhoon. Mittasin mukaan kaurahiutaleet, kasvimaidon, öljyn ja mausteet. Sauvasekoitin tasaiseksi massaksi. Sekoitin vehnäjauhot lusikalla joukkoon.

Kuumensin vohveliraudan ja sivelin pinnat margariinilla. Nostelin jähmeää ja tahmaista taikinaa nokareina, kahden lusikan avulla vohveliraudalle ja painoin kannen kiinni. Paistoin kunnes vohvelit olivat kypsiä ja irtosivat vohveliraudan pinnasta.

Vohveleista tuli aika jämäköitä ja niiden päälle pystyi kasaamaan mieleisensä täytteet ja ruokailu sujui siitä lähtien ihan vain käsiä ja hampaita käytellen. Itse mielellään lähestyn kaikenlaisten lettusten ja läpysköjen täyttämistä hummuksen ja salsan suunnasta. Vihannekset vielä viimeistelevät makuelämyksen.

Olen tosi vaikuttunut Ainon resepti-ideasta ja se jäi hiillostelemaan sen verran, että ihan varmasti tulen kokeilemaan vielä ainakin punajuurella pinkiksi väritettyä versiota ja saattaisivat tofuvohvelit taipua myös makeaan herkkuvohveliversioonkin... Oioi!

Gluteeniton (ja proteiinipitoinen) suklaakakku

Vähän nolottaa myöntää, että leivoin tätä kakkua viime viikolla peräti kolme kertaa. Kyseessä on siis melkoinen menestystarina! Kehitin reseptin ensin oman perheen herkkuhimoon, eli valitsin ainekset aikalailla järkevästi, koska tykkään ujuttaa terveellisiä aineksia myös herkkuihin. Sitten sitä piti testata kerran ja toisenkin kun kävi vieraita. Ja totta se on: kakku on suklaista ja mehevää, oikein makoisaa järkevämmistä raaka-ainevalinnoista riippumatta. Kannattaa kokeilla!

Suklaakakku   20 cm irtopohjavuokaan

2 dl mantelijauhetta
1 1/4 dl soijajauhoa
3/4 dl kaakaojauhetta
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 tl leivinjauhetta
1 mm suolaa
1 tl psylliumjauhetta
1 dl Alpron Go on -"vegerahkaa"
1 1/4 dl soijajuomaa (tai muuta kasvimaitoa)
1/2 dl öljyä

Mittasin ja sekoitin ensin kuivat ainekset kulhossa. Lisäsin kosteat aineet ja sekoitin tasaiseksi.
Pingotin leivinpaperin irtopohjavuokaan, voitelin ja leivitin rengasosan. Kaadoin taikinan vuokaan ja tasoitin. Paistoin 175 asteessa n. 40 minuuttia.

Kun kakku on jäähtynyt haaleaksi, voi sen varovasti irroitella vuoasta ja alkaa herkuttelemaan. Sellaisenaan tai haluamiensa lisukkeiden kera.

Otsikossa tulin maininneeksi tuon proteiinin niin täytynee vähän jatkaa aiheesta. Kasvisruokailijoiden EI ole hankalaa saada päivittäistä proteiinikiintiötään täyteen. Tämä on kuitenkin proteiinipatukoiden, -vanukkaiden ym. aikakautta, joten saatoin hiukkasen inspiroitua niistä kakun teon yhteydessä. Eniten minua kuitenkin inspiroi se, että herkkujenkin teossa voi käyttää oikeasti ravitsevia aineksia (sen valkoisen vehnäjauhon sijasta).
Mutta siitä proteiinista! Tässä listattuna reseptissä käytettyjen aineksien proteiinipitoisuuksia:

mantelijauho         21,9 g proteiinia /100g
soijajauho             39 g /100g
kaakaojauhe          22 g /100g
Go On-vegerahka  6,2 g/100g

Gluteenittomat vohvelit ja nopsa mustikka-vaahterasiirappihillo

Mahtavaa alkanutta vuotta teille ja meille kaikille!

Vihdoinkin saan näppäiltyä tämän meille aikalailla tärkeän reseptin tänne muistiin ja ehkä muitakin inspiroimaan. Näitä vohveleita paistellaan meidän perheessä tiuhaan. Etenkin iltapalaksi erityisen ihania, pärjäävät melkein kaurapuurolle ihanuudessa 😉
(todellisuudessa olen itse kaurapuurofani, mutta perilliseni valitettavasti eivät)

Omalla vohveliraudallani, paiston jälkeen ritilällä jäähdytettynä, näistä tulee kivan rapsakoita. Tässä taitaa kuitenkin olla laitteissa eroja, sillä Elämäni Miehen luona samalla reseptillä tehdyt vohvelit ovatkin pehmeitä. Epäilen syyn olevan siinä, että hänen vohveliraudallaan tulee paksumpia vohveleita. Halusin tämän epäilyni kertoa, ettet pety jos rapeushehkutuksieni jälkeen, reseptiä testattuasi, saatkin aikaiseksi pehmoisempia vohveleita.

Herkkua joka tapauksessa! Kuitenkin suhtkoht terveellisiä, kuten huomaat reseptin luettuasi. Tätä en ole kuitenkaan Tontulle ja Keijulle paljastanut. Antaa vohvelien säilyttää herkkustatuksensa!

Vohvelit   n. 10 kpl

1,5 dl gluteenittomia kaurajauhoja
1,5 dl kikhernejauhoja
1/3 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl sokeria
0,5 tl kardemummaa
4 dl soijajuomaa
2 rkl öljyä

+paistamiseen margariinia

Sekoitin kuivat ainekset taikinakulhossa yhteen. Vatkasin mukaan  soijajuoman ja öljyn.
Annoin taikinan turvota sillä aikaa kun tein hillon ja vatkasin kermavaahdon.


Lämmitin vohveliraudan, sivelin hieman margariinia joka välissä pinnoille ja paistelin 10 vohvelia. Jäähdytän vohvelit ritilällä, koska tykkään niistä hieman rapsakoina.


Mustikkavaahterasiirappi - tuorehillo

200 g (pakaste) mustikoita
2 rkl vaahterasiirappia
1 rkl chiasiemeniä

Muhentelin sulatettuja pakastemustikoita hieman haarukalla ja sekoitin vaahterasiirapin ja chiat joukkoon. Laitoin hillon jääkaappiin tekeytymään.


Lisäksi

- vaniljasokerilla maustettua soijakermavaahtoa
- kanelia jos tykkäät (mie tykkään)